Suomen hallitusmuoto 100 vuotta

Eduskunta hyväksyi kesäkuussa 1919 Suomen tasavaltaisen hallitusmuodon, jonka valtionhoitaja Mannerheim vahvisti heinäkuun 17. päivänä 1919. Hallitusmuoto, sekä aiemmin vahvistetut valtiopäiväjärjestys, vaalilaki ja kunnallisvaalilaki, ovat edelleen tärkeitä suomalaiselle demokratialle. Nämä päätökset ovat ohjanneet suomalaisen yhteiskunnan rakentumista ja Suomen kehittymistä nykyaikaiseksi oikeusvaltioksi. 

Vuosi 1919 oli tärkeä maamme itsenäistymisen kaaressa ja kansanvallan vakiintumisessa. Venäjän vallankumouksen, ensimmäisen maailmansodan vaikutusten ja sisällissodan jälkeen Suomessa kyettiin yhdessä jatkamaan vakaan hallinnon kehittämistä demokraattiselta pohjalta.

Suomalaista valtiosäännön ja hallinnon perustaa luotiin jo Ruotsin ja Venäjän vallan aikana. Pitkät historialliset perinteet, vuonna 1906 säädetty yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja vuonna 1907 valittu yksikamarinen eduskunta, kunnallinen päätöksenteko ja kansalaisten yleisten oikeuksien kehittäminen pohjustivat kaikki vuoden 1919 hallitusmuodon säätämistä.

Vuoden 1918 kunnallisvaalit ja kevään 1919 eduskuntavaalit olivat jo rakentaneet yhteistä, kansan tahtoon perustuvaa päätöksentekoa ja kesällä 1919 vahvistettiin valtiojärjestys. Päätös vahvisti myös Suomen asemaa ja toimintaedellytyksiä itsenäisenä valtiona kansainvälisessä yhteisössä. 

Valta kuuluu kansalle

Vuoden 1919 hallitusmuodossa eduskunnalle – kansan edustajille – annettiin ylin valta. Hallitusmuodon mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Hallitusmuodon myötä päättyi myös kiista monarkistien ja tasavallan kannattajien välillä. Suomesta tuli tasavalta. Heinäkuussa 1919 eduskunta valitsi ensimmäiseksi tasavallan presidentiksi hallitusmuodon isänä pidetyn K. J. Ståhlbergin.

Hallitusmuodossa vahvistettiin myös vallanjakoperiaate eli valtiovallan jako lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaan. Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, toimeenpanovaltaa tasavallan presidentti ja valtioneuvosto sekä tuomiovaltaa riippumaton oikeuslaitos. Parlamentarismin periaate, jonka mukaan valtioneuvoston on nautittava eduskunnan luottamusta, oli osa hallitusmuotoa.

Suomalaisen demokratian kivijalka

Merkittävää oli, että hallitusmuodossa annettiin perustuslain suoja kansalaisten perusoikeuksille. Näihin lukeutuivat muun muassa sananvapaus, uskonnonvapaus ja kokoontumisvapaus. Perusoikeudet ovat läsnä arjessamme ja osa arvomaailmaamme tänäkin päivänä, ja niiden merkitys on viime vuosikymmeninä kasvanut.

Vuoden 1919 hallitusmuoto oli voimassa vuoteen 2000 saakka, jolloin laaja perustuslakien kokonaisuudistus tuli voimaan. Uusi perustuslaki määritti Suomen entistä vahvemmin tasavaltaiseksi parlamentaariseksi demokratiaksi. Vuoden 2012 perustuslain uudistuksella toimivaltasuhteita selkeytettiin edelleen ja eduskunnan roolia ulko-ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä vahvistettiin. Lisäksi edustuksellista demokratiaa täydentämään säädettiin uudesta kansalaisten vaikuttamismahdollisuudesta, kansalaisaloitteesta.

Sata vuotta sitten perustuslakina säädettyä hallitusmuotoa juhlitaan erilaisin tapahtumin kesän ja syksyn aikana. Vuosi 1919 oli merkityksellinen itsenäisen Suomen rakentumisessa ja silloin tehdyt päätökset vaikuttavat ja näkyvät edelleen suomalaisessa demokraattisessa tavassa toimia. 

Lue lisää

Hallitusmuoto 1919
Kamppailu hallitusmuodosta 1918–1919 -tietopaketti (Eduskunnan kirjasto) 
Itsenäisyys ja demokratia (Eduskunta) 
Tasavallan presidentin tehtävät 
Tietoa valtioneuvostosta 
Perustuslaki 
Korkein oikeus – historia 
Suomen itsenäistyminen: ulkoasiainhallinnon synty ja alkuvaiheet (Ulkoministeriö)