Pääministeri Antti Rinteen puhe Eurooppa-neuvostossa 18. lokakuuta 2019

Valtioneuvoston viestintäosasto 18.10.2019 12.02
Puhe 546/2019
Kuva: Euroopan unioni

Eurooppa-neuvosto 17.–18.10.2019 Suomen pääministeri Antti Rinne

STRATEGISEN OHJELMAN JATKOTOIMET

ALUKSI

Hyvät kollegat,

Sovimme kesäkuussa kunnianhimoisesta strategisesta ohjelmasta viideksi tulevaksi vuodeksi. Suomi on ensimmäisenä puheenjohtajavaltiona jalkauttanut sen prioriteetteja neuvoston työhön kaikilla aloilla.

Kirjoitin aiemmin tällä viikolla Donaldille kertoakseni hänelle tähänastisesta edistyksestä. Mainitsenkin tänään vain muutaman esimerkin. Keskityn neljään keskeiseen aiheeseen, joissa kansalaiset odottavat tuloksia ja jotka edellyttävät jatkotoimia uudelta komissiolta.

Kansalaisten ja vapauksien suojelu: oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen

Strategisessa ohjelmassa korostetaan kansalaisten ja vapauksien suojelun prioriteettiin liittyen, että on tärkeää vaalia unionin yhteisiä arvoja. Ne ovat Euroopan vapauden, turvallisuuden ja vaurauden perusta.

Oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät ongelmat yhdessä jäsenvaltiossa aiheuttavat haittaa koko unionin toiminnalle.

Niin sisämarkkinoiden toiminta, talouskasvu kuin yhteiskuntien kestokyky ulkoisia uhkia vastaan – vain joitain esimerkkejä mainitakseni – edellyttävät, että jokainen jäsenvaltio noudattaa oikeusvaltioperiaatetta. Tämän varmistaminen on ollut Suomen puheenjohtajakauden keskeinen tavoite.

Avainsanana on ennaltaehkäisy. Suomi on puheenjohtajakaudellaan pyrkinyt löytämään tehokkaampia keinoja tunnistaa ja ehkäistä mahdollisia ongelmia jo varhaisessa vaiheessa.

Ensinnäkin tarvitaan järjestelmällistä vuoropuhelua kaikkien jäsenvaltioiden kesken oikeusvaltioperiaatetilanteesta unionissa, jotta ongelmia voitaisiin estää pitkällä aikavälillä. Suomi pyrkii puheenjohtajavaltiona luomaan foorumin avoimelle ja tosiasioihin perustuvalle keskustelulle – yhteistyössä komission kanssa.

Toiseksi EU:n talousarvion suojeleminen tilanteissa, joissa esiintyy laajalle levinneitä oikeusvaltio-ongelmia, antaisi myös vahvan ennaltaehkäisevän viestin. Tämä on keskeinen tekijä seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä.

Kansalaisten ja vapauksien suojelu: hybridiuhkien torjunta

Hyvät kollegat,

Meidän on suojeltava yhteiskuntiamme hybridiuhilta. Tämä edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa sekä yhteistyön ja koordinaation lisäämistä.

Meidän on myös oltava tietoisempia hybridiuhista poliittisella tasolla. Siksi järjestimme puheenjohtajakautemme alussa useita skenaariopohjaisia keskusteluja. Näissä ministeritason keskusteluissa oli myös tilaisuus arvioida ja kokeilla asiaankuuluvia EU:n välineitä.

Esiin nousi voimakas tahto EU-tason toimien suunnitteluun sekä vahva solidaarisuudentunne ja keskinäisen avunannon tarve.  Keskusteluissa tuli myös selväksi, kuinka tärkeitä ovat varhainen havaitseminen ja mahdollisuus hyödyntää useita lähteitä tarkan tilannetietoisuuden varmistamiseksi.

Suomi aikoo tehdä vuoden loppuun mennessä ehdotuksia neuvoston jatkotyöskentelystä tällä alalla. Olemme iloisia siitä, Ursula, että hybridiuhkia on käsitelty poliittisissa suuntaviivoissasi, ja odotamme läheistä yhteistyötä kanssasi.

Vahvan ja elinvoimaisen taloudellisen perustan kehittäminen: kestävä kasvu

Hyvät kollegat,

Kolmanneksi on todettava taloudellisen perustan kehittämistä koskevasta prioriteetista, että Euroopan teollisuus on vaikeassa tilanteessa. Eurooppa-neuvosto linjasi tästä selvin sanoin kesäkuussa korostaen tarvetta kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan, joka kattaa sisämarkkinat, teollisuuspolitiikan ja digitalisaation.

Sisämarkkinat ovat EU:n tärkein voimavara. Tämä oli vahva viestimme uudelle komissiolle.

Jos emme saa sisämarkkinoita toimimaan paremmin, joudumme hautaamaan tavoitteemme teollisesta tai teknologisesta johtajuudesta.

EU:n talous on yhä riippuvaisempi palveluista. Tämä koskee niin digitalisaatiota, kiertotaloutta, innovaatioita kuin muitakin uuden kasvun keskeisiä osatekijöitä. Unionin on nyt välttämätöntä edetä aidon palvelutalouden rakentamisessa.

Jos haluamme syventää sisämarkkinoita, meidän on lisäksi painotettava enemmän sosiaalista ulottuvuutta. Tarvitsemme ajantasaisia työelämä‑ ja sosiaalistandardeja. Avainasemassa on sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpano kokonaisuudessaan.

Pitkän tähtäimen tavoitteena tulee olla EU:n kehittäminen maailman kilpailukykyisimmäksi ja sosiaalisesti eheimmäksi vähähiiliseksi taloudeksi.

Ilmastoneutraalin, vihreän, oikeudenmukaisen ja sosiaalisen Euroopan rakentaminen: EU globaalina ilmastojohtajana

Hyvät ystävät,

Neljäs ja viimeinen esimerkki saavutetusta edistyksestä liittyy prioriteettiin ilmastoneutraali, vihreä, oikeudenmukainen ja sosiaalinen Eurooppa. Ilmastonmuutos vaikuttaa yhteiskuntamme kaikkiin aloihin, ja neuvoston eri kokoonpanoissa onkin puheenjohtajakaudellamme keskusteltu keinoista ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi. 

Minulla on myös ollut ilo keskustella tästä haasteesta joidenkin teistä kanssa henkilökohtaisesti.

Mitkä ovat johtopäätökseni tässä asiassa?

Ilmastonmuutoksella on laaja-alaisia vaikutuksia talouteen. EU:n valtiovarainministerit keskustelivat monenlaisten politiikkatoimien hyödyntämisestä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Niihin kuuluvat hiilen hinnoittelu päästökauppajärjestelmän ja verotuksen avulla, kestävä budjetointi sekä rahoitus ja investoinnit.

Esimerkiksi EU:n talousarviota ja Euroopan investointipankkia voitaisiin hyödyntää tehokkaammin varojen hankinnassa ilmastotoimien rahoittamista varten.

EU:ssa tarvitaan mittavia investointeja – komission arvion mukaan noin 550 miljardia euroa vuodessa. Se tarkoittaa, että vuotuinen investointiaste nousisi nykyisestä 2 prosentista 2,8 prosenttiin EU:n bruttokansantuotteesta. Investoinnit ovat paitsi haaste myös mahdollisuus – erityisesti tässä asiassa keskeisillä aloilla, kuten energiasektorilla.  

EU:n kilpailukykyministerit keskustelivat läpimurtoteknologioista. Niitä on alkanut näkyä perinteisillä teollisuudenaloilla, joilla tällaisia uusia avauksia pidettiin ennen lähes mahdottomina.

Esimerkiksi teräksen valmistamismenetelmä ei ole pohjimmiltaan muuttunut 150 vuoteen. Nyt on kuitenkin käynnissä pilottihanke, jossa tarkoituksena on estää hiilidioksidipäästöt käyttämällä vetyä valmistusprosessissa. Tämä on käänteentekevä uudistus. Paremman resurssi‑ ja energiatehokkuuden myötä terästeollisuus on myös yhä sitoutuneempi muutokseen.

Tällaiset innovaatiot voivat auttaa torjumaan ilmastonmuutosta. Eri teollisuudenalat hyötyvät tuntuvasti edelläkävijäaseman tuomasta edusta, jos asetamme kunnianhimoisen tavoitteen, joka tuo niille ennakoitavuutta tuleviksi vuosikymmeniksi.

Avainasemassa ovat myös maa- ja metsätalous. Unionin maatalousministerit keskustelivat mahdollisuuksista lisätä peltojen hiilinieluja. Viljelysmaat EU:ssa varastoivat kymmenen kertaa enemmän hiiltä kuin unionissa päästetään vuosittain ilmakehään. Näistä maaperän hiilivarastoista on pidettävä huolta ja niiden määrää on lisättävä. 

Meidän on päätettävä EU:n pitkän aikavälin strategiasta ja ilmastoneutraaliustavoitteesta tänä vuonna. Puheenjohtajavaltiona Suomi aikoo tehdä kaikkensa, jotta joulukuun Eurooppa-neuvostossa saataisiin sovittua EU 2050 ‑visiosta.

                                           

LOPUKSI

Hyvät kollegat,

Olen tuonut esiin joitakin kohokohtia EU:n uusien painopisteiden toteuttamisesta Suomen puheenjohtajakaudella. Työmme jatkuu. Mielestäni meidän on Eurooppa-neuvostona pyrittävä jatkossakin varmistamaan strategisen ohjelman aktiivinen seuranta.

On ratkaisevan tärkeää, että neuvosto, komissio ja Euroopan parlamentti tekevät yhteistyötä ohjelman kunnianhimoisten prioriteettien toteuttamiseksi. Olen iloinen, että Ursula on täällä tänään esittelemässä tulevan viisivuotiskauden suunnitelmiaan.

Kiitos teille kaikille. Olen varma, että yhteistyömme jatkuu tiiviinä myös Suomen puheenjohtajakauden loppukuukausina.