Kunniamerkkiesitykset

Kunniamerkkejä myöntävät ritarikunnat. Valtioneuvoston kanslian hallinnonalaan kuuluvat yhteisöt ja yritykset voivat lähettää valtioneuvoston kansliaan ehdotuksia Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kunniamerkeistä, joita myönnetään Suomen kansalaisille itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta. Tasavallan presidentti on ritarikuntien suurmestari, joka tekee myöntämispäätökset ritarikuntien hallitusten esityksestä.

Kunniamerkin hakeminen

Kunniamerkkiesitykseen käytetään ritarikuntien hallituksen vahvistamaa kunniamerkkiehdotuslomaketta, jonka lisäksi esitykseen liitetään valtioneuvoston kanslian käyttämä yhteenvetolomake.

Kunniamerkkiesitysten tulee olla valtioneuvoston kansliassa viimeistään 1. elokuuta. Aikaisemmin tehtyjä esityksiä ei käsitellä toistamiseen, vaan kustakin ehdotuksesta on aina tehtävä uusi aloite.>

Kunniamerkkiehdotuslomake
Valtioneuvoston kanslian yhteenvetolomake
Yhteenvetolomakemalli

Käyntiosoite

Valtioneuvoston kanslia/kirjaamo
Ritarikatu 2 B, Helsinki

Postiosoite

Valtioneuvoston kanslia/kirjaamo
PL 23, 00023 Valtioneuvosto
Faksi: 09 1602 2165
Sähköposti: [email protected]

Usein kysyttyä | Ritarikunnat

Määräaikaan mennessä valtioneuvoston kansliaan toimitetut ehdotukset käsitellään ja toimitetaan edelleen ritarikuntiin. Kunniamerkin luokka voidaan muuttaa valtioneuvoston kansliassa tai ritarikunnissa. Valtioneuvoston kanslialle on myönnetty kunniamerkkiesityksiä varten merkkiluokittaiset kiintiöt, joita se ei saa ylittää. Tämän vuoksi vuosittain joudutaan karsimaan osa esityksistä.

Kunniamerkkien myöntäminen

Ritarikuntien kanslia julkistaa tiedot 6. joulukuuta myönnettävistä kunniamerkeistä kolme arkipäivää ennen itsenäisyyspäivää ritarikuntien verkkosivuilla. Ritarikuntien kanslia antaa tietoja kunniamerkkien käsittelystä itsenäisyyspäivää seuraavana arkipäivänä. Ritarikuntien kanslia toimittaa kunniamerkit kunniakirjoineen valtioneuvoston kansliaan, josta ne toimitetaan edelleen esityksen tekijälle.

Ritarikunnat
Laki julkisen arvonannon osoituksista (1215/1999) | Finlex