Yhteystiedot arvonimiasioissa

Annikka Salminen, esittelijä 
Valtioneuvoston kanslia, Istuntoyksikkö 0295160367  

Arvonimen hakeminen

Arvonimeä haetaan kirjallisesti ja esitys osoitetaan tasavallan presidentille. Esityksen voivat tehdä yksityiset henkilöt, yhteisöt tai molemmat yhdessä. Esitys arvonimen saajasta tulee myös perustella.

Haetun arvonimen tulee mahdollisuuksien mukaan kuvata henkilön elämäntyötä. Arvonimeen ei liity oikeuksia eikä velvollisuuksia. Arvonimestä on maksettava vero.

Arvonimiesitys voi olla vapaamuotoinen, tai sen voi tehdä verkossa sähköisellä lomakkeella. Kaikkiin esityksiin on sisällytettävä allekirjoitettu sitoumus arvonimestä perittävän veron suorittamisesta sekä asianomaisen henkilön suostumus tietojen hankkimiseen viranomaisilta.

Sähköinen lomake arvonimen myöntämiseksi
(Lomakepalveluun pitää tunnistautua.)

Tulostettavat ja allekirjoitettavat liitteet

Sitoumus arvonimestä perittävän veron suorittamisesta
Suostumus tietojen hankkimiseen

Vapaamuotoinen arvonimiesitys liitteineen tai sähköisen hakemuksen liitteet toimitetaan allekirjoitettuna valtioneuvoston kirjaamoon.

Lisätietoa ja ohjeet

Arvonimistä suoritettava vero

Yhteystiedot

Käyntiosoite: Ritarikatu 2 B, Helsinki
Postiosoite: Valtioneuvoston kanslia/arvonimiasiat
PL 23, 00023 Valtioneuvosto
Faksi: 09 1602 2165
Sähköposti: kirjaamo(at)vnk.fi

Myönnettyjä arvonimiä

Tasavallan presidentti myöntää arvonimiä yleensä kaksi kertaa vuodessa: toukokuussa ja marraskuussa. Vuonna 2017 oli kolme esittelyä, jossa oli 273 uutta arvonimiesitystä ja tasavallan presidentti myönsi 218 arvonimeä.

Arvonimiä on käytössä 110. Yleensä esitetään jo olemassa olevaa nimeä, mutta mikään ei estä esittämästä myös uutta arvonimeä. Uusimmat, 2017, käyttöön otetut arvonimet ovat korkeakouluneuvos ja taideneuvos. Edellisen kerran uusia arvonimiä myönnettiin vuonna 2012. Silloin otettiin käyttöön ylisosiaalineuvoksen arvonimi.

Arvonimistä yleisin on talousneuvos, jota on myönnetty kaikkiaan 1816 kappaletta vuoden 2017 loppuun mennessä. Vuorineuvoksen arvonimeä on myönnetty noin 300 kappaletta ja kauppaneuvoksen arvonimeä 793 kappaletta (vuoden 2017 loppuun mennessä).

Harvinaisempia arvonimiä ovat esimerkiksi vuonna 1919 käyttöön otettu kamarineuvos (108 kappaletta), vuonna 1951 käyttöön otettu uittoneuvos (8 kappaletta) ja vuonna 1990 käyttöön otettu lehdistöneuvos (13 kappaletta).

Kaiken kaikkiaan arvonimiä on myönnetty vuodesta 1918 lähtien yli 14 000. Naisille niitä on myönnetty huomattavasti miehiä vähemmän: 1182 kappaletta (vuoden 2017 loppuun menneessä).

Myönnetyt arvonimet (19.12.2018)
Myönnetyt arvonimet (27.6.2018)

Arvonimiä koskevat säädökset ja arvonimien kääntäminen

Arvonimistä on säädetty laissa julkisista arvonannon osoituksista (1215/1999) ja sen nojalla annetussa tasavallan presidentin asetuksessa arvonimistä (381/2000).

Arvonimistä maksettavasta verosta on säädetty laissa arvonimistä suoritettavasta verosta (1388/2001). Sen 2 §:ssä on määritelty kunkin arvonimiryhmän vero. Veron määrä on alempi, jos asianomainen on päätoimisessa virka- tai työsuhteessa tai muussa siihen verrattavassa palvelussuhteessa valtioon, kuntaan tai kirkkoon tai on siirtynyt sellaisesta eläkkeelle.

Finlex - laki julkisen arvonannon osoituksista (1215/1999)
Finlex - asetus arvonimistä (381/2000)
Finlex - laki arvonimistä suoritettavasta verosta (1388/2001)

Valtioneuvoston kanslia suosittaa, ettei suomalaisia arvonimiä käännetä vieraille kielille. Jos arvonimeä halutaan käyttää ulkomailla, siitä käytetään suomen- tai ruotsinkielistä muotoa ja tarvittaessa liitetään mukaan tieto, että kyseessä on suomalainen arvonimi (Finnish honorary title).

Kaikki virkojen ja organisaatioiden nimikkeet ovat hyvin kulttuurisidonnaisia, ja ne voidaan tuoda toiseen kieleen ja kulttuuriin vain selittämällä. Osa arvonimistä, kuten vuorineuvos, ei kerro suomen- tai ruotsinkielisellekään haltijansa työstä tai toiminnasta. Osa arvonimistä puolestaan on samanmuotoisia virkanimikkeiden kanssa: asessori, hallitusneuvos, yli-insinööri. Vaikka virkanimikkeestä olisi sovittu käytettäväksi jotakin vieraskielistä vastinetta, ei sitä pidä käyttää arvonimen vastineena.