Valtionhallinnon uusi tehostetun viestinnän ohje voimaan
Tänään 20. joulukuuta voimaan tulleessa uudessa valtionhallinnon viestinnän ohjeessa määritellään periaatteet ja toimintatavat valtionhallinnon viestinnälle normaaliolojen tehostettua viestintää vaativissa tilanteissa ja viestinnälle häiriötilanteissa. Lisäksi ohjeessa annetaan käytännön ohjeita viestinnälliseen varautumiseen ja toimintaan tilanteiden aikana sekä ohjeita informaatiovaikuttamisen tunnistamiseen ja vastaamiseen.
Viestintäohje luo perustan hallinnonalojen ja organisaatioiden omien ja yhteisten viestintäsuunnitelmien laatimiselle ja se korvaa vuonna 2013 voimaan tulleen Valtionhallinnon häiriötilanteiden ja poikkeusolojen viestintäohjeen. Englanninkielinen käännös uudesta ohjeesta ilmestyy alkuvuodesta 2020. Poikkeusolojen viestintää koskeva oma, erillinen ohjeistuksensa valmistellaan vuoden 2020 aikana.
Valtionhallinnon tehostetun viestinnän ohje – Viestintä normaalioloissa ja häiriötilanteissa
Viestintäohjeessa on otettu muun muassa huomioon valtionhallinnon viestintäsuositus (2016), Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (2017), Kansallinen riskiarvio 2018 (julkaistu vuonna 2019) sekä Informaatiovaikuttamiseen vastaaminen – Opas viestijöille (2019). Ohjeen laadinnassa on kiinnitetty huomiota häiriötilanteista ja viranomaisten varautumistyöstä, kuten esimerkiksi vaalihäirintään varautumisesta, tehtyihin havaintoihin ja kokemuksiin.
Luotettavuus ja luottamus ovat kaiken toiminnan ja viestinnän lähtökohta
Viranomaisten on varauduttava nopeasti syntyviin, luotuihin ja poikkeuksellisiin tilanteisiin sekä oltava valmis käyttämään eri viestintäkanavia nopeasti ja joustavasti tarvittaessa useilla kielillä. Resursseja ja henkilöstöä on joustavasti voitava siirtää eri hallinnonalojen sisällä ja välillä. Varautumiseen ja riskienhallintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Johtaminen, viestintä ja toimiva tiedonkulku kaikilla hallinnon tasoilla muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Viranomaisilla on oltava kyky viestinnän järjestelmälliseen seurantaan ja arviointiin. Luotettavuus ja luottamus ovat kaiken toiminnan ja viestinnän lähtökohta.
Informaatiovaikuttamiseen varautuminen ja vastaaminen on kaikkien tehtävä
Informaatio- ja toimintaympäristöön kohdistuu uudenlaisia uhkia, kuten hybridivaikuttaminen ja siihen liittyvänä osana informaatiovaikuttaminen. Viranomaisten on annettava eri tilanteissa oikea-aikaisesti luotettavaa tietoa, jotta voitaisiin välttyä huhuilta ja vähentää mahdollisuutta levittää tarkoituksella väärää tietoa. Samalla on kiinnitettävä huomiota oikean tiedon löydettävyyteen ja saavutettavuuteen.
Maalittamiseen tulee varautua
Viranomaisten tulee varautua voimakkaasti lisääntyneeseen ilmiöön ns. maalittamiseen, jossa yksi tai useampi toimija käynnistää koordinoidun painostamis-, vainoamis- ja häirintäkampanjan yksittäistä virkamiestä tai hänen perheenjäseniään kohtaan sosiaalisessa mediassa tai fyysisessä maailmassa. Toiminnan tavoitteena on horjuttaa viranomaisen ja oikeusvaltion toimintaedellytyksiä.
Lisätietoja: Johtava viestintäasiantuntija Jussi Toivanen, p. 0295 160 141, valtioneuvoston kanslia sekä erityisasiantuntija Kirsti Haimila, p. 0295 140 122, puolustusministeriö