Totuus- ja sovintokomissiovalmistelun taustaa

Totuus- ja sovintokomissioinstituutio juontaa juurensa 1970-luvulle. Kansainvälisesti totuuskomissioiksi (truth commission) tai totuus- ja sovintokomissioiksi (truth and reconciliation commission, TRC) kutsutaan prosesseja, joissa tarkastellaan historiassa tapahtuneita kollektiivisia vääryyksiä. Totuuden, eli sen, mitä on tapahtunut, selvittämisellä pyritään muun muassa estämään se, että näitä vääryyksiä ei enää tapahtuisi. Työn painotus on paremmassa tulevaisuudessa.

Totuus- ja sovintokomissioita on toteutettu noin 40 maassa. Etelä-Afrikan apartheidia selvittänyt totuus- ja sovintokomissio Truth and Reconciliation (1996–2002) on komissioista kansainvälisesti tunnetuin. Alkuperäiskansoja suoraan koskevista prosesseista tunnetuin on Kanadan The Truth and Reconciliation Commission of Canada (2008–2015).  

Kanadan alkuperäiskansojen totuus- ja sovintoprosessi sai myös saamelaiset pohtimaan tarvetta vastaavalle prosessille Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Ruotsissa saamelaiskäräjät on yhdessä syrjintävaltuutetun kanssa selvittänyt vuodesta 2015 lähtien edellytyksiä TRC-prosessin aloittamiselle. Ruotsin saamelaiset ja kirkko ovat aiemmin yhdessä läpikäyneet Vit bok -prosessin Ruotsin kirkon toimista saamelaisia kohtaan. Norjassa suurkäräjät on asettanut kesäkuussa 2018 nelivuotisen ja kaksitoistahenkisen totuus- ja sovintokomission selvittämään saamelaisten alkuperäiskansana ja kveenien kansallisena vähemmistönä kokemaa norjalaistamispolitiikkaa 1800-luvun alusta tähän päivään.

Suomen saamelaiset ovat osallistuneet totuus- ja sovintoprosessia koskeviin keskusteluihin Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) sisällä edellisellä vaalikaudellaan 2012–2015 valmistellen totuus- ja sovintoteemaa saamelaisten parlamentaarikkojen konferenssille Trondheimin saamelaisten poliittisen rajat ylittävän yhteistyön 100-vuotisjuhlallisuuksien yhteyteen vuonna 2017.

SPN:n ja eri saamelaiskäräjien järjestämissä tilaisuuksissa on keskusteltu muun muassa sukupolvilta toisille siirtyneistä taakkakertymistä ja traumoista, kielen ja kulttuurin menettämisestä, asuntolakoulujen vaikutuksesta, valtioiden norjalaistamis-, ruotsalaistamis-, suomalaistamis- ja venäläistämispolitiikoista sekä valtioiden asuttamiskolonisaatiosta suhteessa saamelaisiin. Suomen saamelaiskäräjien vaalikauden 2016–2019 toimintaohjelman kirjauksesta ”perustetaan totuuskomissio” johtuen, saamelaiskäräjät on esittänyt totuus- ja sovintoprosessin aloittamista Suomen valtiolle.

Valmistelu käynnistyi vuonna 2017

Hallitus käynnisti saamelaisasioita käsittelevän sovintoprosessin valmistelun lokakuussa 2017. Valtioneuvoston kanslia ja oikeusministeriö kartoittivat yhteistyössä Suomen Saamelaiskäräjien kanssa, miten sovintoprosessi (komissio) tulisi panna toimeen ja millainen itse prosessista vastaavan riippumattoman komission tehtävä ja kokoonpano tulisi olla.

Kuulemiskiertue Saamenmaalla ja Suomen suurimmissa kaupungeissa järjestettiin 2.5.–29.6.2018. Tilaisuuksissa keskusteltiin muun muassa prosessin herättämistä ajatuksista, komission mandaatista sekä komissaareista ja heidän valintatavastaan. Kuulemiskiertueen aineistosta on koostettu raportti, joka on julkaistu kuudella kielellä.

Pääministeri Rinteen hallitus käsitteli ja hyväksyi ehdotuksen saamelaisten totuus- ja sovintokomissioksi iltakoulussaan 13.11.2019.

Saamelaiskäräjät kokoontui 17.12.2019 Inarissa kokoukseensa käsittelemään ehdotusta ja hyväksyi ehdotuksen saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamiseksi. Nellim-Keväjärven alueen ja Näätämön alueen kolttaneuvostot käsittelivät yhteisessä kokouksessaan 12.12.2019 ehdotusta komission asettamiseksi ja hyväksyivät sen yksimielisesti.