Arviointineuvosto: Konkurssilaki ja ympäristöhaittojen korjaaminen - velkojan etu on naapurin haitta
Konkurssilakiin tehtävillä muutoksilla pyritään sekä yksinkertaistamaan konkurssimenettelyä että selkiyttämään ympäristövastuuta konkurssissa. Tarve muutoksille esitetään, mutta esityksestä ei kuitenkaan käy ilmi, kuinka merkittäviä muutokset olisivat vaikutuksineen.
Konkurssilain uudistus on hyvin erityinen koskien ympäristövastuun selkiyttämistä: hallituksen esityksessä pyritään huomioimaan tasapuolisesti niin velkojien asema kuin kysymys siitä, mikä taho huolehtii ympäristöhaittojen korjaamisesta. Tämä on johtanut kompromissiratkaisuun, jossa konkurssipesän toimimisvelvollisuus on rajattu vain vakavien tai vaarallisten ympäristöhaittojen korjaamiseen. On ajateltu, että määrittämällä konkurssipesän toimintavelvoite sisältämään myös ”tavalliset” ympäristöhaitat konkurssipesää uhkaisi lisääntyvästi raukeaminen tai konkurssi. Se taas vähentäisi konkurssipesän varoja ja siten velkojien saamaa jako-osuutta.
Arviointineuvosto katsoo, kuten esityksen laatijatkin, että kaikki eri näkökohdat täysin tyydyttävästi huomioivaa sääntelyä olisi mahdotonta laatia. Arviointineuvoston näkemyksen mukaan tavoitteiden, keinojen ja vaikutusten suhdetta toisiinsa tulisi kuitenkin terävöittää. Konkurssipesän ympäristövastuun rajoittaminen vain vakaviin ympäristövahinkoihin voi lisätä ongelmallisia vastuunjaon tilanteita ”tavallisten” ympäristöhaittojen osalta. Kyseiset ympäristöhaitat saattavat esityksen mukaan joissain tilanteissa myös hieman lisääntyä. Esityksestä ei kuitenkaan käy ilmi, missä määrin vakavia ympäristöhaittoja ilmenisi korjauskustannuksineen, tai missä määrin ”tavallisten” ympäristöhaittojen korjaaminen voisi aiheuttaa kustannuksia. Edellä mainittujen seikkojen arviointi on vaikeaa, mutta yhtä kaikki esityksen ympäristövastuuta koskeva ratkaisu perustuu puutteelliseen tietopohjaan.
Yksi mahdollinen haitankärsijä olisi naapuritontin omistaja tai saman vesistön varrella asuva, jonka asemaa esityksessä ei arvioida. Asema oletettavasti paranee siltä osin, että vakavien ympäristöhaittojen korjaaminen tehostuu. Tavallisia ympäristövahinkoja kärsivien asema voi kuitenkin heikentyä, jos konkurssipesän varat menevät vakavien haittojen korjaamiskustannuksiin: naapurin on valvottava tavallisia ympäristöhaittoja koskevat saatavansa konkurssimenettelyssä ilman erityisasemaa. Mitä enemmän on velkojia, mukaan lukien muut naapurit ympäristöhaittoineen, sitä vähemmän korvausta yksittäinen haitankärsijä saa. Toisin sanoen laki kohtelee ympäristöhaitan kärsineitä naapureita eri tavoin haitan vakavuuteen perustuen. Vaikka ympäristöhaitta ei olisikaan terveyden tai ympäristön kannalta vakavaa, kuten hajuhaitta, se voi silti olla haitallista naapuritontin omistajan yleisen hyvinvoinnin kannalta.
Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto on annettu konkurssilakia koskevasta hallituksen esityksestä. Oikeusministeriö toimitti esityksen arviointineuvoston käyttöön sähköpostitse 21.9.2018. Arviointineuvosto suosittelee, että hallituksen esitysluonnosta korjataan lausunnossa kuvatuilla lisäyksillä ennen hallituksen esityksen antamista.
Arviointineuvoston lausunto 16.10.2018
Lisätietoja: arviointineuvoston puheenjohtaja Leila Kostiainen, p. 0400 805 417 ja arviointineuvos Kati Rantala, p. 0295 160 467, valtioneuvoston kanslia.