Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvoston kanslia etusivu

Tekoäly, robotiikka ja uudet innovaatiot puhuttivat Finnsight-foorumia

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 14.9.2016 14.57
Uutinen
Presidentti Tarja Halonen ja valtiosihteeri Paula Lehtomäki

Tulevaisuuden osaamisen ja sivistyksen menestystekijöitä kartoitettiin tiistaina 13. syyskuuta FinnSight -ennakointifoorumissa Helsingissä. Tekoälyn ja robotiikan nopea kehitys haastaa tällä hetkellä useita maita, myös Suomea, kansainvälisessä kilpailussa. Uusien sovellusten ja teknologian lisäksi foorumia puhuttivat eriarvoisuus, monimuotoisuus sekä oppimisen ja koulutuksen perimmäinen tarkoitus.

FinnSight kokosi yhteen eri alojen asiantuntijoita ja vaikuttajia luoden näkymiä suomalaisen sivistyksen ja osaamisen visioon. Seminaarissa pohdittiin myös työelämän muutostarpeita.

Valtiosihteeri Paula Lehtomäki haastoi foorumin miettimään voisiko Suomi olla älykkään automaation ja robotiikan huippumaa tulevaisuudessa? Tutkija, futuristi Charles Fadel kertoi esityksessään kuinka algoritmit jo nyt säveltävät musiikkia, luovat taidetta, editoivat wikipediaa ja innovoivat – asioita, joiden on ajateltu pysyvän vain ihmisen tekemisinä. Tekoälyn, robotiikan ja esimerkiksi lisätyn todellisuuden tai synteettisen biologian kehitys on niin nopeaa, että kyydissä pysyminen vaatii ponnisteluja – tässä Suomelle haastetta.

Työ muuttuu rajusti tulevaisuudessa

Päivä tuki hallituksen tulevaisuusselonteon valmistelua, josta valtiosihteeri Lehtomäki kertoi. Tulevaisuusselonteossa on käynnissä ensimmäinen vaihe, jossa haetaan jaettua ymmärrystä ja kattavaa tilannekuvaa työn muutoksista ja murroksista.

Valtiosihteeri Lehtomäen esille nostamat työn kohtalonkysymykset liittyvät sekä työn kysyntään ja tarjontaan että työn sisältöihin, osaamiseen ja toimeentulon tulevaisuuteen. Lehtomäki painottaa, että näkemykset tulevaisuudesta eivät aina kohtaa – siksi tarvitaan jaettua ymmärrystä. Tämä tarkoittaa sitä, että ymmärretään erilaisia näkemyksiä ja niiden rakentumista. Siten voidaan tehdä parempia päätöksiä.

Tilannekuva työn murroksesta luodaan VN TEAS -hankkeessa Dialogi, työ ja tulevaisuus Sen ensimmäiset tulokset valmistuvat pian. Työssä on analysoitu jo yli 50 viime vuosina julkaistua tutkimusta ja raporttia työn muutoksista ja tulevaisuudesta. Tutkijat esittelevät tuloksia blogissaan Esille on noussut erityisesti kaksi keskustelutrendiä:

Työn tuottavuus lisääntyy esimerkiksi poistamalla kannustinloukkuja, lisäämällä työmarkkinoiden joustavuutta ja kasvattamalla työaikaa. Huomio on talouden rakenteissa, lainsäädännössä ja viennin edistämisessä. Digitalisaatioon on hypättävä, jotta saadaan hyödyt tuottavuusloikista ennen globaaleja kilpailijoita. Itse työn määritelmää ei kuitenkaan kyseenalaisteta.

Tämän rinnalla kulkee työn uusia muotoja, merkityksellisyyttä, tulevaisuuden osaamistarpeita ja verkostomaista toimintatapaa korostava keskustelu. Työlle tarjotaan uusia määritelmiä kuten työ merkityksellisenä keskinäisriippuvaisena vuorovaikutuksena. Tulevaisuuden työn muodot ovat radikaalisti erilaisia. Toimeentulo tulee useista virroista, organisaatiot ovat väliaikaisia ja muuttuvia.

Myös eriarvoisuus ja monimuotoisuus esillä

Foorumia keskustelutti myös eriarvoisuus, monimuotoisuus, inklusiivisuus sekä oppimisen ja koulutuksen perimmäinen tarkoitus. Presidentti Tarja Halonen muistutti, että Suomen menestyksen takana on kestävä hyvinvointiyhteiskunta. Tulevaisuudessakaan ei ole varaa eriarvoistumiseen; ”No one left behind” on myös yksi kestävän kehityksen Agenda 2030 päätavoitteista. 

Keskustelua ja pohdintoja vauhdittivat valtiosihteeri Lehtomäen, presidentti Halosen ja futuristi Fadelin lisäksi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen, Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila sekä professori Barbara Schneider ja johtava asiantuntija Justin W. Cook. Paneelikeskusteluun osallistuivat mm. opettaja Maarit Korhonen, tutkija Mona Mannevuo, kansleri Ilkka Niiniluoto ja valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen. Päivän juonsi professori Pekka Mattila Aalto-yliopistosta.

Foorumin järjestivät Suomen Akatemia, Opetushallitus, opetus- ja kulttuuriministeriö, Sitra, Tekes, työ- ja elinkeinoministeriö ja valtioneuvoston kanslia.

Finnsight - Suomen Akatemia