Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimus: Vesiensuojelusta huolehdittava erityisesti suometsien hoidossa

Maa- ja metsätalousministeriöValtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 31.1.2020 10.20
Tiedote 43/2020

Metsistä ja soilta tulevaa vesistökuormaa tarkastelleen MetsäVesi-hankkeen marraskuussa 2019 esittämät arviot vesistökuormituksesta on nyt julkaistu valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa.

Hankkeen loppuseminaarissa esitetyn mukaisesti metsätalouden osuus ihmistoiminnan aiheuttamasta ravinnekuormituksesta on suurempi kuin aiemmin on arvioitu. Metsätalouden kuormitusarviot – 7300 tonnia/v typpeä ja 440 tonnia/v fosforia – ovat noin kaksi kertaa suurempia kuin hallinnossa ja raportoinneissa käytetyt arviot eli 3250 tonnia typpeä ja 230 tonnia fosforia.

Metsätalouden osuus kaikesta ihmistoiminnan aiheuttamasta typpikuormituksesta nousee 6 %:sta 12 %:iin ja fosforikuormituksesta vastaavasti 8 %:sta 14 %:iin. Metsistä ja soilta tulevien ravinteiden kokonaiskuormitusarviot, jotka sisältävät metsätalouden aiheuttaman kuormituksen lisäksi luonnonhuuhtouman, ovat samaa suuruusluokkaa kuin aiemmat arviot. Metsätalouden osuus on aiemmin arvioitua suurempi ja luonnonhuuhtouman osuus vastaavasti pienempi.

Metsäojituksen aiheuttama ravinnekuormitus jatkuu pitkään

Uusissa typpi- ja fosforikuormitusarvioissa näkyy selvästi metsäojitusten vaikutus. Vaikutus jatkuu myös aiemmin arvioitua pidempään. Metsätalouden aiheuttama ravinnekuormitus on suurinta Pohjanmaalla ja Kainuussa, missä on paljon ojitettuja soita. Tutkijoiden mukaan nämä suuren kuormituksen alueet tulisi tunnistaa tarkemmin.  Valuma-aluetason vesiensuojelun suunnittelua tulee tehostaa metsätalouden toimenpiteiden toteutuksessa.

Ilmastonmuutos voi olla syynä typen ja orgaanisen hiilen pitoisuuksien kasvuun

Valumaveden typen ja orgaanisen hiilen pitoisuuksissa ja kuormituksessa havaittiin kasvua vuosina 1978–2018. Samanaikaisesti ilmasto on lämmennyt, hydrologia on muuttunut ja hapan laskeuma on pienentynyt. Pitoisuuksien nousu oli voimakkaampaa alueilla, joilla on runsaasti ojitettuja soita. Tulokset korostavat pitkäaikaisen kuormituksen seurannan tärkeyttä.

Tulokset mukaan vesiensuojelun suunnitteluun, erityisesti turvemailla

MetsäVesi-hankkeen tulokset viedään vesienhoidossa käytettävään VEMALA-mallijärjestelmään ja ne otetaan huomioon vesienhoidon suunnittelussa.  Tulokset antavat aiheen tarkastella uudelleen myös muun ihmistoiminnan aiheuttamaa kuormitusta.

Tutkijat korostavat, että typen ja orgaanisen hiilen kuormituksen hallintaan tulisi kehittää uusia menetelmiä erityisesti turvemaille ja niissä tulisi huomioida metsätalouden ohella myös muu maankäyttö.

MetsäVesi-hanke toteutettiin vuoden 2019 aikana yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen (Luke), Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Tapio Oy:n ja Oulun yliopiston tutkijoiden kanssa osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja:

tutkimusprofessori Leena Finér, Luonnonvarakeskus, p. 050 391 3067, [email protected], erikoistutkija Ahti Lepistö, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 367, [email protected] sekä metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 447, [email protected]