Koronavirus: valtioneuvoston  tietoa ja neuvontaa koronaviruksesta sekä thl.fi

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: Kuntien rahoitusperiaatteen arviointimenetelmää tulisi täsmentää

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaValtiovarainministeriö 3.2.2020 10.05
Tiedote 47/2020

3. helmikuuta julkaistussa selvityksessä tarkasteltiin kuntien itsehallinnon varmistamiseksi Suomessa noudatettavaa ns. rahoitusperiaatetta. Selvityksen tavoitteena oli rahoitusperiaatteen nykyisin kuntatalousohjelman valmistelussa käytettävän arviointimenetelmän toimivuuden arviointi sekä suositusten tuottaminen mahdollisista vaihtoehtoisista arviointimenetelmistä tai -malleista. Osana selvitystä tehtiin katsaus rahoitusperiaatteen toteutumisen arviointiin muissa Pohjoismaissa.

Kuntakentän tulot ja menot ovat kasvaneet voimakkaasti 

Suomen kuntatalouden kehityksen suuri kuva on sama riippumatta siitä, tarkastellaanko sitä koko maan tasolla, kokoluokittain vai alueittain. Sekä tulot että menot ovat nousseet vahvasti vuosina 2002–2018. Kuntatalous on ollut vuosikatteella mitattuna tasapainossa, mutta suuri osa kunnista ei ole kyennyt rahoittamaan investointeja käyttötuloillaan, vaan ne on rahoitettu pitkälti lainanotolla. Menojen kasvun taustalla ei ole jokin tietty tehtäväluokka, vaan lähes kaikkien tehtäväluokkien menot ovat kasvaneet. Kuntien tehtäviä on runsaslukuinen määrä (yksinomaan lakisääteisiä tehtäviä on arvioitu olevan noin 600), mutta valtaosa kuntien kustannuksista voidaan liittää muutamaan tehtäväluokkaan. 

Rahoitusperiaatteen arviointimenetelmää tulisi täsmentää 

Selvityksessä päädytään ehdottamaan, että rahoitusperiaatteen määritelmää taloudellisessa tarkastelussa täsmennetään ja nykyään käytössä olevaa arviointimallia täsmennetään niin, että rahoitusperiaate jaetaan käsitteellisesti kahteen osaan: a) nykyisten tehtävien kustannuksiin sekä b) kunnille osoitettavien uusien tehtävien tai poistettavien tehtävien kustannuksiin. 

Nykyisten tehtävien osalta selvityksessä ehdotetaan, että rahoitusperiaatteen toteutumisen arviointi nojautuu kuntien ja valtion välisen rahoitusosuuden kehittymiseen, kuntien vuosikatteeseen sekä valtiovarainministeriön kuntakohtaisen painelaskelman tuottamaan arvioon kunnallisveroprosentin muutospaineesta. Nykyisten tehtävien osalta lähtökohtana voidaan selvityksen mukaan pitää melko vakiintunutta valtion ja kuntien välistä jakoa kuntien menojen rahoittamisessa. 

Uusien lainsäädännössä säädettävien tehtävien tai tehtävämuutosten osalta lähtökohtana selvityksessä esitetään, että lähtökohta on 100-prosenttinen valtion rahoitus (tai rahoituksen muutos). Lisäksi selvityksessä todetaan, että ainakin merkittävimpien tehtävämuutosten kohdalla voisi olla hyödyllistä teettää arvio muutoksen taloudellisista vaikutuksista riippumattomalla ulkopuolisella taholla sen lisäksi, että kustannuksia arvioidaan lainvalmistelun yhteydessä. 

Edellä kuvatulla tavalla arvioituna rahoitusperiaate näyttää pääosin toteutuneen vuosina 2002–2018, kuitenkin sillä varaumalla, että investointimenoja ei ole tutkimuksessa kyetty yhdistämään kunnille lainsäädännössä annettuihin tehtäviin.
Kuntien rahoitusperiaate -raportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätiedot: Toni Riipinen, Tempo Lecon Oy, p. 0400 239871, [email protected]