Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: Tiedon kulkua parannettava, jotta vaaralliset aineet eivät palaa uusiin tuotteisiin

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaYmpäristöministeriö 14.10.2019 9.32
Tiedote 530/2019

Suomessa pyritään edistämään kiertotaloutta osana ilmastokriisin torjuntaa ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Siirryttäessä kohti kiertotaloutta pitää kuitenkin ottaa huomioon, ettei samalla aiheuteta ongelmia ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Juuri päättyneessä SIRKKU-hankkeessa havaittiin, että vaarallisten aineiden osalta tiedon kulkua kiertotaloudessa on syytä parantaa ja kehittää teknologioita, jotta nämä aineet eivät palaa kiertoon uusissa tuotteissa.

Tiedonkulun parantamisen lisäksi on kehitettävä menetelmiä kemikaalien tunnistamiseksi ja kehitettävä uusia materiaaleja, jotka vähentävät vaarallisten kemikaalien käyttöä. On myös pyrittävä korvaamaan vaaralliset aineet vähemmän vaarallisilla aineilla ja tekniikoilla. Eri alojen toimijoille tarvitaan koulutusta ja opastusta haitallisten aineiden tunnistamisesta, käsittelystä ja hävittämisestä.

Rakennusjätteet erityisen huomion kohteina

Valtioneuvoston tilaamassa Kestävä ja turvallinen kiertotalous -selvityksessä etsittiin kiertotalouden sektoreita, joissa kemikaalien hallintaa pitää parantaa. Selvityksen kohteeksi otettiin pysyvät orgaaniset yhdisteet (POP-yhdisteet) ja erityistä huolta aiheuttavat aineet (SVHC).

”Tärkeänä tavoitteena oli käydä vuoropuhelua toimialojen edustajien kanssa ja selvittää, mitä tukea yritykset tarvitsisivat kemikaalien hallinnan parantamiseksi toimintaympäristön muuttuessa lineaarisesta taloudesta kohti kiertotaloutta. Erityisesti tarkasteltiin rakennusjätteiden sisältämiä haitallisia aineita. Selvityksen pohjalta annetut suositukset koskevat kuitenkin kaikkia toimialoja, eivät pelkästään rakennusalaa”, hankkeen vetäjä, erikoistutkija Sari Kauppi Suomen ympäristökeskuksesta korostaa.

”Rakennuspuolen edustajien kanssa tehtiin perusteellista yhteistyötä, kartoitettiin nykytilannetta ja mietittiin yhdessä, millaisia parannuksia keksimme menettelytapoihin. Osoittautui, että kemikaalitietojen selvittäminen on jätettä hyödyntäville toimijoille usein raskas prosessi ja esimerkiksi jätteiden hyödyntämiseen tarvittavien lupien hakeminen vie paljon aikaa. Tämä voi muodostua rajoitteeksi jätemateriaalien käytölle”, tutkija John Bachér VTT:ltä kertoo.

”Etenkin jätehuollossa ja korjaus- ja purkualalla on kiinnitettävä huomiota kierrätysmateriaalien sisältämien kemikaalien aiheuttamiin riskeihin työntekijöille. Haitta-aineiden ei pidä antaa levitä ympäristöön. Turvallisten toimintatapojen suunnittelu ja tekniset suojaustoimenpiteet ovat ensisijaisia riskinhallintakeinoja. Henkilösuojaimia on käytettävä, jos haitta-aineiden leviämistä ei voida muutoin välttää”, korostaa vanhempi asiantuntija Sirpa Laitinen Työterveyslaitokselta.

Ekosuunnittelua edistettävä

Kemikaalitiedon pitäisi kulkea tuotteen mukana kaikissa sen elinkaaren vaiheissa.

Tuotteiden suunnittelu on tässä tärkeässä asemassa. Tuotesuunnittelussa olisi huomioitava tuotteiden uudelleenkäyttö, huollettavuus ja kierrätettävyys, sekä olisi valittava tuotteeseen terveydelle ja ympäristölle haitattomia materiaaleja ja aineita. Innovaatiopolitiikalla voitaisiin tukea uusien kiertotalouden vaatimukset täyttävien materiaalien kehittämistä.

”Tuotteen valmistaja, maahantuoja ja myyjä vastaavat tuotteen vaatimustenmukaisuudesta. Tuotteen mukana pitää saada tarpeelliset ohjeet ja tiedot, jotta tuotteen käyttöönotto, käyttö, huolto ja käytöstä poisto on turvallista”, neuvoo ylitarkastaja Kati Suomalainen Tukesista.

Viranomaisille lisää tietoa päätöksenteon pohjaksi

Lainsäädäntö kiertotalouden edistämiseksi on Suomessa jo kohdallaan, mutta viranomaiset eivät uskalla tehdä kiertotaloutta vauhdittavia päätöksiä, koska kokevat, että tietoa ei ole riittävästi. Päätöksen saaminen jäteperäisten materiaalien jätteeksi luokittelusta ja sen mahdollisesta päättymisestä tulisi olla helpompaa, jotta niitä voitaisiin hyödyntää raaka-aineena Lupaviranomaiset tarvitsevatkin lisää tietoa päätöksentekonsa tueksi.

Lisätietoja:

erikoistutkija, vs. johtaja Sari Kauppi, Suomen ympäristökeskus SYKE p. 029 5251 268, etunimi.sukunimi(at)ymparisto.fi, vanhempi asiantuntija Sirpa Laitinen, Työterveyslaitos p. 046 851 1911, etunimi.sukunimi(at)ttl.fi, tutkija John Bachér, VTT p. 040 534 2067, etunimi.sukunimi(at)vtt.fi, ylitarkastaja Kati Suomalainen, Tukes p. 029 5052 015, etunimi.sukunimi(at)tukes.fi ja tutkimusprofessori Hannu Kiviranta, THL p. 029 524 6361, etunimi.sukunimi(at)thl.fi