Omistajapolitiikka ja -ohjaus
Valtion omistajapolitiikka on aktiivista, avointa ja pragmaattista. Valtio kehittää yhtiöomistuksiaan vastuullisen omistajan keinoin ja tavoittelee omistaja-arvon pitkäaikaista kasvua. Omistajapolitiikan lähtökohtana on hallitusohjelma, jota toteutetaan hallituskausittain uusittavan omistajapoliittisen periaatepäätöksen avulla.
Omistajapolitiikan linjausten valmistelusta ja toimeenpanosta vastaa valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto. Osaston tehtäviin kuuluvat valtion omistajapolitiikan valmistelu ja toimeenpano valtioneuvoston laajuisesti sekä valtioneuvoston kanslian vastuulla olevien yhtiöiden omistajaohjaus.
Valtio-omistajan tärkeimmät välineet ovat itsenäinen omistajastrategian valmistelu ja hyvän hallintotavan kehittäminen.
Valtion omistajapolitiikka ja -ohjaus perustuvat omistajaohjauslakiin (1368/2007) ja lakiin valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta (1315/2016). Lainsäädäntöä sovelletaan valtion yhtiöomistusta koskevaan päätöksentekoon ja valtion omistajaohjaukseen valtioenemmistöisissä yhtiöissä ja valtion osakkuusyhtiöissä.
Lailla määritellään eduskunnan ja valtioneuvoston toimivalta hankittaessa valtiolle määräysvaltaa ja luovutettaessa valtiolla olevaa määräysvaltaa. Lisäksi määritellään toimivallan jako valtioneuvoston yleisistunnon ja omistajaohjauksesta vastaavan ministeriön välillä. Laissa täsmennetään myös osakemyynteihin ja yritysjärjestelyihin liittyviä säännöksiä.
Eduskunta päättää, missä yhtiöissä valtio voi luopua omistuksestaan (äänimäärä yhtiössä 100 %, 50,1 % tai 33,4 %). Eduskunta myös päättää määräysvallan hankkimisesta valtiolle, jos kysymyksessä on merkittävä yritys.
Valtioneuvosto päättää valtionomistuksesta eli osakkeiden ostamisesta ja myymisestä. Omistajaohjauksesta vastaava ministeriö puolestaan päättää useimmista omistajaohjaukseen ja omistajavallan käyttöön liittyvistä kysymyksistä.
Muu lainsäädäntö
Omistajaohjauslain ohella eräitä valtionyhtiötä säännellään yksityiskohtaisesti oman alansa erityislainsäädännöllä. Näitä ovat mm. valtion erityisrahoitusyhtiötä koskevat lait ja alkoholilainsäädäntö.
Kaikkien osakeyhtiöiden toiminta perustuu osakeyhtiölakiin ja julkisesti noteerattuja yhtiöitä velvoittavat sen lisäksi arvopaperimarkkinalaki ja rahoitustarkastuksen sekä Helsingin arvopaperipörssin ohjeet.
Corporate governance eli hyvä hallintotapa tarkoittaa hyvää ja toimivaa päätösvallan ja valvonnan kokonaisuutta. Valtion omistajaohjauksessa noudatetaan OECD-maiden yhteistyöhön perustuvia OECD Principles of Corporate Governance -ohjeita.
Usein kysytyt kysymykset
-
Valtion suurilta osin omistamiin pörssiyhtiöihin Finnairiin (55,9 %), Fortumiin (51,26 %) ja Nesteeseen (44,2 %) sekä SSAB:hen (6,3 %) kohdistuu strateginen intressi; omistuksilla turvataan Suomen saavutettavuutta, infrastruktuuria, energiaomavaraisuutta ja ilmastotavoitteen toteutumista. Nämä yhtiöt ovat myös avainroolissa, jotta Suomi saavuttaa hyvin kunnianhimoisen hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2035 mennessä. Vakavaraisena ja pitkäjänteisenä omistajana valtio on pystynyt olemaan strategisen intressin yhtiöiden tukena kriisien yllättäessä.
Pörssiyhtiöillä on pääsy rahoitusmarkkinoille ja näin mahdollisuus laajentaa yhtiön rahoitukseen liittyvää työkalupakkia. Kun yhtiön osake on listattu, sille on jatkuvasti olemassa markkina-arvo ja pääsy pääomamarkkinoille.
Pörssiyhtiöt ovat myös merkittävä osinkotulojen lähde, joka tuloutetaan valtion budjettiin.
-
Valtion omistajaohjauksessa noudatetaan hyvän hallintotavan periaatteita ja osakeyhtiölakia, joiden mukaan omistajalla, yhtiön hallituksella ja toimivalla johdolla on kullakin omat osakeyhtiölakiin perustuvat tehtävänsä, vastuunsa ja oikeutensa. Valtio osakkeenomistajana tekee päätöksiä yhtiökokouksen päätösvaltaan kuuluvissa asioissa. Sen sijaan yhtiön operatiivisesta toiminnasta vastaa yhtiökokouksen nimittämä hallitus sekä yhtiön toimiva johto.
-
Valtiolla on osakeomistuksia 69 merkittävässä yhtiössä. Näistä 12 yhtiössä (Anora Group, Elisa, Kemira, Konecranes, Metso Outotec, Nokia, Nokian Renkaat, Outokumpu, Sampo, Stora Enso, TietoEVRY ja Valmet) valtio on omistajana kokonaan omistamansa Solidium Oy:n kautta.
-
Tärkein päätöksentekoelin on yhtiökokous, jossa valtio muun muassa nimittää yhtiön hallituksen jäsenet. Yhtiökokouksissa valtio edellyttää, että yhtiöt esittävät palkitsemis- ja yritysvastuuraportit.
Vakiomuotoisen yhteydenpidon lisäksi valtio keskustelee säännöllisesti yhtiön johdon ja ennen kaikkea hallituksen puheenjohtajan kanssa ja reagoi tarpeen mukaan yhtiön tilanteeseen.
Nimittämällä virkamiehiä yhtiöiden hallituksiin valtio pyrkii varmistamaan, että yhtiöiden hallituksissa tunnetaan valtio-omistajan odotukset. Valtion yhtiöomistuksiin liittyvien strategisten intressien varmistamiseksi on tärkeää, että ne tunteva henkilö on yhtiön hallituksessa osallistumassa päätösten valmisteluun.
-
Valtioenemmistöisellä yhtiöllä tarkoitetaan sellaista osakeyhtiötä, jossa valtio on enemmistöomistaja (omistusosuus vähintään 50,1%). Valtion osakkuusyhtiöllä tarkoitetaan osakeyhtiötä, jossa valtiolla on 10 – 50,1 prosentin äänivalta. Valtion osakkuusyhtiöksi voidaan valtioneuvoston asetuksella määrätä myös yhtiö, jossa valtion osuus äänivallasta on alle 10 %.
-
Valtion suoraan omistamien markkinaehtoisten yhtiöiden omistajaohjaus on keskitetty valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosastolle, joka vastaa myös omistajapolitiikan linjausten valmistelusta ja toimeenpanosta. Lisäksi omistajaohjausosasto vastaa erityistehtäviä hoitavan Solidiumin omistajaohjauksesta. Muiden erityistehtäviä hoitavien yhtiöiden omistajaohjaus jakautuu 7 ministeriöön.
-
Hallituksen ohjelman mukaan valtion omaisuuden myynnistä saadut tulot ohjataan valtion budjettiin, josta vastaa valtiovarainministeriö.
-
Hallintoneuvosto on kaikkiaan 9 valtioenemmistöisessä yhtiössä. Nämä ovat Alko Oy, Finnvera Oyj, Kemijoki Oy, Neova Oy, Posti Group Oyj, Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund), Oy Veikkaus Ab, VR-yhtymä Oy ja Yleisradio Oy. Lisäksi neuvottelukunta on Patria Oyj:ssä. Sijoittajien neuvottelukunta on Fortum Oyj:ssä ja Neste Oyj:ssä.
-
Valtiolla on suoria osakeomistuksia neljässä pörssinoteeratussa yhtiössä. Nämä ovat Finnair Oyj, Fortum Oyj, Neste Oyj ja SSAB.
Lisäksi valtio omistaa kokonaan omistamansa Solidium Oy:n kautta osakkeita Anora Group Oyj:ssä, Elisa Oyj:ssä, Kemira Oyj:ssä, Konecranes Oyj:ssä, Metso Outotec Oyj:ssä, Nokia Oyj:ssä, Nokian Renkaat Oyj:ssä, Outokumpu Oyj:ssä, Sampo Oyj:ssä, Stora Enso Oyj:ssä, TietoEVRY Oyj:ssä ja Valmet Oyj:ssä.
-
Ei. Syksystä 2017 alkaen omistajaohjausosasto ei julkista valtio-omisteisten yhtiöiden palkitsemistietoja. EU:n Shareholders rights -direktiivi ja omistajapoliittinen periaatepäätös 8.4.2020 edelleen vahvistavat yhtiöiden hallitusten velvollisuutta palkitsemistietojen julkistamiseen. Tämän vuoksi ei ole perusteltua, että yksittäinen osakkeenomistaja julkistaa palkitsemistiedot erikseen.
Omistajapoliittisen periaatepäätöksen mukaisesti valtio-omistaja odottaa, että yhtiöiden hallitukset kuvaavat yhtiökokouksissa yhtiökohtaisen palkitsemispolitiikan ja perustelevat toimitusjohtajan toteutuneen tulospalkitsemisen sekä yhtenä kokonaisuutena johtoryhmän toteutuneen tulospalkitsemisen.
-
Kaikki suuret osakkeenomistajat riippumatta omistuspohjasta nimittävät omia edustajiaan yhtiöidensä hallituksiin. Valtio on Suomen suurin osakkeenomistaja. Yksi vaikuttamisen tapa on nimittää osaavia ja kokeneita virkamiehiä ehdolle valtio-omisteisien yhtiöiden hallituksiin. Yhtiökokous valitsee hallituksen.
Yhtiön strategiaa, investointeja ja muita merkittäviä asioita koskevat päätökset tehdään yhtiön hallituksessa. Valtion yhtiöomistuksiin liittyvien strategisten intressien varmistamisen kannalta on tärkeää, että valtion intressit tunteva henkilö on mukana valmistelemassa näitä päätöksiä.
Valtio-omistajalla on vuosikymmeniä ollut edustajansa listaamattomien yhtiöidensä hallituksissa. Valtio-omistaja on nyt pitänyt tärkeänä sitä, että myös niissä pörssiyhtiöissä, joissa valtiolla on strateginen omistus, hallituksissa on yhtiökokouksessa valittu valtio-omistajan edustaja. Myös Solidiumin pyrkimyksenä on nimittää lähipiirinsä henkilöitä sen portfolioyhtiöihin.
Valtio-omistaja on nimennyt hallituksiin virkamiehiä, jotka tuntevat valtion tavoitteet ja periaatteet ja omistusstrategiaa, sekä varmistanut, että ehdotetuilla henkilöillä on tehtävän vaatima pätevyys ja kokemus.
Virkamiesjäsen voi myös ottaa hallituksen puheenjohtajan kanssa esiin tarpeen keskustella valtio-omistajan kanssa jostain yksittäisestä asiasta. Tässäkin tapauksessa toimitaan osakeyhtiölain ja hyvän hallintotavan mukaisesti, mikä tarkoittaa sitä, että keskustelut omistajan suuntaan käy aina hallituksen puheenjohtaja tai yhtiön toimiva johto.
Virkamies toimii hallituksen jäsenenä osakeyhtiölain mukaisesti ja yhtäläisesti muiden hallitusjäsenten kanssa kaikkien osakkeenomistajien edustajana. Virkamiestä koskevat samat luottamuksellisuutta ja hyvää hallintotapaa koskevat velvoitteet ja vastuut kuin muitakin jäseniä.
-
Virkamiehen hallitusjäsenyys ja yhtiön omistajaohjausvastuut on omistajaohjausosastolla eriytetty toisistaan. Sama henkilö on esteellinen toimimaan yhtiön asioissa, jonka hallituksessa hän on, eli ei voi toimia tietyn yhtiön osalta molemmissa rooleissa.
-
Osakeyhtiön hallituksen jäsenenä virkamies on henkilökohtaisessa juridisessa vastuussa yhtiölle, ja häntä koskevat samat henkilökohtaiset velvoitteet ja vastuut kuin muitakin jäseniä. Hallituspalkkiolla korvataan työmäärää ja hinnoitellaan yhtäläistä henkilökohtaista vastuuta. Hallituksen jäsenen on korvattava vahinko, joka on aiheutettu toimimalla huolellisuusvelvoitteen, osakeyhtiölain, yhtiöjärjestyksen tai muun säännöksen vastaisesti, joko tahallaan tai huolimattomasti. Valtio ei kanna eikä voi ottaa kannettavakseen tällaista hallituksen jäsenen henkilökohtaista taloudellista tai muuta korvausvastuuta jäsenen puolesta.
Hallitusjäsenyys ei ole virkatoimi vaan edustajantehtävä. Hallitustyöhön kuuluu paitsi kokouksiin valmistautumista ja kokouksia myös muita tehtäviä kuten erillishankkeita ja rekrytointeja. Hallituksen kokouksiin valmistautuminen hoidetaan työajan ulkopuolella, eikä se saa aiheuttaa haittaa omistajaohjauksen virkatehtävien hoitamiseen.
Jokainen hallituksen jäsen edustaa kaikkia omistajia, näin myös virkamiesjäsen.
Hallitusten jäsenet saavat hallitustehtävästä palkkion, joka on yhtiökokouksen hyväksymä. Palkkion maksaa yhtiö.
-
Olisi sääntelyn ja hyvän hallintotavan vastaista, jos hallituksen rivijäsen kertoisi hallituksen luottamuksellisista keskusteluista. Hallitus toimii kollegiona, jolloin vain hallituksen puheenjohtaja kommentoi julkisesti yhtiön asioita. Lisäksi pörssiyhtiöillä on arvopaperimarkkinalain mukainen yhtäläinen tiedonantovelvollisuus kaikille omistajille, mikä rajaa hallituksen jäsenen mahdollisuutta välittää yhtiökohtaista tietoa ainoastaan yhdelle omistajalle. Hallituksen virkamiesjäsen voi tuoda yhtiön hallitukselle tiedoksi valtio-omistajan yleisiä linjauksia, mutta pörssiyhtiöissä hän ei voi toiseen suuntaan viestiä hallituksen keskusteluista kenellekään, ei edes omistajaohjausosastolle.