Skip to content
Media
Valtioneuvoston kanslia frontpage

EU-ministerivaliokunnassa lokakuun Eurooppa-neuvosto

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 19.10.2022 13.02
Tiedote
Suomen lippu ja EU-lippu vierekkäin

Keskiviikkona 19. lokakuuta kokoontuneen EU-ministerivaliokunnan aiheina oli lokakuun Eurooppa-neuvosto, kolme muuta neuvostoa sekä sisämarkkinoiden hätäapuväline. Lokakuun Eurooppa-neuvoston (20-21.10.) aiheina ovat Ukraina ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, ruokaturva ja kriittinen infrastruktuuri, energia- ja talouskysymykset sekä ulkosuhteet.

Suomi tuomitsee jyrkästi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja tukee vankasti Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta. Suomi pitää tärkeänä, että EU jatkaa vahvaa, tehokasta ja yhtenäistä vastaamista Venäjän sotilaalliseen hyökkäykseen Ukrainassa. EU:n tulee edelleen johdonmukaisesti lisätä pakotteita Venäjää kohtaan Venäjän aggression jatkuessa. Suomi korostaa tarvetta EU:n yhteiselle linjalle Venäjää koskevissa viisumikäytännöissä ja pitää tärkeänä EU-tason ratkaisuja, joilla rajoitetaan viisumien myöntämistä Venäjän kansalaisille turismitarkoituksessa. Suomi korostaa, että EU:n vahvaa poliittista, taloudellista, sotilaallista ja humanitaarista tukea Ukrainalle tulee jatkaa ja lisätä.

Suomi on huolestunut Ukrainan sodan globaaleista vaikutuksista, kuten viljojen hinnannousun vaikutuksista globaaliin ruokaturvaan. Suomi pitää hyvänä, että myös kriittinen infrastruktuuri on esillä Eurooppa-neuvostossa. 

Energiakysymykset ovat keskeisesti esillä Eurooppa-neuvostossa. Suomi pitää tärkeänä, että energiamarkkinoiden toiminnassa ilmenneisiin ongelmiin vastataan nopealla aikataululla EU-tasolla ja suhtautuu avoimesti eri vaihtoehtoihin energiahintojen alentamiseksi ja markkinoiden epävarmuuden ja riskien vähentämiseksi. Suomi painottaa toimia, joilla energian hintaan ja saatavuuteen voidaan vaikuttaa nopealla aikataululla. 

Taloustilanteeseen liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on heijastunut voimakkaasti Euroopan talouskehitykseen. Energiakriisi on ollut merkittävä inflaatiota kiihdyttävä tekijä. Suomi pitää tärkeänä, että energiakriisin vaikutusten lieventämisessä jäsenvaltiot koordinoivat toimiaan EU-tasolla. 

Suomi pitää tärkeänä myös Eurooppa-neuvostossa esillä olevia ulkosuhdeasioita eli strategista keskustelua EU:n Kiina-politiikasta, EU:n ja Aasian maiden huippukokouksen järjestämistä sekä yhteistä valmistautumista COP27- ja COP15-kokouksiin.

EU-ministerivaliokunta linjasi kokouksessaan Suomen kannan myös koskien ehdotusta sisämarkkinoiden hätäapuvälineeksi (SMEI). Ehdotus sisältyy Euroopan komission syyskuussa antamaan lainsäädäntöpakettiin. Ehdotuksen tarkoituksena on varmistaa sisämarkkinoiden toiminta kriisitilanteissa sekä vahvistaa sisämarkkinoiden kriisinsietokykyä ja varautumista. Valmistelun taustalla on koronapandemia, jonka aikana yritykset ja kansalaiset kärsivät rajojen sulkemisesta ja toimintahäiriöistä. Suomen kanta tulee julkiseksi valtioneuvoston yleisistunnon jälkeen.  

EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja myös seuraaviin neuvoston kokouksiin:

1.    epävirallinen liikenneministerien kokous (20. – 21.10.)
2.    ympäristöneuvosto (24.10.)
3.    liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto energianeuvosto (energia) (25.10.)

Liikenneministereiden epävirallisen kokouksen keskusteluaiheena on Euroopan raideliikenteen kehittäminen. Ympäristöministerit hyväksyvät EU:n kannan YK:n ilmastokokoukseen Egyptissä 6. – 18.11) sekä biologista monimuotoisuutta käsittelevään kokoukseen (7. – 19.12.). Lisäksi esillä on teollisuuspäästödirektiivin muuttaminen ja vaatimukset kestävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle. Energiaministerien kokouksessa aiheena on kaasumarkkinapaketti sekä rakennusten energiatehokkuusdirektiivi.

Lisätietoja: EU-asioiden osaston osastopäällikkö Jari Luoto p. 050 468 5949, erityisavustaja (EU-asiat) Saara Pokki p. 050 478 6363 ja EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm p. 040 537 0733, valtioneuvoston kanslia