Arvonimet

Arvonimi on kansalaiselle myönnetty julkisen arvonannon osoitus hänen yhteiskunnan hyväksi tekemästään työstä. Arvonimiä on käytössä noin sata. Niistä arvokkaimmat ovat valtioneuvos ja vuorineuvos.

Arvonimet myöntää tasavallan presidentti. Arvonimilautakunta antaa arvonimiasioista lausuntonsa presidentille. Lautakunnan esitykset valmistellaan valtioneuvoston kansliassa. Esitysten käsittely lausuntokierroksineen saattaa kestää jopa yhdeksän kuukautta. Arvonimiesityksiä käsitellään arvonimilautakunnassa yleensä kaksi kertaa vuodessa.

Arvonimen hakeminen

Arvonimeä haetaan kirjallisesti verkkolomakkeella. Esityksen voivat tehdä yksityiset henkilöt, yhteisöt tai molemmat yhdessä.

Haetun arvonimen on tarkoitus kuvata henkilön elämäntyötä, mikä osoitetaan hakemuksen perusteluissa. Arvonimeen ei liity oikeuksia eikä velvollisuuksia. Arvonimestä on maksettava vero.

Kaikkiin esityksiin on sisällytettävä allekirjoitettu sitoumus arvonimestä perittävän veron suorittamisesta sekä arvonimen saajan suostumus tietojen hankkimiseen viranomaisilta.

Verkkolomake arvonimen hakemiseen
Palvelu edellyttää sähköistä tunnistautumista.

Allekirjoitettavat liitteet

Sitoumus arvonimestä perittävän veron suorittamisesta
Suostumus tietojen hankkimiseen

Allekirjoitettavien liitteiden lisäksi tarvitaan arvonimen saajan ansioluettelo sekä mahdolliset puoltolausunnot. Arvonimiesityksen liitteet liitetään tiedostoina verkkolomakkeelle.

Lisätietoa ja ohjeet

Ohje menettelytavoista arvonimiasioissa
Arvonimistä suoritettava vero

Yhteystiedot arvonimiasioissa

Annikka Salminen, esittelijä 
valtioneuvoston kanslia, Istuntoyksikkö 0295160367  

Arvonimilautakunta

Arvonimilautakuntaan kuuluu puheenjohtajan lisäksi enintään yhdeksän jäsentä, jotka nimitetään kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenten tulee edustaa yhteiskunnallisten asioiden, kulttuurin ja elinkeinoelämän erityisen hyvää asiantuntemusta. Arvonimilautakunnan nimittää tasavallan presidentti, ja lautakunnan puheenjohtajana toimii pääministeri.

Puheenjohtaja

pääministeri Sanna Marin

Jäsenet 

professori Laura Kolbe, 1.5.2018–30.4.2024
kuvataiteen tohtori Silja Rantanen, 1.5.2018–30.4.2024
kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, 1.5.2018–30.4.2024
aluekoordinaattori Anne Huotari, 1.9.2018–30.4.2024
toimitusjohtaja Jyri Häkämies, 1.5.2015–30.4.2021
VTM Lauri Kontro, 1.5.2015–30.4.2021

Sihteeri

esittelijä Annikka Salminen

Myönnettyjä arvonimiä

Tasavallan presidentti myöntää arvonimiä yleensä kaksi kertaa vuodessa: toukokuussa ja marraskuussa. Vuonna 2017 oli kolme esittelyä, jossa oli 273 uutta arvonimiesitystä ja tasavallan presidentti myönsi 218 arvonimeä.

Arvonimiä on käytössä 110. Yleensä esitetään jo olemassa olevaa nimeä, mutta mikään ei estä esittämästä myös uutta arvonimeä. Uusimmat, 2017, käyttöön otetut arvonimet ovat korkeakouluneuvos ja taideneuvos. Edellisen kerran uusia arvonimiä myönnettiin vuonna 2012. Silloin otettiin käyttöön ylisosiaalineuvoksen arvonimi.

Arvonimistä yleisin on talousneuvos, jota on myönnetty kaikkiaan 1816 kappaletta vuoden 2017 loppuun mennessä. Vuorineuvoksen arvonimeä on myönnetty noin 300 kappaletta ja kauppaneuvoksen arvonimeä 793 kappaletta (vuoden 2017 loppuun mennessä).

Harvinaisempia arvonimiä ovat esimerkiksi vuonna 1919 käyttöön otettu kamarineuvos (108 kappaletta), vuonna 1951 käyttöön otettu uittoneuvos (8 kappaletta) ja vuonna 1990 käyttöön otettu lehdistöneuvos (13 kappaletta).

Kaiken kaikkiaan arvonimiä on myönnetty vuodesta 1918 lähtien yli 14 000. Arvonimiä on haettu naisille vähemmän kuin miehille: naisille niitä on myönnetty huomattavasti miehiä vähemmän: 1182 kappaletta (vuoden 2017 loppuun menneessä).

Myönnetyt arvonimet (11.6.2020)
Myönnetyt arvonimet (19.12.2019)

Arvonimiä koskevat säädökset

Arvonimistä on säädetty laissa julkisista arvonannon osoituksista (1215/1999) ja sen nojalla annetussa tasavallan presidentin asetuksessa arvonimistä (381/2000).

Arvonimistä maksettavasta verosta on säädetty laissa arvonimistä suoritettavasta verosta (1388/2001). Sen 2 §:ssä on määritelty kunkin arvonimiryhmän vero. Veron määrä on alempi, jos asianomainen on päätoimisessa virka- tai työsuhteessa tai muussa siihen verrattavassa palvelussuhteessa valtioon, kuntaan tai kirkkoon tai on siirtynyt sellaisesta eläkkeelle.

Finlex - laki julkisen arvonannon osoituksista (1215/1999)
Finlex - asetus arvonimistä (381/2000)
Finlex - laki arvonimistä suoritettavasta verosta (1388/2001)

Arvonimien kääntäminen muille kielille

Valtioneuvoston kanslia suosittaa, ettei suomalaisia arvonimiä käännetä muille kielille. Jos arvonimeä halutaan käyttää ulkomailla, siitä käytetään suomen- tai ruotsinkielistä muotoa ja tarvittaessa liitetään mukaan tieto, että kyseessä on suomalainen arvonimi (Finnish honorary title).

Kaikki virkojen ja organisaatioiden nimikkeet ovat hyvin kulttuurisidonnaisia, ja ne voidaan tuoda toiseen kieleen ja kulttuuriin vain selittämällä. Osa arvonimistä, kuten vuorineuvos, ei kerro suomen- tai ruotsinkielisellekään haltijansa työstä tai toiminnasta. Osa arvonimistä puolestaan on samanmuotoisia käytössä olevien virkanimikkeiden kanssa: asessori, hallitusneuvos, yli-insinööri. Vaikka virkanimikkeestä olisi sovittu käytettäväksi jotakin vieraskielistä vastinetta, sitä ei pidä käyttää arvonimen vastineena.