Talouspolitiikka-kirjoitussarja

Talousneuvoston Talouspolitiikka-kirjoitussarjassa neuvoston jäsenet ja asiantuntijat kirjoittavat talouden ajankohtaisista kysymyksistä sekä taustoittavat talousneuvostossa käsiteltäviä asioita. 

Uusia kirjoituksia julkaistaan jatkossa talousneuvoston kokousten yhteydessä.

OECD:n digiveromalli: Suomelle katkeraa kalkkia? ​​​​​​​

Jyri Häkämies Julkaisupäivä 28.10.2020 14.36 Blogit

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD esitteli 12.10.2020 digiveromallin, jonka tavoitteena on jakaa uudelleen 100 miljardin Yhdysvaltain dollarin yhteisöverotuotot valtioiden kesken. Yksinkertaistettuna veromallissa saamapuolella ovat niin sanotut markkinavaltiot eli valtiot, jossa esimerkiksi hakukone- ja somejätit näyttävät mainoksia ja keräävät käyttäjätietoja sekä valtiot, jossa isot yritykset myyvät kuluttajille tavaroita ja palveluita aina muroista ruokailuvälineisiin. Maksajapuolella ovat sen sijaan valtiot, joissa isot yritykset tekevät esimerkiksi innovaationsa, algoritminsa, patenttinsa ja tavaramerkkinsä. Kuulostaa suomalaisten kannalta huonolta esitykseltä, mutta onko näin? 

Esityksen mukaisesta verotuksesta tuskin tulisi merkittävissä määrin digiveroeuroja Suomeen, eikä vero ensimmäisessä vaiheessa koskisi todennäköisesti kovinkaan suurta joukkoa suomalaisyrityksiä. Ajattelumallin muutos on sen sijaan pienelle, innovaatiovetoiselle avotaloudelle katkeraa kalkkia. OECD:n optimistisen vaikutusarvioinnin mukaisesti hankkeessa ei kuitenkaan olisi häviäjiä vaan kaikki voittaisivat. OECD ei ole esittänyt maakohtaisia vaikutusarviointeja. Sen sijaan European Centre for International Political Economy (ECIPE) on arvioinut, että OECD:n mallien käyttöönotto vähentäisi Suomeen tehtäviä investointeja ja Suomen yhteisöveron tuottoja selkeästi.     

Vaikka yhteisymmärrys löytyisi OECD:n sisällä kesäkuun 2021 loppuun mennessä, menee vuosia, ennen kuin kaikki säännökset ovat valmiina. Ratkaiseeko digivero sitten kansainvälisen yritysverotuksen ongelmat, vai onnistuuko se vain luomaan uusia? Nykyinen kehityssuunta huomioiden olisi pieni ihme, jos verotuksen monimutkaistuminen pysähtyisi tähän. Ongelma on, ettei veronmaksaja taida pysyä perässä.   

Sanotaan, että laiha sopu on parempi kuin lihava riita. Tässä yhteydessä laiha sopukin on satojen sivujen tekstimäärästä ja tuhansien tuntien valmistelutyöstä huolimatta kaukana maalista. Monien valtioiden motiivi OECD:n hankkeeseen osallistumiseen on ollut se, että pienen yhteisöverotulosiivun luovuttamisella voitaisiin ostaa vastineeksi toisten maiden verotuksen ennustettavuutta ja verorauhaa. Mutta voidaanko verorauhaa ylipäätään ostaa ja tulisiko se liian kalliiksi Suomelle? Tällä hetkellä digiveroehdotuksesta on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. 

Koronan aikana maat ja kansakunnat ovat käpertyneet sisäänpäin, ymmärrettävästikin. Rajoja suljetaan ja liikkumista rajoitetaan, oman maan elinkeinoelämään tuetaan ja tuontia sekä globalisaatiolle laitetaan hidasteita. Isot maat haluavat verotuloista yhä suuremman siivun.

Suomen kaltaisen pienen maan pitää toimia sen puolesta, että koronan hellittäessä rajoja taas avataan ja vapaakauppaa edistetään. Meidän tulee kaikin keinoin vahvistaa EU:n toimintakykyä sekä vapaakaupassa että veroedunvalvonnassa OECD-tasolla.

Jyri Häkämies
Toimitusjohtaja

 

Jyri Häkämies