Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvoston kanslia etusivu

Pääministeri Juha Sipilä: EU-politiikan tärkeät vuodet

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 2.6.2017 12.40
Kolumni

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 2.6.

Tulevat vuodet ovat tärkeitä Euroopan unionin kehityksen näkökulmasta. Brexitin jälkimainingeissa aloitettiin syvällinen pohdinta EU:n tulevaisuudesta, joka on jatkunut näihin päiviin saakka. Samanaikaisesti käynnissä on useita Suomelle keskeisiä lainsäädäntöprosesseja, joissa yhteinen edunvalvontamme on erityisen tärkeää. Tältä osin fokus ei saa kadota pelkkään ylätason visiointiin.

EU-keskustelussa itseäni välillä häiritsee terminologian käyttö, jonka merkitystä ei kuitenkaan kyetä avaamaan. Hyvänä esimerkkinä tästä on keskustelu eurooppalaisiin ytimiin pyrkimisestä, jota aina tasaisin väliajoin pietään yllä. Ytimet ja koalitiot vaihtelevat asiasta riippuen. Suomi on tällä hetkellä keskeisesti mukana kaikissa eurooppalaisen yhteistyön muodoissa. Mukanaolo ei kuitenkaan saa olla politiikan itsetarkoitus, vaan harkinta tehdään aina tapauskohtaisesti ja kansallinen etu analysoiden.

EU:n tulevaisuustyön osalta päähuomio on nyt konkreettisissa kehittämishankkeissa ja lainsäädännön entistä tehokkaammassa toimeenpanossa. Lainsäädännön osalta haluan tässä nostaa esille Suomelle kaksi erityisen tärkeää lähiajan päätöksenteon ja vaikuttamisen asiakokonaisuutta.

Ensinnäkin eurooppalainen ilmasto- ja energiapolitiikka. On Suomen etu, että olemme näissä asioissa edelläkävijöitä. Etenkin nyt se on tärkeää, kun Yhdysvallat on mahdollisesti lipeämässä yhteisistä kansainvälisistä ilmastopoliittisista sitoumuksista. Myös Pohjoismaat muodostavat meille tässä asiassa tärkeän viitekehyksen. Meillä kaikilla viidellä on korkeaa osaamista ympäristö- ja energiateknologiassa.

Samaan aikaan kun olemme kunnianhimoisia, meidän on huolehdittava EU-tasolla edunvalvonnasta niissä lainsäädännöllisissä hankkeissa, jotka ovat meidän kansallisen ilmasto- ja energiapolitiikan onnistumisen kannalta keskeisiä. Tältä osin ratkaisut esimerkiksi biomassan kestävyyskriteerien tai maankäyttösektorin osalta ovat meille kriittisen tärkeitä. Tässä yhteydessä metsien kestävää käyttöä ei saa miltään osin hankaloittaa. Maankäyttösektorin osalta (LULUCF) Suomen pitää pystyä nostamaan metsien hakkuita kansallisen metsästrategian sekä energia- ja ilmastostrategian mukaisesti noin 80 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2025 mennessä, ilman että maankäyttösektorin osalta muodostuu rajoitetta. Komission ehdottama laskentatapa ei ole tasapainoinen, eikä se tunnusta riittävästi metsien merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä.  

Toinen Suomeen keskeisesti vaikuttava asiakokonaisuus liittyy EU:n tuleviin rahoituskehyksiin. Vaikuttaminen on alkanut ja ensimmäiset komission esitykset ovat odotettavissa vuodenvaihteessa. Suomelle on keskeistä, että rahoituskehys tukee jatkossakin talouskasvua, työllisyyttä ja osaamista. Aluepolitiikan ja maatalouspolitiikan osalta neuvottelut ovat maallemme erityisen kriittiset.

Alue- ja rakennepolitiikassa on otettava huomioon Suomen syrjäinen sijainti ja harva asutus. Maataloutta on puolestaan voitava harjoittaa kannattavalla tavalla unionin kaikissa jäsenmaissa. Tarvitsemme jatkossakin erityisalueiden luonnonhaittakorvausta (LFA) tasaamaan eroja, joita olosuhteistamme syntyy. Tämän lisäksi maanviljelijöiden hallinnollisen taakan keventäminen on säilyttävä yhtenä keskeisenä prioriteettina.

Suomen linjan tulee olla näiltä kaikilta osin olla yhtenäinen, selkä ja kirkas. Vain sillä tavoin saamme äänemme kuuluviin. Eurooppalainenkin tulevaisuus luodaan teoin. Sitä haluan myös omalta osaltani edistää.

Juha Sipilä

Pääministeri, Keskustan puheenjohtaja