Suomi uudistaa sosiaaliturvaa

Sosiaaliturva 2030 -uudistustyö antaa päätöksentekijöille kokonaisvaltaisen kuvan sosiaali- ja perusturvan uudistustarpeista ja vaihtoehdoista. Työssä haetaan suunta tulevaisuuden sosiaaliturvan ratkaisuille ja tähtäimessä ovat seuraavilla hallituskausilla tehtävät päätökset.

Tavoitteena on löytää suuntaviivat sosiaaliturvan perinpohjaiseksi uudistamiseksi niin, että jokainen voi luottaa järjestelmän toimivuuteen ja oikeudenmukaisuuteen elämäntilanteen muutoksissa. Keskeistä on, että työn tekeminen on aina kannattavampaa kuin jättää työtilaisuus käyttämättä.

Työvälineenä on Sosiaaliturva 2030 -vaihtoehtokartta, jota valmistelee valtioneuvoston kanslian Toimi-hanke. Hankkeessa on edustettuna sekä alan huippuasiantuntemus että parlamentaarinen päätöksenteko. Työhön osallistuvat kaikki eduskuntapuolueet. Ilmiölähtöisyys lähestymistapana palvelee monimutkaista ja poikkihallinnollista kysymystä.

Sosiaaliturva 2030 -vaihtoehtokartan ensimmäinen versio julkaistiin toukokuussa 2018, ja sen työstämistä jatketaan avoimesti keskustellen, faktatietoa tuottaen ja erilaisia pohdintoja jakaen. Toimi-hanke luovuttaa Sosiaaliturva 2030 -vaihtoehtokartan hallitukselle helmikuussa 2019.

Vaihtoehdot lyhyesti ovat:

1 Perhe ja työ. Painottaa perheen ja työn roolia perustoimeentulossa. Tavoitteena on yksinkertaistaa ja selkeyttää perusturvaa eri elämäntilanteissa ja turvata perustoimeentulo silloin, kun ei ole oikeutta työ- tai vakuutusperustaiseen turvaan.

2 Työ ja osaaminen. Kannustaa työllistymiseen ja osaamisen kehittämiseen. Keskeistä on työikäisen väestön sosiaaliturvan ja palveluiden kattava uudistaminen. Työ ja osaamisen kasvattaminen torjuvat syrjäytymistä ja työttömyyttä työn murroksessa.

3 Osallistuminen ja omat valinnat. Osallistumiseen kannustava ja vapaan valinnan mahdollistava vaihtoehto. Kaikille on taattu selkeä perusturvaverkko työn muotojen ja merkitysten muuttuessa.

Vaihtoehtokartta

Vaihtoehtojen ohella Toimi-hanke tuottaa sosiaali- ja perusturva-aiheista tietoa kiteytetyssä ja visuaalisessa muodossa päätöksenteon tueksi ja yhteiskunnallisen keskustelun virikkeeksi.

Materiaalipankki

Miksi sosiaaliturvamme on niin hajanaista?

Suomalainen sosiaaliturva on muodostunut monista sosiaalisista innovaatioista. Erillisiä järjestelmiä on lisätty yksi kerrallaan, ja perustaltaan ne ovat vieläkin alkuperäisiä. Tämä on johtanut moniosaiseen sosiaaliturvaan, jossa osat eivät toimi kokonaisuutena.


Suomalaisen sosiaaliturvan historiallinen perusta on hyväntekeväisyyteen pohjautuvassa auttamistyössä, seurakuntatyössä ja 1800-luvun jälkipuoliskolla alkaneessa kuntien vaivaishoidossa. Työväen suojelu, kansaneläke ja lastensuojelu olivat ensimmäisiä askelia pula-ajan turvan lisäksi. Toisen maailmansodan jälkeen korostui yhteisvastuuta, oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista turvallisuutta korostava ajattelutapa. Äitiyshuolto ja lapsilisät sekä sotainvalidien hoito olivat ensi askelia, ja nykyaikainen sosiaaliturva muotoutui työeläkkeen ja sairausvakuutuksen myötä. 

1970-luvulla hyvinvointivaltio täydentyi useilla palveluilla. Sen jälkeen kuntien sosiaalipalvelut, työttömyysturva ja muut tulonsiirrot lisääntyivät, kunnes 1990-luvun laman aikana tehtiin kavennuksia.

100 vuotta suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa

Miksi sosiaaliturvan uudistus on tehtävä juuri nyt?

Työelämässä jo nyt näkyvissä vaihtelevuus ja projektiluonteisuus, ja työn tekemisen muotojen monipuolistuminen lisääntyy reilusti tulevaisuudessa. Nykyinen sosiaaliturva on suunniteltu paljon pysyvämpiä elämäntilanteita ajatellen. Esimerkiksi lyhytaikaisen työn tekemisen tulisi olla aina tekijälleen houkuttelevampi vaihtoehto kuin tekemättä jättäminen, mutta näin ei aina ole. Ikärakenteen muutoksen myötä huoltosuhde muuttuu ja palvelujen tarve kasvaa merkittävästi jo lähitulevaisuudessa. Se on huomioitava sosiaaliturvan kokonaisuudessa.

Laajamittainen uudistustyö on realistista nyt kun teknologian kehitys antaa jatkuvasti uusia mahdollisuuksia tiedon käyttöön ja asioiden sujuvoittamiseen. Esimerkiksi valtakunnallinen tulorekisteri otetaan käyttöön portaittain vuodesta 2019 alkaen. Sen myötä saadaan ajantasaisesti tiedot maksetuista palkoista ja etuuksista.

Lue lisää tulorekisteristä

Sosiaaliturva nyky-Suomessa

Suomessa on 5,5 miljoonaa asukasta. Vuonna 2016 Suomen sosiaaliturvan menot olivat 69,1 miljardia euroa. Suhteessa bruttokansantuotteeseen se on noin 32 prosenttia, ja jonkin verran yli EU-maiden keskiarvon.

Sosiaalimenojen kokonaisuuteen lasketaan kuuluvaksi muun muassa eläke-, sairaus- ja työttömyysturva sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen julkisrahoitteiset kustannukset. Suomessa eläkettä saa noin 1,6 miljoonaa henkilöä. Sairasvakuutuskorvauksia maksetaan vuosittain lähes neljä miljardia euroa, josta lääkekorvaukset muodostavat noin 40 prosenttia. Sairauspäivärahoja saa noin 280 000 henkilöä vuodessa ja vanhempainpäivärahoja noin 150 000 isää ja äitiä.  Valtion työttömyysturvamenot ovat noin 5 miljardia euroa vuodessa.

Sosiaaliturvan keskeisimmät etuudet
Sosiaaliturvan menot ja rahoitus
Toimi-hankkeen tiedot valtioneuvoston hankeikkunassa

Yhteystiedot

projektipäällikkö Liisa Heinämäki
liisa.heinamaki(at)vnk.fi
valtioneuvoston kanslia

projektisuunnittelija Noora Mahlavuori
noora.mahlavuori(at)vnk.fi
valtioneuvoston kanslia

Ohjausryhmän puheenjohtaja Lehtomäki kertoo hankkeesta