Talouspolitiikka-kirjoitussarja

Talousneuvoston Talouspolitiikka-kirjoitussarjassa neuvoston jäsenet ja asiantuntijat kirjoittavat talouden ajankohtaisista kysymyksistä sekä taustoittavat talousneuvostossa käsiteltäviä asioita. 

Uusia kirjoituksia julkaistaan jatkossa talousneuvoston kokousten yhteydessä.

Yritysten auttaminen on kaikkien etu

Mikael Pentikäinen Julkaisupäivä 30.4.2020 7.55 Blogit

Koronaepidemia on iskenyt ennenkokemattomalla voimalla suomalaisiin yrityksiin. Lähes joka kymmenes on menettänyt koko myyntinsä ja 28 prosenttia yli puolet myynnistään. Maksuvaikeuksissa on lähes viidennes.

Kriisi näyttää iskeneen aluksi kovimmin pienimpiin yrityksiin. Kun kriisi on syventynyt, myös moni iso yritys on kärsinyt. Nyt kriisi näyttää leviävän voimakkaasti teollisuuteen. Meyerin telakan mittavat yt-neuvottelut ovat tästä hyvin huolestuttava osoitus.

Kun markkinat maailmalla hyytyvät, moni vientiyritys ajautuu ahdinkoon.

Mitä pidempään rajoitukset jatuvat Suomessa ja maailmalla, sitä syvempiin vaikeuksiin yritykset joutuvat ja sitä enemmän kriisi rapauttaa tuotantokapasiteettia, jolle on huutava tarve kansakunnan toipumisessa.

On tärkeä muistaa, että yritytukia ei tarvita vain yritysten takia vaan siksi, että ne tukevat koko kansantalouden toipumista kriisin jälkeen. Kun yritykset selviävät, ne kykenevät tarjoamaan työtä ja hyvinvointia ahdingon hellittäessä. Yritysten auttaminen on siis kaikkien etu. Yrityksiä auttamalla vahvistamme suomalaisen hyvinvointivaltion perustaa.

 

Hallitus on päättänyt nopeassa ajassa monia tukitoimia. Yritysten pelastusohjelmasta yritykset voivat yrittää hyödyntää heille parhaiten sopivia elementtejä.

Tarjolla on lainarahoitusta, maksulykkäyksiä ja -helpotuksia, avustusta, kehittämistukea, työttömyysturvaa ja pääomasijoituksia. Lisäksi on tehty ja tekeillä muutoksia työ- ja konkurssilainsäädäntöön.

On valjastettu valtio takaa, pankit jakaa -operaatio Finnveran tuella antamaan yrityksille lainarahoitusta pahimman yli. Takauksia on tarjolla yli kymmenen miljardia.

Rahoitusta on luvattu myös arvonlisäverojen lainausmahdollisuuden ja Business Finlandin (BF) tuotekehityslainojen myötä. Lainaa ovat myös verojen ja maksujen lykkäykset.

Samalla on tarjolla suoria tukia ja avustuksia. Niitä antavat Business Finland, Ely-keskukset, kunnat ja yrittäjän työttömyysturvan osalta Kansaneläkelaitos. Suoraan tukeen on budjetoitu noin 1,6 miljardia.

Lisäksi hallitus on kertonut valmistelevansa yleistukea, jota jaettaisiin mahdollisimman laajalti eri yrityksille ilman laajaa haku- ja jakobyrokratiaa.

 

Rahaa on siis tarjolla merkittävissä määrin. Mikä on ongelma?

Merkittävin ongelma on kaikkia koskevan yleistuen puute. Koronakriisi koettelee yrityksiä laajalti toimialarajojen yli – eri tahdissa eri aloilla. Siksi tukea olisi järkevää jakaa tavalla, joka tavoittaa yritykset mahdollisimman laajalti, nopeasti ja tehokkaasti.

Siihen sopisi parhaiten tukimuoto, joka jakaa tukea mahdollisimman vähällä vaivalla ja byrokratialla. On selvää, että tukea menisi myös yrityksille, joihin kriisi ei ole vielä iskenyt koko voimallaan. Siitä ei kannata kuitenkaan liikaa murehtia, sillä jokaista yritystä tarvitaan jälleenrakennuksessa.

Ongelma on myös se, että raha saavuttaa vaikeassa tilanteessa olevia hitaasti, koska jokainen tukihakemus vaatii käsittelynsä. Haku- ja jakobyrokratia vie väistämättä aikansa, vaikka yrittäjät ja virkakunta tekevät pitkää päivää.

Suoraa tukea on jaettu BF:n ja Ely-keskusten kautta runsaat 300 miljoonaa euroa.

Ongelma on myös tukikriteerit. Yritykset tarvitsisivat tukea kehittämisen lisäksi kiinteiden kulujensa kattamiseen. Toisaalta yksinyrittäjät ja heidän yhteiset verkostonsa tarvitsisivat myös kehittämistukea, jota nyt ei ole heille saatavilla.

On myös epäluottamusta siihen, mihin BF ja Ely-keskukset jakavat tukea. Epäluottamus on syntynyt, kun on tutkittu tukia saaneiden yritysten 2018 tilinpäätöksiä, jotka eivät välttämättä kerro yritysten nykytilanteesta.

Epäluottamus on paljolti vailla perusteita. BF ja Ely-keskukset ovat jakaneet tukia ammattimaisesti annettujen kriteereiden mukaisesti. Tukea ovat saaneet tavalliset suomalaiset yritykset. Kriteereiden muutos ei saa johtaa siihen, että päätökset viivästyvät tai yritysten yhdenvertainen kohtelu vaarantuu.

Lainarahoituksen osalta pulma on se, että moni yritys ei näe lisälainaa järkevänä. Siihen on monta syytä: näkymien sumuisuus, rahoituksen hinta tai vaikeus löytää vaadittava oma takaus.

 

Yritysten kannalta tärkeä on myös näkymä tulevaan. Pelkkä raha ei riitä, jos yritykset ja yrittäjät eivät luota tulevaan.

Luottamusta on viime päivinä syönyt se, että hallitus ei kykene viimeistelemään yritysten tukipakettia vaan päätökset venyvät ja mutkistuvat. Se on huono merkki, koska hallituksen edessä on vielä valtava määrä vaikeita ratkaisuja.

Luottamuksen kannalta on myös olennaisen tärkeää, että hallitus lähtee määrätietoisesti avaamaan taloutta ja yhteiskuntaa, kun tautitilanne sen mahdollistaa.

Koronakriisin takia Suomessa on rajoitettu elinkeinovapautta mm. sulkemalla ravintolat ja kieltämällä massatapahtumat. Elinkeinovapauden sulkeminen on voimakas päätös. Sitä ei pidä tehdä yhtään välttämätöntä enempää.

Mikael Pentikäinen on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja