Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys tarkasteli päästövähennystoimenpiteiden kustannustehokkuuden arviointimenetelmiä

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaYmpäristöministeriö 28.11.2019 9.33
Tiedote 621

Päästövähennystoimenpiteiden kustannustehokkuuden arviointi on ilmastopolitiikan keskeinen työkalu. 28. marraskuuta julkaistu selvitys suosittelee, että kustannustehokkuusarviointia kehitettäisiin Suomessa johdonmukaisempaan ja avoimempaan suuntaan.

Pöyryn toteuttama selvitys tuotti kokonaiskuvan tällä hetkellä käytössä olevista taakanjakosektorin päästövähennystoimien kustannustehokkuuden arviointimenetelmistä. Selvityksen lähtökohtana oli Suomen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) päästövähennyskohteet ja toimenpiteiden kustannustehokkuus. Työssä tarkasteltiin tarkemmin kolmea sektoria: liikenne, maatalous ja rakennusten erillislämmitys. Hankkeessa tarkasteltiin Suomen lisäksi Isossa-Britanniassa, Ruotsissa ja Saksassa tehtyjä selvityksiä ja kustannustehokkuusarviointeja.

Selvityksen perusteella päästövähennysten kustannustehokkuusanalyysien ja laskentojen tulisi olla nykyistä avoimempia. Avoimuutta tulisi lisätä niin käytettyjen laskentamenetelmien kuin taustaoletusten osalta. Raportin mukaan tämä mahdollistaisi paremman vertailun eri tahojen selvitysten ja toimenpiteiden välillä. Samalla muodostuisi parempi ymmärrys yksittäisten selvitysten lopputuloksista ja siitä, miten eri tekijät saattavat vaikuttaa kustannustehokkuusarvioon. Avoimuuden lisääminen mahdollistaisi myös laajemman keskustelun ja analyysimenetelmien kehittämisen edellisten selvitysten pohjalta.

Kasvihuonekaasujen päästövähennyksiä ja niistä aiheutuvia kustannuksia on tarkasteltu lukuisissa tutkimuksissa, mutta kustannustehokkuutta on tutkittu vähemmän. Suomessa päästövähennystoimenpiteiden kustannustehokkuutta ei ole toistaiseksi arvioitu systemaattisesti käyttämällä samoja tarkastelukohteita ja mallinnuskeinoja. Myöskään vertailu sektoreittain ei ole yksiselitteistä, koska laskentaa tehdään eri sektoreilla tyypillisesti eri näkökulmista ja eri asioita painottaen.

Selvityksen laatijat ehdottavat, että Suomi järjestelmällistäisi vertailumaiden tavoin tarvittavien päästövähennystoimien ja ohjauskeinojen arviointia. Myös toimilla saavutettuja hyötyjä ja toimien kustannustehokkuutta tulisi seurata järjestelmällisesti. Selvityksen mukaan jatkuva seuranta mahdollistaa tarvittavien korjausliikkeiden toteuttamisen ajoissa sekä ilmastotavoitteiden saavuttamisen pitkällä aikavälillä mahdollisimman kustannustehokkaasti. Järjestelmällisyydellä parannetaan myös eri selvitysten vertailtavuutta ja vähennetään epävarmuuksia.

Selvityksen yhtenä johtopäätöksenä todetaan, että päästövähennysten kustannustehokkuusarvioinnin järjestelmällisyyden lisääminen edellyttää tiiviimpää yhteistyötä ministeriöiden ja kustannustehokkuuslaskelmia tekevien toimijoiden välillä. Analyysien monitahoisuus ja poikkitieteellisyys edellyttävät useita eri näkökulmia, joiden esille tuominen onnistuu yhteistyötä kehittämällä. Yhteistyö ministeriöiden välillä tarkoittaa enemmän yhdessä tehtyjä ja ohjattuja selvityksiä sekä selkeämpää vastuunjakoa toiminnan kehittämisessä.

Lisätiedot: Satu Lyyra, Pöyry, p. 040 839 1221, satu.lyyra(at)poyry.com, p. 040 839 1221; Nikita Semkin, Pöyry, p. 040 513 0783, nikita.semkin(at)poyry.com sekä hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Riikka Siljander, ympäristöministeriö, p. 050 359 3345, riikka.siljander(at)ym.fi