Skip to content
Media
Valtioneuvoston kanslia frontpage

Nykytunteen museo avautuu tukemaan poikkeusajan tunteiden käsittelyä

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 7.10.2021 9.28
Tiedote 571/2021

Virtuaalinen ja elämyksellinen Nykytunteen museo on tarkoitettu tukemaan kansalaisten koronapandemiasta aiheutuneiden erilaisten tunteiden reflektointia. Tiedettä ja taidetta yhdistelevä museo taltioi Suomessa pandemia-aikana koettuja tunteita alkaen vuoden 2020 maaliskuusta.

Jotta toipuminen voi alkaa, meidän on ensin kohdattava tunteemme. Tähän lähtökohtaan perustuu tänään lanseerattava Nykytunteen museo, joka on virtuaalinen kokoelma ja elämyksellinen kertomus pandemia-ajan tunteista Suomessa.

Tunteita on kerätty tutkimalla tilastoja, hakutrendejä, kansalaisten kulutuskäyttäytymistä, järjestöjen tutkimuksia, sosiaalisessa mediassa ja verkossa nousseita ilmiöitä, uutisia, sekä ihmisten liikkumista ja käyttäytymistä poikkeusajan käännekohdissa, kuten valmiuslain julistamisen tai Uudenmaan sulkemisen aikana. Kerätyn tiedon tueksi eri alojen asiantuntijat ovat auttaneet ihmisten käytöksen tulkitsemisessa.

Nykytunteen museon tilaaja on valtioneuvoston kanslian Suomi toimii -kokonaisuus, jonka tarkoituksena on vahvistaa henkistä kriisinkestävyyttä dialogin ja arjessa jaksamista edistävien kampanjoiden avulla. 

”Nykytunteen museo on tarkoitettu tukemaan kansalaisia kriisiajasta palautumiseksi ja samalla tallentamaan poikkeuksellinen aika poikkeuksellisella tavalla. Henkinen kriisinkestävyys on yhteiskunnan turvallisuusstrategian yksi seitsemästä yhteiskunnan elintärkeästä toiminnosta. Kuulluksi ja nähdyksi tulemisen kokemukset ovat yksi tärkeä henkistä kriisinkestävyyttä ylläpitävä tekijä. Museo tarjoaa mahdollisuuden tähän ja pyrkii näin vahvistamaan yhteiskunnan resilienssiä”, toteaa Suomi toimii -hankkeen viestintäpäällikkö Päivi Tampere

Tunnemuseo on tieteen ja taiteen yhteistyötä 

Museon luova toteuttaja on hasan & partners ja tekninen toteuttaja Into-Digital Oy. Mukana on ollut päätoimijoiden lisäksi niin ilmiöiden ja ihmisten tutkijoita, taiteilijoita, järjestöjä kuin tietoalan asiantuntijayrityksiäkin.

Kerätyn tiedon tueksi museossa eri alojen asiantuntijat ja tutkijat avaavat tunteita tilastojen ja ilmiöiden takana. Tunteiden merkityksestä toipumisessa analysoi psykoterapeutti Maaret Kallio. Parisuhteiden tunnemaailmaa avaa psykoterapeutti, psykologi Suvi Laru. Suremisen vaikutuksista ja menetyksen pysyvyydestä puhuu surututkija Mari Pulkkinen. Unesta, unettomuudesta ja koronasomniasta tietoa tarjoaa unitutkija Markku Partinen. Helsingin yliopiston tutkija Niko Pyrhönen avaa mekanismeja ja tunteita salaliittoihin uskomisen takana ja opiskelija, TYY:n edustajiston jäsen ja ainejärjestö Affekti ry:n puheenjohtaja Dan Santamäki antoi kasvot opiskelijoiden tunteille poikkeusaikana. Lasten voinnista poikkeusaikana puolestaan puhuu Riikka Nurmi, asiantuntija mielenterveyden edistämisessä varhaiskasvatuksessa MIELI Suomen Mielenterveys ry:ssä. Väkivaltatyön asiantuntija Ensi- ja turvakotien liitosta, Tuulia Kovanen, kertoo haasteista, joita kodit ja perheet kokivat poikkeusaikana.

Museon valokuvat on saatu noin 30 ammattilais- ja harrastajakuvaajilta, jotka kuvasivat arkea pandemia-ajan Suomessa osana Poikkeustila2020-projektia. Taiteiden kesä -hankkeen kautta museoprojektiin liittyi myös kuusi pandemia-aikana valmistunutta taiteilijaa; Heta-Linnea Kovanen, Janne Saarinen, Jenni Turunlahti, Jonna Hyttinen, Terhi Adler ja Jirko Viljanen, jotka kukin tulkitsivat yhtä kuudesta perustunteesta omassa teoksessaan. Taideteokset näkyvät museon lanseerauksen yhteydessä ja niistä tehtyjä julisteita voi kuka tahansa vapaasti ladata museon sivuilta. Taiteiden kesä oli Suomen Kulttuurirahaston vuoden 2021 suurhanke, jonka toteutti Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry.

Tiedon etsimisessä, tulkinnassa tai muulla tavoin museon rakentamisessa ovat auttaneet myös Aitomation, Google Finland Oy, Meltwater ja Tilastokeskus. Museon äänimaailman on säveltänyt ja tuottanut Markku Mäkelä
 
Lisätietoja: viestintäpäällikkö Päivi Tampere p. 050 329 2311, erityisasiantuntija Johanna Kaprio-Papageorgiou valtioneuvoston kanslia p. 050 516 5590 (sähköpostit [email protected])
Senior Communications Consultant Piia Bertényi hasan & partners, p. 045 675 2595, [email protected]