Talouspolitiikka-kirjoitussarja

Talousneuvoston Talouspolitiikka-kirjoitussarjassa neuvoston jäsenet ja asiantuntijat kirjoittavat talouden ajankohtaisista kysymyksistä sekä taustoittavat talousneuvostossa käsiteltäviä asioita. 

Uusia kirjoituksia julkaistaan jatkossa talousneuvoston kokousten yhteydessä.

Turnauskestävyyttä tarvitaan raha- ja talouspolitiikassa

Olli Rehn Julkaisupäivä 17.6.2020 12.48 Blogit

Koronapandemia on kurittanut maailmantaloutta ennen näkemättömällä tavalla. Vaikutukset maailmantalouteen ja kansainväliseen kauppaan eivät ole vielä ohi ja osaksi kriisin vaikutukset ovat jäämässä pitkäaikaisiksi.

Eurojärjestelmän tuoreen perusennusteen (4.6.2020) nojalla euroalueen talous näyttäisi supistuvan tänä vuonna -8,7 %. Vuonna 2021 talous kääntyisi 5,2 %:n kasvuun, joka tasaantuisi 3,3 %:iin vuonna 2022. Perusennuste pohjautuu oletukseen, jonka mukaan epidemian vaimentaminen onnistuu vain osin, ja siinä koetaan jonkin verran takaiskuja lähineljänneksinä. Ne vaativat osittaisten rajoitustoimien jatkamista, kunnes lääketieteellinen ratkaisu epidemiaan löytyy. Tämä oletetaan tapahtuvan vuoden 2021 puoliväliin mennessä. (Kuvio 1. Euroalueen kasvunäkymistä)

Kun talousnäkymät heikkenevät jyrkästi ja epävarmuus kasvaa, keskuspankkien tehtävänä on ollut toimia nopeasti negatiivisen kierteen ehkäisemiseksi. Euroopan keskuspankki on toiminut kriisissä nopeasti ja mittavasti keveiden rahoitusolojen turvaamiseksi.   Kriisin leviäminen rahoitusmarkkinoille ja nopea syveneminen reaalitalouteen vältettiin likviditeettitoimien ja erilaisten suunnattujen arvopaperiostojen avulla.

Kriisin aikana ei riitä, että keskuspankki ylläpitää likviditeettiä ja rahoitusvakautta. EKP:n neuvosto huolehtii siitä, että rahapolitiikka ylläpitää hintavakautta, tukee kasvua ja välittyy reaalitalouteen. Koronakriisin aikana on päätetty mittavista toimista, joilla autetaan sekä yrityksiä että kotitalouksia selviytymään talouden äkkipysähdyksestä.

Myös pankkien pääomavaatimuksia on kevennetty yhteistyössä pankkivalvonnan kanssa, mikä ylläpitää niiden lainoituskykyä.  Keskuspankkien globaali yhteistyö dollarilikviditeetin turvaamiseksi suotuisilla valuutanvaihtojärjestelyillä on osaltaan ylläpitänyt rahoitusjärjestelmän mahdollisuuksia huolehtia ulkomaan valuuttamääräisistä saatavista ja veloista.

Erityisenä toimena Suomen Pankki aloitti kriisin puhjettua uudelleen sijoitustoiminnan yritystodistuksissa. Koronakriisin tulo Suomeen johti perinteisten sijoittajien osittaiseen poistumiseen markkinalta. Sittemmin tilanne yritystodistusmarkkinalla on rauhoittunut, mutta perinteisten sijoittajien paluu markkinoille on jatkon kannalta keskeistä.

Koronakriisin seurauksena kokonaiskysyntä on heikentynyt, mikä on edelleen vaimentanut inflaationäkymiä euroalueella. Heikentyneet kysyntäpaineet hidastavat myös inflaatiota lähitulevaisuudessa, vaikka tarjontaketjujen häiriöt saattavat nostaa joidenkin tuotteiden hintoja. Myös alentunut öljyn hinta painaa tänä vuonna kokonaisinflaatiota, joka pysyttelee lähiajat nollan tuntumassa.

Euroalueella toukokuun inflaatio oli ennakkotiedon mukaan 0,1 % (huhtikuussa 0,3 %). Energian ja ruoan hinnasta puhdistettu pohjainflaatio pysyi ennallaan 0,9 prosentissa.  Eurojärjestelmän tuoreimmassa kesäkuun ennusteessa sekä ”virallinen” kuluttajahintainflaatio (YKHI) että pohjainflaatio jäävät erittäin hitaaksi suhteessa hintavakaustavoitteeseen. Perusennusteessa YKHI-inflaatio on 0,3 % v. 2020, 1,8% v. 2021 ja 1,3% 2022. (Kuvio 2. Euroalueen inflaationäkymistä)

EKP:n rahapolitiikka oli jo ennen koronapandemiaa erittäin kevyttä. EKP:n rahapolitiikan ohjauskorot ovat kaikista suurista keskuspankeista alimmalla tasolla. Talletuskorko on -0,5 %, ja kiinteä huutokauppakorko on 0,0 % ja maksuvalmiusluottokorko 0,25 %. Rahapolitiikan pankkivetoisen välittymiskanavan toiminnan tukemiseksi osa varantovelvoitteen ylittävistä talletuksista on vapautettu negatiivisesta talletuskorosta.

Koronapandemian talousvaikutuksia lievittämään ja euroalueen hintanäkymiä vahvistamaan Euroopan keskuspankin neuvosto päätti 18.3.2020 käynnistää uuden pandemiaan liittyvän arvopapereiden osto-ohjelman (PEPP).  Kesäkuussa EKP:n neuvosto päätti kasvattaa pandemiaan liittävää osto-ohjelmaa 600 mrd. eurolla, jolloin ostojen kokonaismäärä voi olla yhteensä 1350 mrd. euroa. Myös ajallista kestoa pidennettiin: ostoja jatketaan ainakin kesäkuun 2021 loppuun asti.

Joka tapauksessa netto-ostoja tullaan jatkamaan PEPP-ohjelmassa, kunnes EKP:n neuvosto katsoo koronaviruspandemian kriisivaiheen päättyneen. EKP aloittaa myös omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoitukset, jotka jatkuvat ainakin vuoden 2022 loppuun asti. (Kuvio 3:  EKP:n osto-ohjelmat)

Kasvua tukevaan rahapolitiikkaan sisältyvät myös pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot, jotka ovat nekin osaltaan kasvattaneet eurojärjestelmän tasetta. Pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot tukevat osaltaan edullisen rahoituksen välittymistä reaalitalouteen etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka ovat erityisen riippuvaisia pankkilainoista.

Kohdennetuissa rahoitusoperaatioissa (TLTRO III) tarjotaan pankeille luottoa jopa noin 3 000 miljardin euron arvosta negatiivisella korolla, joka voi olla alimmillaan -1 %.  Se on EKP:n edullisin korko kautta aikojen.

Rahapolitiikan keskipitkän aikavälin haasteet liittyvät toisaalta hintavakauden tavoitteeseen nähden pitkään hitaana jatkuneeseen inflaatioon ja toisaalta koronakriisin seurauksena entisestään kasvaneeseen keskuspankin taseeseen. Taustalla on sekä rakenteellisia että väliaikaisia tekijöitä kuten väestön ikääntyminen, alentunut tuottavuus, taloudellisen aktiviteetin ja inflaation välisen riippuvuuden heikentyminen ja erittäin alhainen sekä lyhyiden että pitkien korkojen taso. Näitä kysymyksiä tullaan tarkastelemaan perusteellisesti EKP:n syksyllä uudelleen käynnistyvässä rahapolitiikan revisiossa, joka keskeytyi maaliskuussa koronakriisin takia.

Rahapolitiikan rooli koronapandemian ja poikkeuksellisen epävarmuuden vallitessa on vakauttaa markkinat ja toimia aktiivisesti palokunnan tavoin häiriöpesäkkeissä. Keskuspankin tehtävänä on palauttaa rahoitusolot sellaisiksi, että ne ovat sopusoinnussa sen lakisääteisen tehtävän toteuttamisen eli hintavakauden ylläpitämisen kanssa.

Ylipäänsä talouspolitiikka on vastannut kriisiin monin tavoin ja voimalla, minkä ansiosta pahin ei ole – ainakaan toistaiseksi – toteutunut. Suomessa ei ole koettu mittavaa konkurssiaaltoa. Irtisanomisten määrä on jäänyt pelättyä vähäisemmäksi lomautusjärjestelmän toimiessa.

Tuleva kehitys on silti vielä epävarmalla pohjalla ja talouspolitiikassa on tekemättä tärkeitä päätöksiä. Jotta talouskasvu ja työllisyys voivat uudelleen vahvistua, talouspolitiikan pitää vastata onnistuneesti sekä ajankohtaiseen elpymistarpeeseen että ennestään kasvaneeseen tarpeeseen tukea pidemmän aikavälin näkymiä. Suomessa keskeisiä ovat sellaiset uudistukset, jotka vahvistavat yrittämisen edellytyksiä, kasvattavat osaamispääomaa ja parantavat työmarkkinoiden toimivuutta. Siten voidaan myös nopeassa kasvussa oleva julkinen velka pitää hallinnassa. Työllisyysaste ja tuottavuuskehitys palaavat siis pian talouspolitiikan työlistalle.

Vaikka pahin ei siis toteutunut, turnauskestävyyttä tarvitaan edelleen, yhtä hyvin kansanterveyden kuin kansantaloudenkin saralla.  

Lähteet

Koronakeväänä pahin ei ole toteutunut, mutta turnauskestävyyttä tarvitaan 9.6.2020, Euro & talous 3/2020, Pääkirjoitus

Olli Rehn, pääjohtaja

EKP:n rahapolitiikan toimet koronapandemian aikana

22.4.2020, Euro & talous 1/2020, Rahapolitiikka

Niko Herrala, Jarmo Kontulainen

Suomen Pankki käynnisti toimintansa yritystodistusmarkkinoilla

22.4.2020, Euro & talous 1/2020, Rahapolitiikka

Jarno Ilves

Rahapolitiikan toimet suunnitellaan tavoitellun lopputuloksen saavuttamiseksi, 10.6.2020 Blogi 

Tuomas Välimäki

Expanding the pandemic emergency purchase programme

Blog post by Philip R. Lane, Member of the Executive Board of the ECB

5 June 2020

The monetary policy response to the pandemic emergency

Blog post by Philip R. Lane, Member of the Executive Board of the ECB

1 May 2020

The ECB’s policy in the COVID-19 crisis – a medium-term perspective

Remarks by Isabel Schnabel, Member of the Executive Board of the ECB, at an online seminar hosted by the Florence School of Banking & Finance

Frankfurt am Main, 10 June 2020

Kuvioliite

Kuvio 1. Euroalueen bruttokansantuote supistuu jyrkästi ja alkaa toipua asteittain

Kuvio 2. Euroalueen inflaatio on hidastunut ja hintanäkymät vaimeat

Kuvio 3. EKP:n osto-ohjelmat