Voisiko se olla osaamisturva?
Työn murroksen myötä osaaminen on muutoksessa. Se edellyttää osaamisen jatkuvaa päivittämistä. Opiskelu tulee enenevässä määrin osaksi työtä ja pirstoutuu pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Osaamista on jatkuvasti kehitettävä.
Ihmisten opiskelua tuetaan vuosittain sadoilla miljoonilla euroilla lukuisien eri järjestelmien kautta. Opintotuen lisäksi nuorten ja aikuisten opiskelua tuetaan elämäntilanteesta riippuen muun muassa opintolainahyvityksellä, erilaisilla ateriatuilla, aikuiskoulutustuella, työttömyysturvalla, vuorottelukorvauksella, kuntoutusrahalla ja oppisopimuksen opintososiaalisilla etuuksilla. Etuuksia maksavat Kelan lisäksi muun muassa työttömyyskassat ja Koulutusrahasto. Jokaiseen etuuteen liittyy hieman erilaisia ehtoja, rajoituksia ja velvoitteita, ja etuuksien rahoituspohja vaihtelee.
Parhaillaan pohditaan, millainen etuus- ja palvelujärjestelmä turvaisivat parhaiten osaavan työvoiman saatavuuden ja yksilölle osaamisen hankkimisen, kehittämisen ja uusintamisen läpi työuran. Yhtenä mallina on esitetty osaamisturvaa, joka olisi yksinkertainen, ennakoitava ja joustava.
Osaamisturva-ajattelussa eri etuuksia yhdistetään yhdeksi ennakoitavaksi, saumattomaksi, opiskelun ja työnteon joustavasti yhdistäväksi turvan muodoksi. Sääntelyä ja ehtoja puretaan, mikä mahdollistaa uudenlaisten koulutusratkaisujen muodostumisen.
Osaamisturvasta ulostettavana A4 tietoruutuna
Katsaus suomalaisen työn tulevaisuuteen. Pentikäinen, L. (toim.) 2014. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys 30/2014.
Osaamisesta turvaa työn murroksessa. Gustafsson, J. 2018.
Suomen työelämä vuonna 2030: Miten ja miksi se on toisennäköinen kuin tällä hetkellä. Alasoini, T., Järvensivu, A. & Mäkitalo, J. 2012. TEM 14/2012.
Tulevaisuusselonteon 1. osan taustaselvitys: Kohti jaettua ymmärrystä työn tulevaisuudesta. Dufva & al. 2017.
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta. Oksanen, K. 2017.