Lainsäädäntö ja hyvä hallintotapa

Valtion omistajapolitiikka ja -ohjaus perustuvat omistajaohjauslakiin (1368/2007) ja lakiiin valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta (1315/2016). Sitä sovelletaan valtion yhtiöomistusta koskevaan päätöksentekoon ja valtion omistajaohjaukseen valtioenemmistöisissä yhtiöissä ja valtion osakkuusyhtiöissä. Lailla määritellään eduskunnan ja valtioneuvoston toimivalta hankittaessa valtiolle määräysvaltaa ja luovutettaessa valtiolla olevaa määräysvaltaa. Lisäksi määritellään toimivallan jako valtioneuvoston yleisistunnon ja omistajaohjauksesta vastaavan ministeriön välillä. Laissa täsmennetään myös osakemyynteihin ja yritysjärjestelyihin liittyviä säännöksiä.

Eduskunta päättää, missä yhtiöissä valtio voi luopua omistuksestaan (äänimäärä yhtiössä 100 %, 50,1 % tai 33,4 %). Eduskunta myös päättää määräysvallan hankkimisesta valtiolle, jos kysymyksessä on merkittävä yritys. Valtioneuvosto päättää valtionomistuksesta eli osakkeiden ostamisesta ja myymisestä ja omistajaohjauksesta vastaava ministeriö useimmista omistajaohjaukseen ja omistajavallan käyttöön liittyvistä kysymyksistä.

Omistajaohjauslain ohella eräitä valtionyhtiötä säännellään yksityiskohtaisesti oman alansa erityislainsäädännöllä. Näitä ovat mm. valtion erityisrahoitusyhtiötä koskevat lait ja alkoholilainsäädäntö.

Kaikkien osakeyhtiöiden toiminta perustuu osakeyhtiölakiin ja julkisesti noteerattuja yhtiöitä velvoittavat sen lisäksi sekä arvopaperimarkkinalaki että rahoitustarkastuksen ja Helsingin arvopaperipörssin ohjeet.

Corporate governance eli hyvä hallintotapa tarkoittaa hyvää ja toimivaa päätösvallan ja valvonnan kokonaisuutta. Valtion omistajaohjauksessa noudatetaan OECD-maiden yhteistyöhön perustuvia OECD Principles of Corporate Governance -ohjeita.