Talouspolitiikka-kirjoitussarja

Talousneuvoston Talouspolitiikka-kirjoitussarjassa neuvoston jäsenet ja asiantuntijat kirjoittavat talouden ajankohtaisista kysymyksistä sekä taustoittavat talousneuvostossa käsiteltäviä asioita. 

Uusia kirjoituksia julkaistaan jatkossa talousneuvoston kokousten yhteydessä.

Panostukset hyvinvointiin ovat myös hyvää väestöpolitiikkaa

Aino-Kaisa Pekonen Julkaisupäivä 25.11.2020 9.00 Blogit

Talousneuvosto keskusteli jo toista kertaa vuoden sisään väestöpolitiikasta. Suomi on tällä hetkellä Euroopan nopeimmin ikääntyvä maa. Vuonna 2060 kolmasosan väestöstä ennustetaan olevan yli 65-vuotiaita. Iäkkäiden määrä kasvaa erityisesti kaikkein iäkkäimpien ikäryhmissä, kun taas lasten ja työikäisen väestön määrä vähenee.

Se, että Suomessa asuvat ihmiset elävät pidempään, voidaan nähdä väestön terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseen tähdänneen yhteiskuntapolitiikan menestystarinana. Väestörakenteen muutos on kuitenkin myös maailmanlaajuinen ilmiö, josta aiheutuvia haasteita ja mahdollisuuksia tulee tarkastella yhdessä muiden megatrendien ja muutosilmiöiden, kuten työelämän murroksen, ilmastonmuutoksen ja eriarvoisuuden kasvamisen kanssa.

Marinin hallituksen talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen. Ihmisten hyvinvointi on edellytys kestävälle taloudelle ja yhteiskunnan vakaudelle. Laadukkaat julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut tuottavat hyvinvointia ja luottamusta siihen, että jokaisesta pidetään huolta. Haluamme rakentaa Suomesta lapsiystävällisen maan, jossa perheitä ja heidän mahdollisuuksiaan valita tuetaan ja vanhemmat osallistuvat tasa-arvoisesti lastensa hoitoon.

Hallitusohjelma tunnistaa myös väestön ikääntymisen tuoman yhteiskunnallisen muutoksen. Ikääntyneet eivät ole vain palveluiden kohde, vaan myös yhteiskunnan voimavara. Suomi nosti hyvinvointitalousajattelua esille EU-puheenjohtajuuskaudellaan ja järjesti myös korkean tason Silver Economy –seminaarin. Hopeatalous tarkastelee ikääntymisen taloudellisia ulottuvuuksia. Ikääntyneen väestön työ- ja toimintakyky on keskeinen tekijä yhteiskunnan hyvinvoinnissa ja kestävässä taloudessa. On tärkeää tukea aktiivista ja tervettä ikääntymistä, jotta ihmiset pysyvät osallisena työelämässä, taloudessa ja muussa yhteiskunnassa mahdollisimman pitkään.

Yhteiskunnan rakenteiden tulisi taata kaikille pääsy terveyttä edistävän ja ennaltaehkäisevän toiminnan piiriin, elinikäiseen oppimiseen sekä julkisiin koulutus-, terveys- ja sosiaalipalveluihin. Terveet ikäihmiset ovat suuri voimavara eri yhteiskunnan alueille muun muassa vapaaehtoistoiminnan kautta. Isovanhemmat osallistuvat lastenlastensa hoitoon ja näin mahdollistavat vanhempien työssäkäyntiä ja muuta elämää. Ikäihmisten hyvinvoinnilla ja ikäystävällisyydellä on täten suora yhteys perheikäisten hyvinvointiin ja lapsiystävällisyyteen.

Syntyvyys on ollut viime vuosina laskussa ja tästä on kannettu huolta. On jopa pelätty Suomen väestönkasvun kääntymistä laskuksi, mikä voisi johtaa väestön työpanoksen pienentymisen kautta talouden kasvupotentiaalin heikkenemiseen samalla, kun eläkemenot ja sote-palveluiden tarve kasvavat.

Väestökehityksen parantamisessa avainsana on luottamus. Lastensaantiaikeiden lykkäämisen ja niistä luopumisen syyksi on kyselytutkimuksissa tunnistettu koettu epävarmuus. Mikäli luottamusta tulevaisuuteen ei ole, ihmiset eivät uskalla perustaa perhettä. Luottamukseen vaikuttavat yhteiskunnan ja talouden suuret kehityskulut sekä ihmisten henkilökohtaiset tulevaisuudennäkymät. Epävarmuus voi liittyä työllistymismahdollisuuksiin tai asumisen hintaan, mutta vielä vakavammin köyhyyteen tai jopa syrjäytymisen uhkaan. 2010-luvun syntyvyyden laskussa on merkillepantavaa, että syntyvyys on laskenut erityisesti pienituloisilla ja matalasti koulutetuilla.

Syntyvyyteen voi yrittää vaikuttaa sekä suoraan perhepolitiikalla, että epäsuorasti pyrkimällä parantamaan ihmisten omia tulevaisuudennäkymiä. Perhevapaauudistuksella tehdään nyt suuri harppaus kohti tasa-arvoisempaa perhevapaajärjestelmää. Panostuksilla perhepolitiikkaan on joissain maissa saatu nostettua syntyvyyttä. Perhevapaat ja päivähoito tuovat helpotusta ja ennustettavuutta lasten hankkimista suunnittelevien elämään. Myös muiden palvelujen ja kattavan sosiaaliturvan tuoma suoja voi osaltaan vaikuttaa lastensaantiaikeisiin.

Tällaiset syntyvyyden nousuun tähtäävät toimet ovat kuitenkin epävarmoja ja tämän vuoksi myös pienenevään työväestöön varautuminen on tärkeää. Koko väestön potentiaali osallistua ja mahdollisimman korkea työllisyys auttavat tässä. Työkyky ja työelämän laatu tulee nostaa työllisyyspolitiikan keskiöön. Tavoitteena tulisi olla, että yhä useampi pääsisi mukaan työelämään, ja että kukaan ei ennenaikaisesti joutuisi jäämään työelämästä pois. Erityisen tärkeä rooli voi olla nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisyllä ja koulutustason nostolla. Olen iloinen, että hallitus on panostanut osaamisen ja koulutukseen sekä nostamassa oppivelvollisuuden 18 ikävuoteen.

Kattavat ilmaiset tai kohtuuhintaiset palvelut, riittävä sosiaaliturva sekä panostukset varhaiskasvatukseen ja perhevapaisiin ovat tae ihmisten tulevaisuudenuskolle. Vahvoja viestejä lapsimyönteisyydestä voi antaa myös laajemmalla hyvinvointia edistävällä yhteiskuntapolitiikalla. Haluamme perhevapaauudistuksen yhteydessä kannustaa isiä perhevapaiden käyttöön ja vaikutamme myös viestinnällä isien pitämien perhevapaiden kasvattamiseksi.

Koronapandemian sosiaalisten seurausten johdosta syntyvyyden on arvioitu laskevan joissain maissa jopa 15-20 prosentilla. Suomessa syntyvyys on kuluvan vuoden aikana jopa kääntynyt hienoiseen nousuun. Tämän positiivisen kehityksen jatkamiseksi sekä koronakriisistä toipumiseksi ja jälleenrakentamisen takaamiseksi tarvitsemme riittävän pitkäaikaista elvyttävää finanssipolitiikkaa, mutta ennen kaikkea pitkäjänteistä hyvinvointipolitiikkaa.

Aino-Kaisa Pekonen
Sosiaali- ja terveysministeri
 

Aino-Kaisa Pekonen