Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvoston kanslia etusivu

Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen puhe Sastamalan kansanvallan päivänä 20.7.2019

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 20.7.2019 12.15
Puhe

(MUUTOSVARAUKSIN)

Hyvät kuulijat,

Kiitos kutsusta tähän arvokkaaseen tilaisuuteen. Jo vuodesta 1992 vietetty Sastamalan kansanvallan päivä on harvinaisuudessaan ilahduttava kesäperinne.

Juhlan teema, kansanvalta, antaa oivan mahdollisuuden puhua teille niistä edellytyksistä, joita kansanvalta tarvitsee toteutuakseen. Minulla on ilo puhua teille tänään niin suomalaisena kaupunginvaltuutettuna ja kansanedustajana kuin Suomen eurooppaministerinä kansavallan ja demokratian merkityksestä.

SDP:n entinen puheenjohtaja ja pääministeri Kalevi Sorsa ehdotti "kansanvallan päivää" sen muistoksi, että valtionhoitajana toiminut Mannerheim vahvisti Suomen hallitusmuodon 17.7.1919. Erityisen laajasti juhlittua ei päivästä valitettavasti ole tullut, vaikka kesällä kansallis- ja itsenäisyyspäiviään viettävien maiden juhlinnassa on erityistä iloa ja kepeyttä, joka olisi Suomessakin mukavaa.

Sadassa vuodessa on tapahtunut paljon. Suomessa kyettiin järjestämään eduskuntavaalit vain vajaa vuosi sen jälkeen, kun kansakuntaa repivä sisällissota oli käyty. Jo vuoden 1918 lopulla oli jo pidetty maan ensimmäiset kunnallisvaalit. Minusta tämä kyky löytää yhteinen nimittäjä ja tehdä yhteistyötä on merkittävä ja selittävä tekijä Suomen menestyksen takana.

Sata vuotta sitten luotiin myös kansainvälisten suhteidemme perusta. Monet länsivallat tunnustivat Suomen ja vierailut tehtiin myös Pohjoismaihin. ensimmäisen maailmansodan jälkeen kauppa lähti liikkeelle ja ulkosuhteet normalisoituivat.

Tällä tiellä olemme yhä. Tänä vuonna Suomi johtaa Euroopan unionia sen puheenjohtajamaana. Miettikää Eurooppaa ja Suomea sata vuotta sitten tai II maailmansodan jälkeen. Eurooppa on tänä päivänä 500 miljoonan ihmisen koti, jossa vallitsee rauha ja hyvä taloudellinen tilanne.  

EU tai Suomi eivät ole täydellisiä tai valmiita, mutta maailmanhistorian katsannossa ne ovat ihmeitä.

Hyvät kuulijat,

Kansalaisten turvallisuus ja turvallisuuden kokemus ovat suomalaisen demokratian ja hyvinvointiyhteiskunnan ydintä. Yhteiset arvot, hyvinvointi, tasa-arvo, demokratia, luotettava hallinto, oikeusvaltio ja toimivat instituutiot luovat pohjan yhteiskunnan vakaudelle ja sisäiselle turvallisuudelle.  Suomalainen demokratia nojaa oikeusvaltioon, jossa perustuslaki antaa vahvan suojan jokaisen yksilön ihmisarvolle ja koskemattomuudelle sekä muille perusoikeuksille.

Kansanvalta ja avoin demokratia tarkoittavat sitä, että ihmisillä on mahdollisuus osallistua ja äänestää vaaleissa ja saada sitä kautta saada äänensä kuuluviin. Suomessa vaaleja on niin valtakunnallisella kuin kuntatasolla. Osallistuminen niihin on hieman piristynyt kuluneena keväänä.

Vallan kolmijaon mukaan edustuksellisen demokratian eli eduskunnan ja kuntien valtuustojen lisäksi tarvitaan myös toimeenpaneva elin eli hallitus ja tuomioistuinjärjestelmä oikeutta jakamaan.  Kaikkiin näihin kansanvallan toteuttajiin äänestäjien on voitava luottaa. Niin Suomessa kuin muualla Euroopassa. Ja tämän luottamuksen eteen ja sen turvaamiseksi meidän, niin kotimaassa kuin yhteisessä eurooppalaisessa päätöksenteossa, on tehtävä jatkuvasti työtä.

Hyvät kuulijat,

Suomalaisen kansanvallan sadan vuoden historian aikana niin me äänestäjät kuin äänestäminen ovat muuttuneet. Pari päivää sitten Oikeusministeriö julkisti katsauksen, joka kertoo äänestäjien käyttäytymisestä eri vuosikymmeninä aina viime eduskuntavaaleihin saakka.

Selvityksestä käy esimerkiksi ilmi, että nuoret, alle 35-vuotiaat äänestäjät ovat selvästi vanhempia ikäluokkia liikkuvampia äänestäjiä. Tämän voimme huomata gallupien heittelynä: entistä suuremmat muutokset ovat mahdollisia entistä lyhyemmässä ajassa.

Naiset ovat äänestäneet miehiä aktiivisemmin kaikissa eduskuntavaaleissa vuodesta 1987 lähtien. Kevään eduskuntavaaleissa sekä miesten että naisten äänestysaktiivisuus nousi edellisistä eduskuntavaaleista. Nyt ensimmäistä kertaa naiset äänestivät enemmän naisia kuin miehet miehiä. Kumpikin sukupuoli äänestää kuitenkin yhä 60 prosenttisesti omaansa. Myös Euroopan tasolla muutosta tapahtuu. Suomi saanee ensimmäisen naiskomissaarinsa ja aiemmin tällä viikolla valittiin ensimmäinen naispuolinen Komission puheenjohtaja. Näin myös tasa-arvo on hitaasti edennyt ja etenee.

Hyvät ystävät,

Kansanvalta vaatii vaalien lisäksi tuekseen myös kansalaisyhteiskunnan, johon kuuluvat puolueet, järjestöt ja media. Rinteen hallituksen hallitusohjelmassa halutaan vahvistaa kaikkien näiden roolia.

Rinteen hallitus käynnistää vuoteen 2025 ulottuvan hallinnonalat ylittävän demokratiaohjelman. Demokratiaohjelmalle keskeistä on kouluopetuksen ja koulujen kehittäminen. Koska osallisuus ja ymmärrys kansanvallasta muodostuu jo nuorena, halutaan tukea lasten ja nuorten valmiuksia vaikuttaa omassa lähiympäristössään ja laajemmin yhteiskunnassa. Nuorten osallisuutta tuetaan laskemalla kansalaisaloitteen allekirjoittamisen ikäraja 15 vuoteen ja  koulujen demokratiakasvatusta lisätään ja niiden yhteiskunnallista kasvatustehtävää vahvistetaan.

Hallitusohjemassa halutaan vahvistaa kaikkien ulkopuolisuutta kokevien osallisuutta, turvata kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset sekä vahvistaa lähidemokratiaa.  Ohjelma tulee edistämään osallistumisen mahdollisuuksia ja suoran demokratian keinoja. Niitä ovat esimerkiksi käyttäjädemokratia, kansalaisraadit, kuntalaishaastattelut, nuorisovaltuustot, verkkovaltuustot ja osallistuva budjetointi.

Kansalaisjärjestöille tämä tarkoittaa yhdistysten jäsenten suorien vaikutusmahdollisuuksien parantamista ja kansalaisjärjestöjen varainhankinnan kehittämistä. Kansalaistoimintaa häiritsevää hallintokuormaa puretaan ja lupakäytäntöjä kevennetään.

Hallitus kartoittaa eri väestöryhmien keskuudessa esiintyviä syrjäytymisen riskitekijöitä ja keinoja niihin vaikuttamiseksi. Vähemmistöryhmien osallisuutta koulutuksessa parannetaan. Asuinalueiden eriytymiskehityksen pysäyttämiseksi hallitus jatkaa lähiöiden kokonaisvaltaista kehittämistä ja edistää lähidemokratiaa.

Hallitus tukee sananvapautta ja demokratian toimivuutta vahvistamalla vastuullisen median toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä sekä suomalaisten tasavertaisia mahdollisuuksia saada luotettavaa tietoa ja sivistää itseään. Yleisradion riippumattomuus turvataan ja väärän tiedon ja valeuutisoinnin leviämistä ehkäistään edistämällä medialukutaitoa.

Hyvät kuulijat,

Ei riitä, että kansanvalta toteutuu meillä täällä Suomessa. Sen on toteuduttava myös lähialueillamme, EU:ssa ja koko maailmassa. EU-puheenjohtajana Suomi vaikuttaa EU:n tulevaisuuteen. Sen tulee olla sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä.

EU perustuu ajatukseen sääntöperustaisen yhteistyön voimasta. Sellainen järjestelmä, jossa pelisäännöt luodaan yhteisesti ei vahvemman tai suuremman sanelun tuloksena on Suomen kaltaisen pienen maan etu. On myös merkityksellistä, että maanosa, joka kärsi koko 1900-luvun sodan kauhuista, toimii tänä päivänä ympäri maailmaa demokratian, ihmisoikeuksien ja rauhan vahvimpana puolustajana.

Kansainvälinen järjestelmän murroksen keskellä juuri EU:ta tarvitaan puolustamaan monenkeskisyyttä ja sääntöjä. Sitä, että asioista voidaan päättää kansavaltaisesti, oltiin sitten Suomessa tai muualla.

Juhannuksen alla hyväksyimme EU:n huippukokouksessa suunnitelman, jossa määritellään EU-politiikan painopisteet seuraavalle viidelle vuodelle. Suomen kädenjälki näkyy uusissa painopisteissä: vastuullinen ilmastopolitiikka, kestävä kehitys, sosiaalinen ulottuvuus, oikeusvaltion puolustaminen ja turvallisuus ovat kansalaisille tärkeitä asioita. Suomi on ensimmäinen puheenjohtaja, joka alkaa jalkauttaa tätä suunnitelmaa.

Puheenjohtajakautemme sloganin mukaan tavoitteena on Kestävä Eurooppa, kestävä tulevaisuus. Keskeinen Suomen puheenjohtajakauden painopiste on EU:n globaali ilmastojohtajuus, joka tarkoittaa sitoutumista ilmastoneutraalisuuteen vuoteen 2050 mennessä. On tärkeää, että ilmastonmuutoksen vastaiset toimenpiteet tehdään sosiaalisesti oikeudenmukaisesti niin, että vastuu jakautuu reilusti, sillä ilmastotyö tulee näkymään kaikilla yhteiskunnan sektoreilla.

Kestävyys liittyy myös EU:n yhteisiin arvoihin. Ihmisoikeudet, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio ovat arvoja, joihin sitoutuminen on EU-jäsenyyden edellytys.

Luottamus edellyttää kokemusta oikeudenmukaisuudesta. Suomi haluaa vahvistaa ja kehittää EU:n oikeusvaltiovälineitä. Meidän pitää löytää tehokkaampia keinoja varmistaa yhteisten arvojen kunnioittaminen EU:ssa. Tällä viikolla komissio antoi tiedonannon oikeusvaltioperiaatteen vahvistamisesta. Meidän johdollamme jatketaan neuvotteluja keinoista, joilla EU-varojen vastaanottaminen ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen kytketään tiiviimmin yhteen.

Kaksi vuotta sitten juhlimme Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlaa, viime vuonna kansalaissodan päättymistä ja tänä vuonna tasavaltaisen hallitusmuodon sataa vuotta. Näin on tänään syytä juhlia myös kansanvaltaa.

Jaakko Paavolaisen 1960-luvulla julkaisemat teokset sisällissodan tapahtumista olivat tärkeitä Suomen ja suomalaisten ymmärrykselle omasta historiastaan, sillä ne katkaisivat vaikeisiin vuosiin liittyvän vaikenemisen. Paavolainen kiitti etuoikeudesta olla uranuurtaja juuri tuolla historian tutkimuksen saralla, sitä yhteiskuntaa, johon oli syntynyt: ”Missä muualla on yhteiskunta, jossa myös voittajien teoista kertovat lähteet ovat tunnollisesti säilytetyt ja vapaasti käytettävissä 50 vuotta tapahtumien jälkeen, jossa voidaan ’kertoa kaikki´? Sellaisia yhteiskuntia on vain Pohjoismaissa.”

Tuo toteamus on puhutteleva ja ajankohtainen myös tämän päivän Euroopassa, jonka monessa maassa demokraattisen oikeusvaltion rakentaminen on tuskallista ja historian haamut nousevat pelottavalla tavalla esiin.

Meidän on pidettävä huolta oman kansanvaltamme perusteista. Ihmisten luottamuksesta päätöksentekoon, päätösten toteuttamiseen ja oikeuteen.  Vain puolentoista vuoden päästä on taas kuntavaalit. Mutta varsinaista luottamusta ei rakenneta pelkästään vaalikentillä, vaan ennen kaikkea vaalien välillä.

Kun maailmalla myrskyää, kansanvalta ja kaikkien osallisuus luovat ympäristön jossa vaikeistakin ajoista selvitään, jossa vaikeitakin päätöksiä kyetään tekemään.

Kansanvaltainen Suomi ei ole kova, mutta se on luja. Sitä se on ollut jo sata vuotta.

EU:n puheenjohtajamaalta odotetaan johtajuutta, kykyä neuvotella ja löytää kompromisseja. Myös puhua asioista niiden oikeilla nimillä ja katsoa historiaa silmiin. Siihen me olemme valmistautuneet, siinä meille on annettavaa myös muille.