Suomen hallitusmuoto 1919
Suomalaista valtiosäännön ja hallinnon perustaa luotiin jo Ruotsin ja Venäjän vallan aikana. Suomen valtiosääntö ja maan hallinto pohjautuivat vuoteen 1919 saakka Ruotsin vallan aikaisiin vuoden 1772 hallitusmuotoon sekä vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirjaan. Autonomian ajan lisäyksistä merkittävimpiä olivat vuosien 1863 ja 1906 valtiopäiväjärjestykset.
Suomen pitkät historialliset perinteet, vuonna 1906 säädetty yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja vuonna 1907 valittu yksikamarinen eduskunta, kunnallinen päätöksenteko ja kansalaisten yleisten oikeuksien kehittäminen pohjustivat kaikki vuoden 1919 hallitusmuodon säätämistä
Tasavaltainen hallitusmuoto oli vielä 1900-luvun alkupuolella harvinainen valtiomuoto. Euroopassa useimmat valtiot olivat tuolloin monarkioita. Suomessa päätöstä tasavaltaisesta hallitusmuodosta edelsi lähes kahden vuoden jakso, jolloin itsenäistyneen valtion korkeimman vallan haltijuus siirtyi eri valtiovallan toimijoiden välillä, ja eduskunta käsitteli useaan otteeseen erilaisia vaihtoehtoja. Myös perustuslailliseen monarkiaan perustuvasta valtiomuodostakin tehtiin päätös, mutta tämä päätös raukesi vuoden 1918 lopussa.
Suomen hallitusmuoto 1919 rakentajana pidetään valtiomies K. J. Ståhlbergiä, joka jo vuonna 1917 ehdotti 17.7.1919 vahvistetun hallitusmuodon kaltaista vaihtoehtoa.
Itsenäisyysjulistuksesta tasavaltaiseen hallitusmuotoon
31.3.1917 | Perustuslakikomitea aloittaa perustuslaillisten uudistusten valmistelun
- Venäjän vallankumouksen seurauksena Venäjän keisari luopuu kruunusta. Suomessa käynnistyy keskustelu laajentaa maan itsehallintoa Venäjästä. Eduskunta asettaa hallinto-oikeuden professori K.J. Ståhlbergin johtaman perustuslakikomitean valmistelemaan laajasuuntaisia perustuslaillisia uudistuksia.
3.10.1917 | Perustuslakikomitea ehdottaa ensimmäisen kerran Suomeen tasavaltaista hallitusmuotoa
- K.J. Ståhlbergin johtaman perustuslakikomitean senaatille jättämässä mietinnössä ehdotetaan Suomeen tasavaltaista hallitusmuotoa.
7.11.1917 | Suomen ja Venäjän valtioyhteys katkeaa
- Marraskuussa 1917 V. I. Leninin johtamat bolševikit toteuttavat vallankaappauksen Pietarissa, Venäjällä. Suomen senaatti päätti olla tunnustamatta Venäjän uutta hallitusta korkeimman vallan haltijaksi Suomessa ja katsoi, että Venäjän ja Suomen valtioyhteys nyt oli lakannut.
15.11.1917 | Eduskunta julistautuu Suomen korkeimman vallan haltijaksi
- Eduskunta hyväksyy väliaikaisratkaisuna kolmen valtionhoitajan valinnan hoitamaan valtionpäämiehen tehtäviä. Kun henkilöiden valinta ei onnistunut, julistautui eduskunta itse toistaiseksi käyttämään korkeinta valtaa.
4.12.1917 | Esitys tasavaltaisesta hallitusmuodosta eduskunnalle
- P.E. Svinhufvudin johtama senaatti antaa eduskunnalle esityksen hallitusmuodosta, joka perustui siihen, että Suomesta tulisi tasavalta. Sisällissodan syttyessä tammikuussa 1918 asian käsittely jäi kesken.
6.12.1917 | Eduskunta hyväksyy Suomen itsenäisyysjulistuksen
- Eduskunta hyväksyy Suomen senaatin 4.12.1917 kansalle julistaman ja eduskunnalle ilmoittaman itsenäisyysjulistuksen. Sen mukaisesti ylin valtiovalta Suomessa kuuluu eduskunnalle ja senaatille (hallitukselle).
Suomen Eduskunta on 15 päivänä viime marraskuuta, nojaten maan Hallitusmuodon 38 §:ään, julistautunut korkeimman valtiovallan haltijaksi sekä sittemmin asettanut maalle hallituksen, joka tärkeimmäksi tehtäväkseen on ottanut Suomen valtiollisen itsenäisyyden toteuttamisen ja turvaamisen.
Tämän päämäärän saavuttamiseksi tarvitaan lähinnä eräitä toimenpiteitä Eduskunnan puolelta. Suomen voimassaoleva Hallitusmuoto, joka on nykyisiin oloihin soveltumaton, vaatii täydellistä uusimista, ja siitä syystä hallitus nyt on Eduskunnan käsiteltäväksi antanut ehdotuksen Suomen hallitusmuodoksi, ehdotuksen, joka on rakennettu sille perusteelle, että Suomi on oleva riippumaton tasavalta.
31.12.1917 | Venäjä tunnustaa Suomen itsenäisyyden
- Neuvosto-Venäjän hallitus hyväksyy Suomen itsenäisyysjulistuksen.
- 4. tammikuuta 1918 Venäjä, Ranska, Ruotsi ja Saksa tunnustivat virallisesti Suomen itsenäisyyden.
27.1.–15.5.1918 | Suomen sisällissota
- Sisällissodan aikana korkeimman vallan haltijan roolia ottavat useat eri toimijat. Helsingistä johdetussa punaisessa Suomessa ylin päättävä elin on virallisesti työväen pääneuvosto ja sen hallituksena toimi kansanvaltuuskunta. Niin kutsuttu Vaasan senaatti toimii Vaasassa ensin Heikki Renvallin ja sitten Suomeen palanneen P. E. Svinhufvudin johdolla 29.1.- 3.5.1918. Sisällissodan loppuvaiheessa toukokuussa 1918 Helsingissä toimi muutaman viikon rinnakkainen senaatti ensin Kyösti Kallion ja sitten E. N. Setälän johdolla. Sisällissodan aikana eduskunta ei kokoonnu, vaikka muodollisesti se on korkeimman vallan haltija.
18.5.1918 | Eduskunta nimittää senaatin puheenjohtaja Svinhufvudin valtionhoitajaksi eli korkeimman vallan haltijaksi
- Eduskunta kokoontuu ensi kerran toukokuussa vajaalukuisena, ilman vasemmiston edustajia. Suurimmillaan ns. tynkäeduskunnassa istuu 111 kansanedustajaa. Edustajat on valittu vuoden 1917 eduskuntavaaleissa. Eduskunta nimittää senaatin puheenjohtajan P. E. Svinhufvudin korkeimman vallan haltijaksi. Uuden senaatin eli hallituksen muodostaa J. K. Paasikivi.
9.10.1918 | Eduskunta valitsee Suomelle kuninkaan
- Eduskunta valitsee vuoden 1772 hallitusmuodon nojalla saksalaisen Hessenin prinssi Friedrich Karlin Suomen kuninkaaksi. Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan marraskuussa 1918 Svinhufvudin ja Paasikiven kannattama kuningashanke raukeaa ja Friedrich Karl kieltäytyy vastaanottamasta kruunua.
27.11.1918 | Senaatista valtioneuvosto
-
Senaatin nimi muutetaan asetuksella valtioneuvostoksi ja toimituskunnat ministeriöiksi. Senaattoreista tuli ministereitä ja senaatin talousosaston varapuheenjohtajasta pääministeri. Senaatin kanslia nimettiin valtioneuvoston kansliaksi ja prokuraattori oikeuskansleriksi.Senaatin oikeusosastosta muodostettiin korkein oikeus ja senaatin talousosastosta muodostettiin valtioneuvoston lisäksi myös korkein hallinto-oikeus.
4.12.1918 | Kunnallisvaalit käynnistyvät
- Eduskunta vahvistaa 16.11.1917 demokraattiset kunnallisvaalilait. Itsenäisen Suomen ensimmäiset yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden vaalit päästään järjestämään joulukuussa 1918. Ne luovat pohjaa demokraattiselle yhteiskunnalle ja yhteiskunnan olojen vakauttamiselle.
- Ensimmäiset yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden kunnallisvaalit käynnistyvät
12.12.1918 | C.G.E. Mannerheim valtionhoitajaksi
- P. E. Svinhufvudin pyydettyä eroa valtionhoitajan tehtävästä eduskunta valitsee Carl Gustaf Mannerheimin uudeksi valtionhoitajaksi. Joulukuussa senaatti tekee valtionhoitaja Mannerheimin johdolla päätöksen kevään 1919 eduskuntavaalien järjestämisestä täysilukuisen eduskunnan aikaansaamiseksi.
1. ja 3.3.1919 | Eduskuntavaalit
- Suomessa toimitetaan ensimmäiset itsenäisyyden ajan eduskuntavaalit.
4.4.1919 | Eduskunta aloittaa työskentelynsä
- Eduskunta aloittaa työskentelynsä täysilukuisena ensimmäisen kerran tammikuun 1918 jälkeen.
6. ja 7.5.1919 | Iso-Britannia ja Yhdysvallat tunnustavat Suomen itsenäisyyden
- Ensimmäisen maailmansodan rauhanneuvottelujen yhteydessä saadut itsenäisyyden tunnustamiset olivat merkittäviä Suomen kansainvälisen aseman näkökulmasta.
21.6.1919 | Eduskunta hyväksyy tasavaltaisen hallitusmuodon
- Hyväksytty hallitusmuoto korvaa vuoden 1772 hallitusmuodon ja vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirjan. Yhdessä vuoden 1906 valtiopäiväjärjestyksen kanssa uusi hallitusmuoto luo kestävän pohjan kansanvalalle.
- Kamppailu hallitusmuodosta 1918–1919, osa 1 -tietopaketti (Eduskunnan kirjasto)
- Kamppailu hallitusmuodosta 1918–1919, osa 2 -tietopaketti (Eduskunnan kirjasto)
17.7.1919 | Valtionhoitaja C.G.E. Mannerheim vahvistaa Suomen hallitusmuodon 1919
- Suomen tasavaltainen perustuslaki astuu voimaan valtionhoitaja C.G. Mannerheimin vahvistamisen myötä. Valtionhoitajan tehtävä lakkaa olemasta, kun maalle valitaan presidentti.
25.7.1919 | Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti valitaan
- Uuden hallitusmuodon nojalla ensimmäisen tasavallan presidentin valitsee eduskunta. Eduskunta valitsee presidentiksi K. J. Ståhlbergin. Vaalissa äänet jakautuvat K.J. Ståhlberg 143 – C.G.E. Mannerheim 50.
6.12.1919 | Itsenäisyyspäivä
- Kaksi vuotta itsenäisyysjulistuksen jälkeen Suomen valtion hallinnollinen järjestelmä alkaa vakiintua ja Suomessa vietetään ensimmäistä itsenäisyyspäivä tasavaltaisena valtiona. Valtioneuvosto valitsee itsenäistymisen juhlapäiväksi 6.12. Presidentin linnassa on ensimmäisen virallinen itsenäisyyspäivän vastaanotto.
11.12.1919 | Eduskunta hyväksyy valtion tulo- ja menoarvion
- Ensimmäisen kerran eduskunta käsittelee ja hyväksyy päättämiensä muutosten jälkeen uuden valtion tulo- ja menoarvion seuraavalle vuodelle. Uudessa hallitusmuodossa eduskunnalle taattiin vahva päätösvalta valtion talousarvioon sekä verotukseen ja lainanottoon.
Lokakuussa 1920 Suomi ja Neuvosto-Venäjä solmivat Tarton rauhansopimuksen. Rauhansopimus määrittää maiden välisen rajan ja päättää sisällissodan myötä alkaneen sotatilan Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä.
Joulukuussa 1920 Suomi liittyi Kansainliittoon ja 35 valtiota eli yli puolet maailman valtioista oli tunnustanut Suomen itsenäisyyden. Helsingissä toimi 13 maan edustustot. Samoin Suomi oli perustanut 13 lähetystöä, joista kaksi Euroopan ulkopuolelle, Washingtoniin, Yhdysvaltoihin ja Tokioon, Japaniin.