Skip to content
Government and ministries Media

Pääministeri Sanna Marinin esittelypuheenvuoro eduskunnan lähetekeskustelussa

Valtioneuvoston viestintäosasto
8.3.2021 12.38
Puhe
Arkistokuva: Hanne Salonen /Eduskunta

Pääministeri Sanna Marinin puhe eduskunnan lähetekeskustelussa valtioneuvoston asetuksesta valmiuslain 86 §:ssä, 88 §:ssä, 106 §:n 1 momentissa ja 107 §:ssä säädettyjen toimivaltuuksien käyttöönotosta 8.3.2021. Puhe muutosvarauksin.

Arvoisa puhemies, ärade talman,

Viime keväästä lähtien hallituksen tavoitteena on ollut estää viruksen leviämistä yhteiskunnassa, turvata terveydenhuollon kantokyky sekä suojella erityisesti riskiryhmään kuuluvia ihmisiä. Jo epidemian varhaisessa vaiheessa Suomessa otettiin käyttöön laajoja yhteiskunnallisia rajoitustoimia. Olemme mukauttaneet toimintaamme pandemian edetessä ja jo useamman kerran onnistuneet hidastamaan viruksen etenemistä. Olemme selvinneet ensimmäisestä ja toisesta aallosta monia muita Euroopan maita pienemmin terveydellisin ja taloudellisin vaurioin. Nyt meidän on onnistuttava kolmannen kerran.

Viime vuoden lopussa ja sen jälkeen levinneet virusmuunnokset ovat vaikuttaneet koronatilanteeseen Euroopassa ja monissa maissa epidemia on jälleen pahenemassa. Myös Suomessa koronavirustilanne on heikentynyt huomattavasti viimeisten viikkojen aikana. Britanniasta saapunut virusmuunnos leviää aiempaa kantaa nopeammin ja tehokkaammin. Se on tartuttavampi ja joidenkin arvioiden mukaan mahdollisesti myös vaarallisempi. Siksi meidän on jälleen otettava laajoja rajoitustoimia käyttöön.


Arvoisa puhemies,

Valtioneuvosto totesi 1. maaliskuuta yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, että maassa vallitsevat poikkeusolot valmiuslain 3 pykälän 5 kohdan mukaisesti. Maassa vallitsevat siis poikkeusolot vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaavan hyvin laajalle levinneen vaarallisen tartuntataudin perusteella.

Suomessa on jälleen otettu käyttöön voimakkaat rajoitustoimet epidemian leviämisen estämiseksi. Suljemme laajasti yhteiskunnan eri toimintoja kolmeksi viikoksi. Osana tätä kokonaisuutta eduskunta on juuri hyväksynyt hallituksen esityksen ravintoloiden sulkemisesta asiakkailta. Rajoituksilla pyritään vähentämään ihmisten välisiä kontakteja, jotta tartuntojen määrä saadaan käännettyä laskuun ja epidemia pidettyä hallinnassa.

Ainoa toimiva tapa hidastaa epidemian etenemistä on vähentää ihmisten välisiä fyysisiä kohtaamisia. Lähipäivät ja -viikot näyttävät, mihin nykyiset rajoitustoimenpiteet riittävät. Hallitus on arvioinut, että säännönmukaiset toimivaltuudet eivät yksin riitä epidemian pitämiseksi hallinnassa ja terveydenhuollon kantokyvyn varmistamiseksi. Tästä syystä hallitus on antanut perjantaina 5. maaliskuuta käyttöönottoasetuksen valmiuslain 106 pykälän 1 momentin ja 107 pykälän osalta sekä asetuksen pykälien 86 ja 88 mukaisten toimivaltuuksien käyttöönotosta.

Pykälät 106 ja 107 koskevat viranomaisviestinnän johtamista sekä eri viranomaisten välisten toimivaltakysymysten ratkaisua. Valmiuslain 86 pykälä koskee sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden toimintaa. Valmiuslain pykälässä 88 säädetään sosiaali- ja terveyspalveluista sekä terveydensuojelusta.


Arvoisa puhemies,

Pitääksemme epidemian hallinnassa tarvitsemme entistä selkeämpää, yhdenmukaisempaa ja kansalaisille ymmärrettävää viestintää sekä nopeaa ongelmatilanteiden ratkaisua. Valmiuslain 106 pykälän 1 momentissa säädetty toimivaltuus otetaan käyttöön kansalaisten tiedonsaannin turvaamiseksi ja viranomaisviestinnän yhteensovittamiseksi.

Viestinnän paremman koordinaation tavoitteena on, että kansalaiset ja yhteisöt saavat selkeää ja ymmärrettävää tietoa epidemian kulusta, viranomaisten toimista koronaviruksen torjumiseksi sekä toimien perusteista. Viestinnällä voidaan merkittävästi vaikuttaa rajoitustoimien noudattamiseen ja tehoon, ja tätä kautta epidemian hallintaan.

Myös poikkeusolojen aikana hallinnonalat vastaavat omasta viestinnästään. Keskittämällä koronavirusviestinnän johto valtioneuvoston kanslialle halutaan varmistaa, että strategiset viestinnälliset linjaukset ovat koko valtionhallinnon tiedossa ja käytettävissä alue- ja paikallistasoa myöten.

Hallitus ei ehdota perustettavaksi valtion viestintäkeskusta.


Arvoisa puhemies,

Hallitus on pyrkinyt toimimaan siten, että uuden tiedon valossa strategiaa päivitetään ja virheistä opitaan. Viime keväänä Helsinki-Vantaan lentokentän liian pitkään jatkunut epäselvä tilanne olisi pitänyt kyetä ratkaisemaan nopeammin. Pykälässä 107 säädetyn toimivaltuuden avulla voidaan nopeasti ratkaista sellaisia tilanteita, joissa toiminnan johtamiseen, toimivaltuuksiin tai tehtäviin liittyvät kysymykset ovat epäselviä. Kyseeseen tulisi sellaisten tilanteiden ratkaisu, joissa toimivallasta on perustellusti tulkinnanvaraisuutta. Tällöin erimielisyys ratkaistaisiin valtioneuvostossa pääministerin esityksestä. Valtioneuvosto voi myös päättää, mikä valtionhallinnon alainen viranomainen hoitaa tehtävän, joka koskee useamman kuin yhden yksikön toimialaa tai josta ei erikseen ole säädetty.

Arvoisa puhemies,

Valmiuslain 86 pykälä koskee sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden toimintaa ja mahdollistaa, että sosiaali- ja terveysministeriö sekä aluehallintovirasto voivat määrätä päätöksillään niin kunnallisia kuin yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajia muuttamaan toimintaansa. Tällaisia päätöksiä voidaan tehdä, jos koronaepidemia on heikentänyt palvelujärjestelmän toimintakykyä ja palvelujen saatavuus on olennaisesti vaarantunut. Edellytyksenä on, että muut jo toteutetut toimenpiteet eivät ole riittäviä sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden turvaamiseksi.

Valmiuslain pykälän 88 perusteella kunnille voidaan erikseen määritellyillä alueilla myöntää oikeus poiketa terveydenhuollon kiireettömän hoidon määräajoista, jos se on välttämätöntä kiireellisen hoidon järjestämiseksi. Tällöin terveydenhuollon toimintayksiköt voivat tarvittaessa siirtää resurssejaan kiireettömästä hoidosta kiireelliseen hoitoon. Kiireettömän hoidon määräajoista luopuminen ei saa kuitenkaan vaarantaa potilaan terveyttä vaan potilasturvallisuuden toteutuminen on ensisijaista kaikissa olosuhteissa. Poikkeukset eivät myöskään vaikuta hoidon tarpeen arvioinnin määräaikoihin.


Arvoisa puhemies,

Näiden käyttöönottoasetusten on tarkoitus tulla voimaan 11.3.2021, ja ne olisivat voimassa 30.4.2021 saakka. Mikäli eduskunta hyväksyy valtioneuvoston antamat käyttöönottoasetukset, tulevat pykälät 106 ja 107 suoraan sovellettaviksi. Valmiuslain 86 pykälän toimivaltuuden nojalla sosiaali- ja terveysministeriö sekä aluehallintovirasto toimialueellaan voivat antaa velvoittavia päätöksiä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille. Valmiuslain 88 pykälän nojalla annetaan eduskunnan käsiteltäväksi erikseen soveltamisasetus kiireettömään hoitoon pääsyn määräaikojen noudattamisesta, jolla säädetään toimivaltuuden laajuuteen liittyvistä rajoituksista ja edellytyksistä.

On myös mahdollista, että tänään käsiteltävien käyttöönottoasetusten lisäksi valtioneuvosto joutuu ottamaan myöhemmin myös muita valmiuslain pykäliä käyttöön ja antamaan näistä käyttöönottoasetukset eduskunnalle.

Arvoisa puhemies,

Kiitän kaikkia eduskuntapuolueita yhteisestä sitoutumisesta kriisin selättämiseksi. Olemme käyneet viimeisen vuoden aikana useita parlamentaarisia keskusteluja epidemiatilanteesta ja terveydenhuollon kestävyydestä. Suomen vahvuus on se, että kykenemme hallitus- ja oppositiorajat ylittävästi rakentavaan yhteistyöhön kansallisessa kriisissä. Hallitus haluaa jatkaa tällä yhteistyön tiellä, ja pyrimme vastakin pitämään eduskuntaryhmät informoituina ja keskustelemaan tilanteesta ja toimista säännöllisesti kanssanne.

Haluan myös kiittää suomalaisten sitoutumista rajoitustoimien noudattamiseen. Olemme taistelussa entistä nopeammin leviävää virusta vastaan. Taistelu on voitettavissa, mutta se vaatii jokaisen osallistumista ja vastuullista toimintaa.