EU-ministerivaliokunnassa tulevien viikkojen EU-vaikuttaminen ja maaliskuun Eurooppa-neuvosto

Valtioneuvoston viestintäosasto 15.3.2019 10.05
Tiedote 157/2019
EU-ministerivaliokunnassa tulevien viikkojen EU-vaikuttaminen ja maaliskuun Eurooppa-neuvosto

EU-ministerivaliokunta keskusteli Suomen tulevien viikkojen EU-vaikuttamisesta. Suomi jatkaa aktiivista vaikuttamista EU-asioissa toimitusministeristön johdolla. Ministerien osallistuminen Euroopan unionin neuvoston kokouksiin ja epävirallisiin ministerikokouksiin jatkuu normaalisti.

Ministeritason vaikuttamista jatketaan EU-ministerivaliokunnassa linjattujen tai valtioneuvoston yleisistunnossa päätettyjen kantojen pohjalta, joista on sovittu yhteistoiminnassa eduskunnan kanssa. Suomen puheenjohtajakauden lähestyminen, sekä unionin seuraavan viiden vuoden toimintaa ohjaavan strategien valmistelu korostavat vaikuttamistyön merkitystä. Vakiintuneita menettelyjä noudattamalla varmistetaan, että Suomella on yleisiä EU-poliittisia linjauksia vastaava kanta kaikkiin EU:ssa vireillä oleviin asioihin niiden eri käsittelyvaiheissa. Se, että hallitus toimii toimitusministeristönä, ei vaikuta eduskunnan rooliin EU-asioiden valmistelussa.

Maaliskuun Eurooppa-neuvostossa (21.-22.3.) Suomi korostaa sisämarkkinoiden merkitystä EU:n kasvun keskeisenä kulmakivenä. Suomi on toimittanut yhdessä 16 muun maan kanssa sisämarkkinoiden kehittämistä koskevan kirjeen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle. Suomi painottaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa sisämarkkinapolitiikka, teollisuuspolitiikka, digitalisaatio ja ulkoinen ulottuvuus toimivat tiiviimmin toisiaan täydentävinä kasvun ja kilpailukyvyn edistämiseksi. Erityisen tärkeää on digitaalisen talouden ja palvelutalouden laaja-alainen kehittäminen. Muita Eurooppa-neuvoston keskeisiä teemoja ovat ilmastonmuutos, Kiina, disinformaation torjunta, brexit ja ilmastopolitiikka.

Brexitin osalta näyttää todennäköiseltä, että Britannia pyytää eroneuvottelujen määräajan pidennystä. Pidennys edellyttää Eurooppa-neuvoston yksimielistä päätöstä. EU-ministerivaliokunta linjasi, että Suomi voi sopimuksettoman eron välttämiseksi suhtautua mahdolliseen pyyntöön myönteisesti.  Mahdollista pyyntöä arvioitaessa on erityisesti otettava huomioon Britannian suunnitelma siitä, mihin tarkoitukseen pidennys käytettäisiin. Mahdollisen pidennyksen keston tulee olla oikeassa suhteessa tavoitteisiin, jotka pidennykselle asetetaan.   

EU:n pitkän aikavälin päästövähennysstrategiaan liittyvistä jatkotoimista on määrä sopia maaliskuun Eurooppa-neuvostossa. Pariisin ilmastosopimuksen mukaan EU on sitoutunut laatimaan strategian vuoden 2020 loppuun mennessä. Edistyminen EU:n pitkän aikavälin strategian laadinnassa on Suomen EU-puheenjohtajakaudella keskeinen ilmastopolitiikan prioriteetti.

EU-ministerivaliokunta kävi myös keskustelun YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (Agenda 2030) toimeenpanosta. Suomi katsoo, että EU:n tulee jatkaa kunnianhimoista työtä Agenda2030:n toimeenpanon edistämiseksi EU:n sisäisessä ja ulkoisessa toiminnassa. Kestävän kehityksen tavoitteet tulisi huomioida kattavasti myös EU:n pidemmän aikavälin strategioissa ja suunnitelmissa.

Lisäksi EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja seuraaviin neuvostoihin:

  • Ulkoasiainneuvosto 18.3.
  • Maatalous- ja kalastusneuvosto 18.3.
  • Yleisten asioiden neuvosto ml. art. 50 yleisten asioiden neuvosto 19.3.
  • Epävirallinen liikenneministerikokous 26.–27.3.

Ulkoasiainneuvoston aiheina ovat Kiina, Jemen ja Moldova. Maatalous- ja kalastusneuvosto keskustelee yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta ja EU:n biotalousstrategiasta. Yleisten asioiden neuvosto valmistelee Eurooppa-neuvostoa, sekä keskustelee EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä erityisesti muuttoliikkeen ja ilmastorahoituskysymysten osalta. Epävirallisen liikenneministerien kokouksen yhteydessä järjestetään erillinen Euroopan laajuisia liikenneverkkoja käsittelevä TEN-T –konferenssi.

EU-ministerivaliokunnassa huomioitiin myös Uudessa-Seelannissa tehty erittäin vakava terrori-isku ja tuomittiin se jyrkästi.

Lisätietoja: EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen, p. 0295 160 319, erityisavustaja (EU-asiat) Niina Nurkkala, p. 050 347 2661 ja EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm, p. 040 537 0733, valtioneuvoston kanslia