EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja EU-huippukokouksiin

EU-ministerivaliokunta linjasi kokouksessaan keskiviikkona 22. kesäkuuta Suomen kantoja 23. ja 24. kesäkuuta Brysselissä järjestettävään Eurooppa-neuvostoon sekä 24. kesäkuuta järjestettävään eurohuippukokoukseen.

Kesäkuun Eurooppa-neuvoston kokouksen aiheita ovat strateginen keskustelu Euroopan unionin suhteista sen eurooppalaisiin kumppaneihin, Ukrainan tukeminen, Ukrainan, Moldovan ja Georgian EU-jäsenyyshakemukset, Länsi-Balkan, talouskysymykset, tulevaisuuskonferenssi sekä mahdollisesti ulkosuhteet.

Suomi pitää Eurooppa-neuvoston strategista keskustelua suhteista EU:n eurooppalaisiin kumppaneihin tärkeänä ja ajankohtaisena. Läheinen yhteistyö eurooppalaisten kumppanien kanssa tukee EU:n ulkoisen roolin vahvistamista sekä EU:n arvojen ja intressien edistämistä niin EU:n lähialueilla kuin globaalilla tasolla. Mahdollisten uusien järjestelyjen tulisi tuottaa konkreettista lisäarvoa, eikä niiden tulisi olla nykyisiä toimintamalleja korvaavia.

Suomi tukee vankasti Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta. Venäjään kohdistuvia pakotteita tulee lisätä johdonmukaisesti tilanteen niin vaatiessa. Tukea Ukrainalle kaikissa muodoissaan tulee jatkaa ja lisätä.

Eurooppa-neuvosto käsittelee Ukrainan, Moldovan ja Georgian EU-jäsenyyshakemuksia perustuen komission 17. kesäkuuta antamiin lausuntoihin. Suomi antaa vahvan tuen kaikkien kolmen maan EU-jäsenyysperspektiiville. Suomi myös korostaa laajentumisen ehdollisuutta ja uudistuksia, jotka ovat onnistuneen jäsenyysprosessin edellytyksenä.

Suomi pitää tärkeänä EU:n sitoutumista Länsi-Balkanin maiden EU-jäsenyysperspektiiviin. Myös maiden oma sitoutuminen laajentumisprosessiin ja sen edellyttämiin uudistuksiin on keskeistä. Suomi katsoo, että nykyinen turvallisuustilanne entisestään korostaa Pohjois-Makedonian ja Albanian jäsenyysneuvottelujen pikaisen käynnistämisen tarvetta.

Talouskysymysten osalta Eurooppa-neuvostossa esillä ovat eurooppalaisen ohjausjakson maakohtaiset suositukset sekä euron käyttöönotto Kroatiassa vuoden 2023 alusta. Suomi voi hyväksyä molemmat kohdat.

Suomi katsoo, että EU:n tulee kyetä vastaamaan kansalaisten tarpeisiin ja odotuksiin. Näin ollen on tärkeää, että kansalaisten Euroopan tulevaisuuskonferenssissa esittämät viestit kuullaan ja että ne analysoidaan huolellisesti. 

Eurohuippukokouksen aiheena on keskustelu taloustilanteesta ja pankkiunionin sekä pääomamarkkinaunionin edistymisestä. Suomi korostaa, että pankkiunionin syventämisen tulee perustua sijoittajanvastuun toteuttamiseen sekä pyrkimykseen pankkien ja valtion välisen kohtalonyhteyden purkamiseksi. Suomi katsoo, että pääomamarkkinaunionin päätavoitteena tulee olla tehokkaan ja likvidin rahoitusmarkkinan varmistaminen, jossa markkinariskit on oikein hinnoiteltu ja sijoittajan vastuu osaltaan toteutuu. 

Lisätietoja: pääministerin Eurooppa-asioiden alivaltiosihteeri Jari Luoto, p. 050 468 5949, EU-asioiden alivaltiosihteeri Satu Keskinen p. 0295 160 302 ja pääministerin poliittinen erityisavustaja Tuulia Pitkänen p. 041 501 3092, valtioneuvoston kanslia