Valtiosihteeri Lehtomäki: Hallitukselle lisää työkaluja johtamiseen

Valtioneuvoston viestintäosasto 30.8.2018 16.50
Kolumni
Valtiosihteeri Lehtomäki: Hallitukselle lisää työkaluja johtamiseen

Jos kertoo työskentelevänsä ”lähinnä päätöksenteon ja hallinnon kehittämisen parissa”, saa usein sääliviä katseita osakseen. Jostain syystä monilla on hallinnosta pölyttynyt, kankea ja ankea mielikuva. Kaikkea kanssa! Oikeasti poliittisen päätöksenteon toimintatapojen kehittäminen on kiinnostavaa yhdessä miettimistä. Tavoitteena on, että yhteiskunnan keskeiset instituutiot ja niissä työskentelevät ihmiset voisivat toimia sujuvammin kansalaisten ja päätöksentekijöiden tukena.

Tämän hallituksen aloittaessa hallitusohjelman rakenteessa tapahtui merkittävä muutos. Ohjelmasta tuli entistä strategisempi: painopisteiden määrää rajattiin ja tavoitteiden asettaminen selkeytettiin. Tavoitteisiin pääsemiseksi käynnistettiin erityinen kärkihankekokonaisuus ja kehitettiin seurannan mittareita. Näitä uudistuksia on laajasti pidetty tervetulleina.

Tällä hetkellä valmistelemme jatkoaskelia seuraavaa hallitusta varten. Valmistelussa on selkeästi noussut esille tarve satsata kolmeen kriittiseen pisteeseen: hallituksen muodostamisprosessiin, työn käynnistämisvaiheen tukemiseen, sekä ”arkityön” poikkihallinnolliseen johtamiseen. Tämän mukaisesti työ tiivistyy syksyn mittaan.

Fokusoidummalle hallitusohjelmalle näyttäisi olevan tilausta. Ohjelman tulisi vahvemmin priorisoida asioita ja niiden toteuttamisjärjestystä. Pyrimme myös vahvistamaan ministeriöiden yhteistoimintaa tilannekuvan muodostamisessa ja keskeisten asioiden tunnistamisessa. Päätökset ja valinnat ovat aina poliittisia, ja hallinnon tulee tukea niitä tarjoamalla asiantuntemusta ja tietopohjaa helposti hyödynnettävässä muodossa.

Myös itse hallitusneuvotteluihin on pohdinnassa uusia valmistautumismuotoja. Yhteiskunnallisesti on tärkeää, että kriittisinä viikkoina ja päivinä pystytään muodostamaan toimijoiden välille sellainen luottamus ja yhteisnäkemys, joiden varassa myös yllättäviä ja kinkkisiä ongelmia voidaan ratkoa.

Hallituskauden ”normiarjen pyörityksen” parantamiseksi on tarvetta edetä useissa asioissa. Ensinnäkin, poikkihallinnollisten hankkeiden johtaminen on vielä hankalaa. Välttämätön osaratkaisu on jatkuvan ministeriörajat ylittävän yhteistyön lisääminen kaikilla tasoilla. Poliittinen johtaminen vaatii tuekseen myös uusia ratkaisuja, liittyen esimerkiksi ministeriöiden tai ministereiden työnjakoon sekä uudenlaisen, yhteiskehittämiseen perustuvan politiikkavalmistelun omaksumista.

Toiseksi, raha- ja ohjelmaohjauksen tulee kulkea samansuuntaisesti. Nämä hienot termit tarkoittavat sitä, että poliittisesti määriteltyjen ydintavoitteiden tulee selkeämmin näkyä myös budjetissa. Ensiaskel on pian käynnistyvä kestävän kehityksen budjetointi, mutta paljon muutakin yhteen sovitettavaa riittää.

Nämä ovat esimerkkejä konkreettisista toimista valtioneuvoston kanslian johtamassa Pakuri-hankkeessa. Sen yksi tärkeä osa on viestintä: miten hallitus viestii omasta toiminnastaan ulospäin mahdollisimman yhtenäisesti.

Uudistaminen ei ole itseisarvo, vaan välttämätön edellytys ja innovoinnin mahdollisuus hallinnolle, jotta se voi toteuttaa tehtäväänsä menestyksekkäästi tulevina aikoina. Kun ympäristö muuttuu, ja se todella muuttuu mm. digitaalistumisen myötä, ydintehtävää toteutetaan eri tavoin kuin aiemmin. Uudistuksia valmistellaan yhdessä parlamentaarisen ryhmän kanssa. Poliittisten päätöksentekijöiden tehtävä on lopulta ratkaista, miten ja missä tahdissa edetään.

Paula Lehtomäki
Kirjoittaja on valtiosihteeri valtioneuvoston kansliassa