Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvoston kanslia etusivu

Pääministeri Juha Sipilä
Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle hallituksen parlamentaarisessa pohjassa tapahtuneesta muutoksesta

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 19.6.2017 12.18
Puhe

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies!

Parlamentarismin ydin on, että hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta ja että hallitus voi jatkaa niin kauan kuin tämä luottamus on olemassa, yleensä vaalikauden loppuun saakka. Pääministerinä tehtäväni on varmistaa kaikissa eteen tulevissa tilanteissa myös hallituksen toiminta- ja päätöksentekokyky. Jos eduskunnan luottamus puuttuu, hallituksen on erottava. Pääministerinä katson myös, että hallituksen on syytä pyytää eroa, jollei se ole toimintakykyinen, eikä pysty toteuttamaan tehtäväänsä.

Perussuomalaisten puoluekokouksen päätösten jälkeen syntyi tilanne, että arvioni mukaan hallituksen toimintakyky oli uhattuna. Kaikki päätökset ja mielipiteet perustuvat arvoihin. Jokainen puolue on rakentunut tietoisesti tai tietämättään kukin omalle arvopohjalleen. Käytännön päätöksenteossa hallituksessa arvoista nousevien mielipiteiden pohjalta tehdään kustakin päätettävästä asiasta kompromissi. Joskus se on helpompaa, joskus hyvin vaikeaa. Kuultuani lauantaina Perussuomalaisten puoluekokouksen päätöksen ajattelin arvoeron hallituspuolueiden välillä kasvaneen merkittävästi henkilövaihdosten vuoksi.

Perussuomalaisen puolueen linja oli muuttunut, kauemmaksi kahden muun hallituspuolueen linjasta ja arvoista. Päätimme valtiovarainministeri Orpon kanssa, että ennen johtopäätösten tekemistä käymme selventävän keskustelun perussuomalaisten uuden puheenjohtajan, Jussi Halla-ahon kanssa. Näin myös teimme. Tuo keskustelu oli mielestäni hyvä, suora, avoin ja rehellinen.

Mietittyämme tilannetta ministeri Orpon kanssa, päädyimme ehdottamaan, että hallitusyhteistyö Perussuomalaisen eduskuntaryhmän kanssa ei enää voi jatkua. Arvoero hallituspuolueiden välillä oli kasvanut niin suureksi, että oli ilmeinen riski, ettei siltä pohjalta enää pystytä löytämään ratkaisuja eteen tuleviin asioihin. Erityisesti tämä riski liittyi EU-politiikkaan ja maahanmuuttopoliittisiin linjauksiin. Hallitus on myös sitoutunut länsimaiseen demokratiaan, oikeusvaltioperiaatteeseen ja jakamattomaan ihmisarvoon.

Lisäksi Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja kertoi jäävänsä Brysseliin. On päivänselvää, että hallitusyhteistyön toimivuuden ja sitoutumisen kannalta puolueen puheenjohtajan on oltava tiiviisti mukana työskentelyssä. Katsoimme, että esitetty järjestely olisi myös heikentänyt käytännön toimintakykyä.

Keskustan ja Kokoomuksen eduskuntaryhmät päättivät maanantai-iltana ehdotustemme mukaisesti lopettaa yhteistyön Perussuomalaisten eduskuntaryhmän kanssa.

Arvoisa puhemies!

Ryhdyimme valmistelemaan hallituksen eroa ja uusia hallitusneuvotteluja. Neuvottelujen oli määrä alkaa tiistaina klo 18. Erilaisia vaihtoehtoja kaavailtiin. Kysymykset tiistain kokoukseen eduskuntaryhmille laadittiin.

Tiedossani oli myös, että liikehdintä Perussuomalaisten eduskuntaryhmässä kasvoi koko ajan. Lopulta tiistaina päivällä 20 edustajaa irtaantui Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä ja perusti Uusi vaihtoehto -ryhmän. Kaikki Perussuomalaisten eduskuntaryhmään ennen muutosta kuuluneet viisi valtioneuvoston jäsentä siirtyivät uuteen eduskuntaryhmään. Ryhmä päätti tukea hallitusta ja sen ministeristöä sekä antoi takeet arvopohjan päätöksenteossa säilyvän samana kuin aiemmin. Yhteistyö tämän ryhmän kanssa oli luontevinta.

Hallitus jatkaisi entisellä ministeristöllä ja nykyisellä ohjelmallaan, eikä työhön tulisi katkosta. Sain myös valtiosääntöoppineilta tulkinnan, että hallitus voi jatkaa toimintaansa, vaikka sen kannatuksen muodostuminen eduskunnassa on jonkin verran muuttunut. Päätimme ministeri Orpon kanssa esittää Keskustan ja Kokoomuksen eduskuntaryhmille hallitusyhteistyön jatkamista nykyisellä ministeristöllä ja nykyisellä ohjelmalla ilman muutoksia. Totesimme myös, että hallituksen eronpyyntöä ei tässä tilanteessa jätetä. Keskustan ja Kokoomuksen eduskuntaryhmät hyväksyivät ehdotuksemme myöhemmin tiistai-iltana.

Hallituksen parlamentaarisen pohjan muodostavat nyt Keskustan eduskuntaryhmä, Kokoomuksen eduskuntaryhmä ja Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmä.

Arvoisa puhemies!

Mennään ajassa hiukan taaksepäin toukokuuhun 2015, jolloin Tasavallan presidentti nimitti nykyisen hallituksemme. Sen muodostivat eduskuntavaalien kolmen suurimman puolueen - Suomen Keskustan, Perussuomalaisten ja Kansallinen Kokoomuksen - eduskuntaryhmät.

Silloin, tässä salissa, kerroin, että hallitusohjelmamme kertoo yhteisen tavoitteemme Suomesta kymmenen vuoden kuluttua. Haluamme rakentaa sillan, jota pitkin kulkemalla pääsemme edessä olevien vaikeuksien yli ehyenä kansakuntana. Olemme tätä siltaa nyt rakentaneet kaksi vuotta. Olemme saaneet myös paljon aikaan. Tilanne on parantunut suunnitellusti.

Hallituskokoonpanossamme on tapahtunut vuoden 2015 jälkeen neljä yksittäistä muutosta. Näillä muutoksilla ei ollut vaikutusta strategiseen hallitusohjelmaamme. Ei ole nyt käsittelyssä olevalla parlamentaarisen pohjan muutoksellakaan. Runsaan kahden vuoden hallitustaival ei ole muuttanut ajatuksiamme strategisesta hallitusohjelmastamme. Eikä tämä uusikaan vaihe muuta. Samoja asioita ja samoja tavoitteita haluamme edelleen ja niitä viemme vahvasti eteenpäin.

Arvoisa puhemies,

Talouden saralta kuuluu päivittäin hyviä uutisia laajalla rintamalla. Teollisuuden liikevaihto on viimeisen tiedon mukaan kasvanut alkuvuonna 12,2 prosenttia ja palveluiden 7,7 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Ulkomaalaisten matkailijoiden määrä puolestaan kasvoi 19,5 prosenttia. Hyvien uutisten seurauksena konkurssien määrä on vähentynyt alkuvuonna lähes 30 prosenttia.

Kaikki nämä hyvät uutiset tiivistyvät siihen, että talous kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2,7 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Yritysten usko tulevaan on palautunut, minkä seurauksena investoinnit kasvoivat yhdeksän prosenttia. Ensimmäinen tieto toisesta neljänneksestä kertoo, että talous on jatkanut nopeaa kasvuaan.

Talouskasvun nopeutuminen on ehdoton edellytys työllisyyden parantumiselle. Kohentuva työllisyystilanne merkitsee myös pitkäaikaistyöttömien tilanteen parantumista. Pitkäaikaistyöttömyys on laskenut lähes 12 000 vuoden aikana, mutta on toki edelleen liian korkealla tasolla (109 200).

Tehtävämme on löytää ratkaisut noin 10 miljardin euron kestävyysvajeeseen. Tästä urakasta linjaukset on pääosin tehty kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana. Suomen taloudella on edessään niin merkittävät haasteet, että lisää kasvua ja työpaikkoja tarvitaan. Tehdyn ratkaisun seurauksena hallituksella on nyt kaksi vuotta aikaa jatkaa hyvin alkanutta talouden tervehdyttämistä ja tehdä täysillä töitä talous- ja työllisyystavoitteisiin pääsemiseksi. Emme halunneet vaarantaa tätä hyvää kehitystä.

EU:n jäsenyys on poliittinen valinta, joka kytkee Suomen läntiseen arvoyhteisöön. Unionia on uudistettava ja sen toimintaa parannettava. Suomi on aktiivisesti ajanut esimerkiksi EU:n puolustusyhteistyön tiivistämistä. Haluamme olla jatkossakin aktiivinen toimija Euroopan unionin kehittämisessä.

Suomi on talous- ja rahaliiton jäsenenä sitoutunut edistämään euroalueen vakautta. Suomen tavoitteena on sääntöperusteinen ja toimiva euroalue, jossa jokaisella jäsenvaltiolla itsellään on ensisijainen vastuu omasta talouspolitiikastaan.

Nämä edellä mainitut kokonaisuudet nojaavat vahvasti hallituksen keskeiseen periaatteeseen yhtenäisestä ja toimintakykyisestä Euroopan unionista, joka pohjaa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen kunnioittamiseen, tehokkaaseen päätöksentekoon sekä sääntöjen noudattamiseen. Tämän kaiken pohjana hallitus näkee tärkeänä yhteisen eurooppalaisen arvopohjan, perusoikeuksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen.

Suomi on aktiivinen, käytännönläheinen ja ratkaisuhakuinen jäsenvaltio. Hallitus yhdistää rakentavalla tavalla kansallisen ja yhteisen eurooppalaisen edun Suomen EU-politiikassa.

Arvoisa puhemies!

Perustuslain keskeisimpiin normeihin kuuluu, että hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta. Hallituksen parlamentaarisessa pohjassa tapahtui viime viikolla muutos, joka ei kuitenkaan vaikuttanut hallituksen kokoonpanoon eikä hallituksen ohjelmaan. Näin ollen käsillä ei ole perustuslain 62 § tarkoitettu valtioneuvoston kokoonpanon merkittävä muutos. Myös 26 § säädettyä ennenaikaisten eduskuntavaalien määräämistä on pidettävä tarkoitettuna erittäin poikkeuksellisia tilanteita varten, jollaisesta ei nyt myöskään ole kysymys.

Suomi tarvitsee toimintakykyisen hallituksen ja sellainen meillä on.

Ärade talman!

Förra veckan skedde en förändring i statsrådets parlamentariska bas.

Det är dock inte fråga om en i 62 § i grundlagen avsedd betydande ändring av statsrådets sammansättning. Förändringen i regeringens parlamentariska bas har inte inverkat på regeringens sammansättning. Samma medlemmar fortsätter som medlemmar i statsrådet även efter förändringen.

Finland behöver en funktionsduglig regering, och det har vi.

Hallituksen parlamentaarisessa pohjassa tapahtunut muutos ja viime viikon poliittiset tapahtumat ovat kuitenkin siinä määrin merkittäviä, että hallituksen on tässä tilanteessa perusteltua antaa luottamuksensa välittömästi eduskunnan arvioitavaksi. Tämä perustuslain 44 § mukainen valtioneuvoston tiedonanto antaakin eduskunnalle mahdollisuuden keskustella hallituksen parlamentaarisessa pohjassa tapahtuneista muutoksista ja tarvittaessa äänestää hallituksen luottamuksesta.