Skip to content
Government and ministries Media

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Raportti: Suomen mineraaliklusterin kilpailukyky ja vaikuttavuus

Government analysis, assessment and research activitiesMinistry of Economic Affairs and Employment 25.3.2020 10.43
Tiedote 169/2020
valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan logokuva

Ramboll Finland Oy selvitti, miten ja millaista arvonlisää mineraaliklusteri tuottaa kansallisesti ja miten mineraaliklusteri edistää – ja voisi enenevässä määrin lisätä – suomalaista osaamista, hyvinvointia ja talouskasvua monipuolisesti, kestävän kehityksen periaatteita ja tavoitteita toteuttaen. Suomen mineraaliklusteri pitää sisällään kaivostoiminnan ja louhinnan, metallien jalostuksen sekä kaivos- louhinta- ja rakennuskoneiden valmistuksen.

Mineraaliklusteri vastaa yhteiskunnan raaka-ainetarpeisiin. Suomen kallioperä on raaka-aine-esiintymien suhteen varsin lupaava. Klusteriin kuuluvaa kaivostoimintaa on Suomessa harjoitettu jo useiden vuosisatojen ajan. Suomeen on kehittynyt kaivostoiminnan lisäksi merkittävää jatkojalostusta sekä kaivostoimintaa palvelevaa teknologiavalmistusta ja palveluliiketoimintaa. Näistä on kehittynyt myös kansainvälisesti merkittäviä yrityksiä. Viimeisimpänä on energiamurroksen edellyttämä raaka-ainetarve, niin sanotut akkumineraalit, ja niihin liittyvä koko elinkaaren mittainen arvoketju.

Suomen mineraaliklusterin vuotuinen kokonaistuotos on kerrannaisvaikutuksineen noin 22,1 miljardia euroa. Tästä suorien vaikutusten osuus on noin 12,2 miljardia euroa. Klusteri työllistää kerrannaisvaikutuksineen 87 400 henkilötyövuotta, josta suoraan noin 24 600 henkilötyövuotta.  Alueelliset vaikutukset ovat merkittäviä erityisesti Lapin, Kainuun ja Satakunnan maakunnissa, missä kokonaistuotoksen osuus koko maakunnan kokonaistuotoksesta vaihtelee 21–60 prosentin ja työllisyys 11–33 prosentin välillä.

Hankkeessa tehdyn kansainvälisen vertailun perusteella mineraaliklusterissa jalostusasteen nostamisessa on suurin todennettava potentiaali Suomessa. Edistääkseen jalostusasteen nousua, on tärkeää mahdollistaa sitä tukeva lainsäädännöllinen ja taloudellinen ohjaus sekä teknisen tiedon ja automaation hyödyntäminen. Jatkossa klusterin keskeisenä kehittämisen kohteena tulisi olla myös kiertotalouden edistäminen arvoketjun kaikissa osissa. Mineraaliklusterin tuotos on vahvasti riippuvainen globaaleista trendeistä ja hintakehityksestä, jolloin klusterin kilpailukykyyn vaikuttaa keskeisesti kolme tekijää: 1) välituotekäyttö, 2) maksettavat palkat ja 3) verot sekä veroluonteiset maksut.

Hankkeessa selvitettiin myös Suomen mineraalistrategian ja siihen liittyvän toimenpideohjelman vaikuttavuutta alan toimijoille kohdennetulla kyselyllä. Vastausten perusteella strategia ja toimenpideohjelma eivät täysin ole vastanneet odotuksiin. Kyselyn vastaajat kokivat kuitenkin hyväksi, että mineraalialan yleisiä tavoitteita on asetettu ja toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi mietitty.

Ramboll Finland Oy:n selvitys toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätiedot:
johtava asiantuntija Joonas Hokkanen, Ramboll Finland Oy, p. 0400 355 260, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.