Talouspolitiikka-kirjoitussarja

Talousneuvoston Talouspolitiikka-kirjoitussarjassa neuvoston jäsenet ja asiantuntijat kirjoittavat talouden ajankohtaisista kysymyksistä sekä taustoittavat talousneuvostossa käsiteltäviä asioita. 

Uusia kirjoituksia julkaistaan jatkossa talousneuvoston kokousten yhteydessä.

Koronakriisin globaalit vaikutukset

Juho Romakkaniemi Julkaisupäivä 15.5.2020 8.00 Blogit

Koronakriisi tekee tuhojaan maailmalla. Viruksen sairastuttamat ja menehtyneet ihmiset ovat vain osa sen aiheuttamaa tuhoa. Kriisin taloudellinen lasku on valtava. Välillisesti talousiskun seurauksena voi kuolla jopa enemmän ihmisiä kuin varsinaiseen tautiin. Kriisi vaikuttaa vielä pitkään maailman kauppaan ja kansainvälisiin arvoketjuihin negatiivisesti. Poliittiset- ja jopa turvallisuusvaikutuksetkin voivat olla yllättävät.

IMF ennusti viime kuussa maailmantalouden supistuvan tänä vuonna kolmella prosentilla, mutta aikoo jo kesäkuussa vetää ennustettaan alaspäin. Euroalueen talouden arvioidaan supistuvan noin kahdeksan prosenttia. Moni Euroopan maa oli sitä paitsi jo todella velkaantunut edellisen kriisin jäljiltä. Kiista siitä kuka laskun maksaa ja miten uhkaa repiä euroalueen palasiksi.

Yhdysvaltojen talous supistui jo vuoden ensimmäisellä neljänneksellä noin viisi prosenttia. Kuluvalla toisella neljänneksellä talouspudotuksen ennakoidaan olevan vuodentakaiseen verrattuna jopa kolmenkymmenen prosentin paikkeilla, joka olisi syvempi kuin koskaan 1930-luvun suuren laman jälkeen.

USA:n työttömyysaste on revähti ennennäkemättömästi maaliskuun 4,4 prosentista huhtikuun 14,7 prosenttiin, joka nopein kasvu II maailmansodan jälkeisessä mittaushistoriassa. Eikä loppua ole näkyvissä. Työttömyyden arvioidaan jatkavan kasvuaan toukokuussa kohti uusia ennätyksiä.

Epidemian kuolonuhrit, talouden romahdus ja työttömien määrän räjähtäminen käsiin yhdistettynä syksyn presidentinvaalien lähestymiseen tekee tilanteesta todella vaarallisen taloudellisesti ja poliittisesti. Huolet presidentti Trumpin toiminnan muuttumisesta entistä arvaamattomammaksi ovat valitettavasti saaneet vahvistusta kun Trump on esimerkiksi kannustanut ja kehunut aseistettuja mielenosoittajia, jotka ovat protestoineet eri osavaltioissa epidemian rajoitustoimia vastaan. Aiemmin hän on puhunut useaan otteeseen sodan aloittamisen olevan varma keino presidentille tulla uudelleenvalituksi.

Samaan aikaan Venäjällä vahvistetut tautitapaukset kasvavat toiseksi nopeiten maailmassa ja siitä tulleekin viikon loppuun mennessä USA:n jälkeen toiseksi eniten tautitapauksia kokonaisuudessaan vahvistanut maa. Tilastoidut kuolemat eivät kerro koko totuutta, sillä esimerkiksi Moskovan ja Pietarin kokonaiskuolleisuuden kasvu kertoisi todellisten koronasta johtuvien kuolemantapausten olevan 3-4 kertaiset ja nopeassa kasvussa. Putin on jo joutunut luopumaan suunnitelmistaan järjestää kansanäänestys presidenttikausiensa pidentämiseksi sekä voitonpäivän paraatista. Molemmat ovat kuitenkin todennäköisesti vasta alkua vastoinkäymisille. Venäjän lähitulevaisuus näyttää erittäin epävakaalta epidemian levitessä, talousromahduksen myötä ja kansalaisten tyytymättömyyden kasvaessa.

Intiassa rajoituksia on ryhdytty purkamaan, vaikka tartuntahuippu on asiantuntijoiden mukaan edessä vasta kesä-heinäkuussa. Rajoituksia on ollut pakko purkaa, sillä maata uhkaa talousahdingon lisäksi ruokapula ja ihmiset saattavat kuolla nälkään ennemmin kuin koronavirukseen. Intiaa on arvosteltu liian vähäisestä testaamisesta. Intian esimerkki osoittaa miten vaikeaa tasapainoilu tartuntojen ehkäisyn ja rajoituksista väistämättä aiheutuvien haittavaikutusten välillä on. Vain ahkeralla testaamisella, tartuntaketjujen jäljityksellä ja sairastuneiden eristämisellä yhteiskuntia voidaan avata hallitusti ja purkaa taloudelle kaikkein haitallisimpia rajoitustoimia ilman että tartuntojen määrä räjähtää.

Miltä maailma sitten näyttää vuoden päästä? Arvioni on, että koronavirus etenee eri puolilla maailmaa eri vauhtia johtuen virusten vuodenaikoihin liittyvästä kausiluonteisuudesta sekä ihmisten liikkuvuuden määrien vaihtelusta ja erilaisista asetetuista rajoitustoimista eri maista. Lisäksi osassa maita, jotka ovat onnistuneet torjumaan epidemian tehokkaasti alkuvaiheessa, tulee toinen ja kolmas aalto, joissa epidemia meinaa karata käsistä. Jossakin se myös tapahtuu.

Politiikassa virus on varmasti aiheuttanut dramaattisiakin vallanvaihdoksia. Ovatko kriisin uhreja kenties Trump, Putin, Bolsonaro, Modi vai useampi heistä? Se selviää aikanaan. Täytyy vain toivoa, että politiikan turbulenssit suurissa maissa eivät eskaloi turvallisuusriskejä.

Taloudellisesti maailma tulee olemaan erittäin fragmentoitunut. Osa maailman maista porskuttaa nopeassa talouden kasvupyrähdyksessä, vähemmän dynaamiset taloudet velkataakkoineen ovat juuttuneet V:n sijaan L:n muotoiseen talouden alavireeseen ja osassa koronavirusta torjutaan edelleen.

Matkustuskiellot ja rajoitukset tulevat jatkumaan pitkään ja eri mailla on erilaisia yhdistelmiä kieltoja ja rajoituksia maiden ja alueiden suhteen. Riskinä on, että globaalin avautumisen kultainen aikakausi meni ohi ja kuljemme tämän vuosikymmenen kohti osin suljetumpaa maailmaa.

Tavarakauppa jatkuu maailmassa kaikesta huolimatta, mutta palveluiden osalta on vaikeampaa. Myös tullimuurit tulevat todennäköisesti kasvamaan erityisesti kriittisten raaka-aineiden ja materiaalien osalta. Myös halu rakentaa vahvempaa omavaraisuutta eri tuoteryhmissä vauhdittaa tätä ei-toivottua kehitystä.

Eurooppa on kuin maailma pienoiskoossa: vuoden päästä hajautunut palautuminen kriisistä eri jäsenmaiden ja alueiden kesken on ilmeistä. Kaikesta huolimatta Euroopan unioni on ollut parhaimmillaan kriiseissä, koska se on pystynyt tuomaan jäsenilleen lisäarvoa verrattuna siihen, että sitä ei olisi. Lisäksi integraation uusi kierros on käynnissä, koska unioni on saamassa uusia toimivaltuuksia epidemioiden torjunnassa, tutkimuksessa ja varmuusvarastojen ylläpitämisessä. Iso-Britanniankin kanssa on päästy pragmaattiseen sopuun kaupan ehdoista ja jätetty suuret kaikenkattavat sopimukset myöhempään aikaan.

Jokaisella kriisillä on myös hopeareunuksensa. Jotkut selviävät niistä voittajina. Käyttäytymisen ja toimintamallien muutokset ovat jo nyt tekemässä kansainvälisistä teknologiajäteistä kriisin menestyjiä. Samaan sarjaan kuuluvat innovatiivisimmat pienemmät firmat, jotka skaalautuvat nopeasti globaaleiksi jäteiksi. Internetissä on vaikeinta rakentaa tullimuureja.

Esimerkiksi matkustus tulee vähenemään myös liikematkailun ja kokousmatkojen osalta. Otamme samalla myös globaalin digiloikan, kun olemme kollektiivisesti oppineet käyttämään etätyökaluja ja toimimaan digitaalisessa ympäristössä. Tämä on yksi koronapilven hopeareunuksista, sillä kriisi mahdollistaa myös aivan uudella tavalla tuottavuusloikan, joka perustuu uusiin työtapoihin ja palveluihin, jotka otetaan käyttöön nyt kriisin aikana.

Mitä tämä kaikki tarkoittaa pienelle Suomelle? On hyvä että olemme osa Euroopan unionia turbulentteina aikoina, jotka voivat olla edessämme. Emme kuitenkaan voi luottaa siihen, että kukaan tekisi asioita valmiiksi puolestamme. Suomi pärjää vain jos pystymme uudistumaan. Kriisin loppulasku voidaan maksaa ainoastaan reippailla rakenteellisilla uudistuksilla. Mutta samat uudistukset vahvistavat myös kilpailukykyämme ja hyvinvointiamme. Meiltä tarvitaankin nyt rohkeutta ja yhteishenkeä uudistaa itseämme. Vain siten pärjäämme.

Juha Romakkaniemi on Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja