Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvoston kanslia etusivu

Pääministeri Sipilän puhe Maanpuolustuksen tuki ry:n vuosikokouksessa

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 19.4.2018 12.28
Puhe

Hyvät maanpuolustuksen ystävät, Globaali toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Niin se on ollut aina, mutta muutoksen tahti tuntuu vain kiihtyvän. Kansainvälinen turvallisuus, talous, teknologia, arvot ja asenteet sekä näiden kautta kansainvälinen järjestelmä elävät murroskautta. Kaikki globaalit muutokset heijastuvat myös Suomeen.

Nämä muutokset sekä ja turvallisuuden uudet ulottuvuudet, kuten hybridivaikuttaminen, kyber ja avaruus, vaikuttavat suoraan myös maanpuolustuksen kaikille osa-alueille. Muutokset aiheuttavat uusia ja kasvavia vaatimuksia maanpuolustushengelle, puolustusvoiminen osaamiselle ja toimintakyvylle sekä järjestelmille.

Toimintaympäristön muutos on luonut paineita myös Euroopan unionin toiminnalle. Jäsenmaat puntaroivat kansallisen edun ja laajemman hyödyn suhdetta – näin tekee toki myös Suomi. Punnintaamme helpottaa se tosiasia, että unionin yhteinen etu on poikkeuksetta myös Suomen etu.  

EU vahvistaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa sekä tiivistää puolustusyhteistyötään. Unionilla on tärkeä asema eurooppalaisen puolustusyhteistyön mahdollistajana ja laajan turvallisuuden toimijana. Samalla EU:n ja Naton välisen yhteistyön merkitys korostuu.

Hyvät kuulijat,

Suomi tukee kunnianhimoista etenemistä EU:n puolustusyhteistyössä. Se on myös Suomen pitkäaikaisten tavoitteiden mukaista. EU:n puolustusyhteistyön kehittäminen onkin edennyt viimeisen vuoden aikana vauhdilla. Pysyvän rakenteellisen yhteistyön – PRY:n - käynnistäminen on ollut merkittävä askel EU:n puolustusyhteistyön syventämisessä. Suomen tavoitteena on, että konkreettisten aloitteiden kautta vahvistetaan EU:ta myös turvallisuusyhteisönä.

PRY:n osalta Suomi osallistuu ensi vaiheessa 3 projektiin, joita ovat 1) yhteisen kenttäradion kehittäminen, 2) sotilaallisen liikkuvuuden helpottaminen sekä 3) keskinäinen avunanto kyberturvallisuudessa.  Lisäksi Suomi on tarkkailijana kahdessa projektissa. Meille on tärkeää, että osallistumme aktiivisesti näiden projektien toimeenpanoon.

Uusista projekteista on määrä päättää marraskuussa 2018. Lisäprojekteihin osallistuminen arvioidaan tapauskohtaisesti kansallisen puolustuksen tarpeiden ja projektien edellyttämien resurssien pohjalta.

Eräs Suomelle tärkeä elementti on myös Euroopan puolustusrahasto, joka sisältää 2 osa-aluetta: puolustustutkimuksen ja suorituskykyjen kehittämisen. Puolustusrahaston on tarkoitus tukea investointeja puolustustarvikkeiden ja -teknologioiden tutkimukseen sekä kehittämiseen. On huomioitava, että tämä on ensimmäinen kerta, kun puolustusyhteistyölle ollaan varaamassa osuutta EU-budjetista.

Me tavoittelemme puolustusrahastoyhteistyössäkin Suomen kansallisten sotilaallisten suorituskykyjen kehittämistä. Suomen tavoitteena on rahaston kautta myös parantaa kansallisen pk-yritysvetoisen puolustusteollisuuden kilpailukykyä sekä edistää rajat ylittävää osallistumista ja yhteistyötä.

Eräs meille tärkeä elementti myös on sotilaallisen liikkuvuuden parantaminen. Tätä koskeva toimintasuunnitelma valmistui maaliskuussa. Suomi kannattaa myös EU:n ja Naton yhteistyön kehittämistä sotilaallisen liikkuvuuden alalla. Tärkeintä kuitenkin on, että tätäkin kehitetään tavalla, joka edistää kansallista sotilaallista huoltovarmuutta.

Lisäksi Suomelle on tärkeää varmistaa riittävät resurssit eurooppalaiselle hybridiuhkien osaamiskeskukselle sen toiminnan vakiinnuttamiseksi. Nykytilanteessa hybridikeskuksen toiminta on entistäkin tärkeämpää. Osaamiskeskuksen jämäkkä aloitus ja toimeenpano on herättänyt positiivista huomiota myös Eurooppa-neuvostossa.

Arvoisat kuulijat,

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärä on turvata maamme itsenäisyys sekä alueellinen koskemattomuus. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää jatkossakin vahvaa omaa puolustuskykyä. Puolustuksella on oltava toimintaympäristöön suhteutettu valmius ja torjuntakyky. Suomen puolustuksen perustana on yleinen asevelvollisuus ja vahva maanpuolustustahto.

Luottamus, sivistys, osaaminen ja osallisuus yhteiskunnassa ovat myös turvallisuuden tunteen ja toimintakyvyn kulmakiviä. Aikana jolloin yhteiskunnat ovat mielipidevaikuttamisen ja hybriditoiminnan kohteena, korostuu yksilöiden ja koko yhteiskunnan kriisinsietokyky. Tärkeä osa tätä kriisinsietokyky on sivistys. Me tarvitsemme kansalaisia, jotka osaavat ”lukea” ympäristöään sekä käyttää omaa järkeään.

Merkittävä osa suomalaisen yhteiskunnan vahvuutta on yhtenäisyytemme. Näin on oltava myös jatkossa. Tämä yhtenäisyys ei kuitenkaan ole itsestään selvyys ja sen eteen on tehtävä töitä joka päivä.

Se että kaikki suomalaiset kokevat olevansa samassa veneessä, on paitsi inhimillisesti oikein, myös edellytys kattavalle maanpuolustustahdolle ja osallisuudelle yhteiseen kotimaahan. Luottamusyhteiskunnassa luodaan edellytyksiä osallisuudelle ja vapaaehtoisuudelle myös turvallisuuden edistämisessä ja toteuttamisessa.

Jokaiselle kuuluu oikeus elättää omalla työllään itsensä ja olla tasavertainen yhteiskunnan jäsen. Vahvistunut työllisyys on tänä päivänä todellisuutta kaikkialla Suomessa – työ tuo turvallisuutta, itsellisyyttä ja osallisuutta. Tästä kaikesta hyvästä huolimatta Suomessa on myös osattomuutta ja vaaraa pudota yhteisestä kehityksestä ulos.

Meille poliittisille päättäjille on tärkeää tunnistaa ja kitkeä pois suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa piilevät eriarvoisuuden idut ennen kuin ne pääsevät kasvamaan liian suuriksi. Sosiaalinen eriarvoistuminen, työttömyys ja syrjäytyminen ovat uhkia myös puolustuskyvylle.

Turvallisuuspolitiikan eräs tärkeä elementti on siten myös se, että olemme hoitaneet omat asiamme kuntoon myös talouden alla. Julkisen talouden kestävyys toimii pohjana talouden vakaudelle. Vakaa talous on tärkeä edellytys yleiselle turvallisuudelle.

Hallitus lupasi laittaa Suomen talouden kuntoon ja lopettaa velaksi elämisen. Kehysriihessä pystyimmekin toteamaan, että hallituksen kunnianhimoiset tavoitteet ovat täyttyneet tai täyttymässä.

Hyvät ystävät,

Toimintaympäristön kasvaviin vaatimuksiin on vastattava puolustusjärjestelmän kehittämisellä, joka perustuu pitkäjänteiseen suunnitteluun. 2030-luvun suorituskykyratkaisut tehdään nyt. Ratkaisut tehdään yhdistämällä korkean teknologian järjestelmät ja Suomen olosuhteisiin mitoitettu laaja reservi. Muutoksen nopeus ja kriittinen uudistumistarve yhdistettynä julkisen talouden paineisiin aiheuttaa vaikean yhtälön suorituskykyjen ylläpitämiselle ja kehittämiselle.

2017 puolustusselonteon mukaisesti puolustusjärjestelmän suorituskykyjen kehittämisen painopisteinä tulevina vuosina on kaikkien puolustushaarojen valmius, käytöstä poistuvien suorituskykyjen korvaaminen sekä tiedustelun, kyberpuolustuksen ja kaukovaikuttamisen kykyjen kehittäminen.

Merivoimien ja ilmavoimien poistuvan suorituskyvyn korvaavat hankinnat ovat Suomen puolustuksen kannalta elintärkeitä. Strategisten hankkeiden toimeenpano on Suomen puolustuskyvyn elinehto. Laivue 2020 -hankkeen hankintapäätös tehdään tämän vuoden aikana ja päätös ilmavoimien pääkaluston korvaamisesta tehdään vuonna 2021.

Puolustusyhteistyön merkitys Suomelle tulee kasvamaan. Se vahvistaa Suomen puolustuskykyä sekä edesauttaa avun saamista ja antamista tarvittaessa. Normaaliolojen yhteistyö on perusta poikkeusolojen yhteistyölle. Suomi kehittää laajan yhteistyöverkoston avulla järjestelyjä, joita voidaan hyödyntää kriisin alkuvaiheesta alkaen. Puolustusyhteistyössä keskeisessä roolissa ovat EU, Nato ja pohjoismainen puolustusyhteistyö (NORDEFCO). Puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa on erityisasemassa, ja Yhdysvallat on Suomelle tärkeä kumppani.

Arvoisat kuulijat,

Yleinen asevelvollisuus on olennainen osa Suomen puolustusratkaisua. Se on Suomen puolustuksen perusta, jolla on vahva kansan ja yhteiskunnan tuki. Vain yleisen asevelvollisuuden avulla Suomessa saavutetaan riittävä laatu ja määrä reserviä sodan ajan tehtäviin.

Asevelvollisuusjärjestelmällä on myös laajempaa merkitystä.  Se rakentaa yhteiskunnalle tiedollista ja taidollista perustaa kriisiajan haasteista selviämiseen. Asevelvollisuusjärjestelmän kautta puolustusvoimat ja suomalainen yhteiskunta ovat tiiviissä vuorovaikutussuhteessa, joka vahvistaa osallisuutta maanpuolustukseen ja yhteiskuntaan.

Toimintaympäristön muutos haastaa myös asevelvollisten koulutusjärjestelmän. Muutos edellyttää kykyä uudistaa asevelvollisten koulutusta vastaamaan osaamisen muuttuneita vaatimuksia. Sotilaan tehtävät on tulevaisuudessa kyettävä toteuttamaan laaja-alaisessa, monimutkaisessa ja nopeasti muuttuvassa ympäristössä.

Reserviläiskoulutuksen kehittäminen perustuu jatkossakin riittäville ja laadukkaille kertausharjoituksille, vapaaehtoiselle maanpuolustuskoulutukselle sekä reserviläisten omaehtoiselle osaamisen ja toimintakyvyn kehittämiselle sekä siviiliosaamisen hyödyntämiselle.

Hyvät ystävät,

Puolustusvoimat 100 –juhlavuoden teemana on ”Maanpuolustus kuuluu kaikille”.  Tämä on luontevaa jatkoa viime vuonna vietetylle Suomen 100-vuotisjuhlalle, jota vietettiin tunnuslauseen ”Yhdessä” alla.

Suomalaisen yhteiskunnan varautuminen toteutetaan kokonaisturvallisuuden periaatteella. Kokonaisturvallisuus on yhteistoimintamalli. Kehys yhdessä tekemiselle. 

Tähän tehtävään muokatut suomalaiset järjestelyt ovat maailmanlaajuisesti ainutlaatuisia. Viime kädessä ne nojaavat keskinäiseen luottamukseen ja tahtoon tehdä asioita yhdessä yhteisen edun nimissä. Tahtoa puolustaa maataan ei voi koskaan korostaa liiaksi – siksi vapaaehtoinen maanpuolustus on tärkeää.