Omistajapolitiikka ja -ohjaus
Valtion omistajapolitiikka on aktiivista, avointa ja pragmaattista. Valtio kehittää yhtiöomistuksiaan vastuullisen omistajan keinoin ja tavoittelee omistaja-arvon pitkäaikaista kasvua. Omistajapolitiikan lähtökohtana on hallitusohjelma, jota toteutetaan hallituskausittain uusittavan omistajapoliittisen periaatepäätöksen avulla.
Omistajapolitiikan linjausten valmistelusta ja toimeenpanosta vastaa valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto. Osaston tehtäviin kuuluvat valtion omistajapolitiikan valmistelu ja toimeenpano valtioneuvoston laajuisesti sekä valtioneuvoston kanslian vastuulla olevien yhtiöiden omistajaohjaus.
Valtio-omistajan tärkeimmät välineet ovat itsenäinen omistajastrategian valmistelu ja hyvän hallintotavan kehittäminen.
Valtion omistajapolitiikka ja -ohjaus perustuvat omistajaohjauslakiin (1368/2007) ja lakiin valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta (1315/2016). Lainsäädäntöä sovelletaan valtion yhtiöomistusta koskevaan päätöksentekoon ja valtion omistajaohjaukseen valtioenemmistöisissä yhtiöissä ja valtion osakkuusyhtiöissä.
Lailla määritellään eduskunnan ja valtioneuvoston toimivalta hankittaessa valtiolle määräysvaltaa ja luovutettaessa valtiolla olevaa määräysvaltaa. Lisäksi määritellään toimivallan jako valtioneuvoston yleisistunnon ja omistajaohjauksesta vastaavan ministeriön välillä. Laissa täsmennetään myös osakemyynteihin ja yritysjärjestelyihin liittyviä säännöksiä.
Eduskunta päättää, missä yhtiöissä valtio voi luopua omistuksestaan (äänimäärä yhtiössä 100 %, 50,1 % tai 33,4 %). Eduskunta myös päättää määräysvallan hankkimisesta valtiolle, jos kysymyksessä on merkittävä yritys.
Valtioneuvosto päättää valtionomistuksesta eli osakkeiden ostamisesta ja myymisestä. Omistajaohjauksesta vastaava ministeriö puolestaan päättää useimmista omistajaohjaukseen ja omistajavallan käyttöön liittyvistä kysymyksistä.
Muu lainsäädäntö
Omistajaohjauslain ohella eräitä valtionyhtiötä säännellään yksityiskohtaisesti oman alansa erityislainsäädännöllä. Näitä ovat mm. valtion erityisrahoitusyhtiötä koskevat lait ja alkoholilainsäädäntö.
Kaikkien osakeyhtiöiden toiminta perustuu osakeyhtiölakiin ja julkisesti noteerattuja yhtiöitä velvoittavat sen lisäksi arvopaperimarkkinalaki ja rahoitustarkastuksen sekä Helsingin arvopaperipörssin ohjeet.
Corporate governance eli hyvä hallintotapa tarkoittaa hyvää ja toimivaa päätösvallan ja valvonnan kokonaisuutta. Valtion omistajaohjauksessa noudatetaan OECD-maiden yhteistyöhön perustuvia OECD Principles of Corporate Governance -ohjeita.
Valtion yhtiöomistuksen neuvonantajapalvelut
Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto tai muu ministeriö voi tarvittaessa käyttää apunaan ulkopuolisia neuvonantajia taloudellisissa ja juridisissa kysymyksissä. Ministeriöiden yhteisellä neuvonantajarekisterillä varmistetaan, että kaikilla palveluntarjoajilla on yhdenmukainen mahdollisuus palvelujensa tarjoamiseen. Rekisteriä ylläpitää valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto.
Neuvonantajia pyydetään toimittamaan yhteystietonsa, kaupparekisteriote, kuvaus tarjoamistaan palveluista sekä referensseistä valtioneuvoston kirjaamoon:
Neuvonantajarekisteri / omistajaohjausosasto
Diaarinumero VN/12304/2019
PL 23
00023 Valtioneuvosto
kirjaamo.vnk(at)gov.fi
Usein kysytyt kysymykset
-
Valtioenemmistöisellä yhtiöllä tarkoitetaan sellaista osakeyhtiötä, jossa valtio on enemmistöomistaja (omistusosuus vähintään 50,1%). Valtion osakkuusyhtiöllä tarkoitetaan osakeyhtiötä, jossa valtiolla on 10 – 50,1 prosentin äänivalta. Valtion osakkuusyhtiöksi voidaan valtioneuvoston asetuksella määrätä myös yhtiö, jossa valtion osuus äänivallasta on alle 10 %.
-
Valtion suoraan omistamien markkinaehtoisten yhtiöiden omistajaohjaus on keskitetty valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosastolle, joka vastaa myös omistajapolitiikan linjausten valmistelusta ja toimeenpanosta. Lisäksi omistajaohjausosasto vastaa erityistehtäviä hoitavan Solidiumin omistajaohjauksesta. Muiden erityistehtäviä hoitavien yhtiöiden omistajaohjaus jakautuu 7 ministeriöön.
-
Hallituksen ohjelman mukaan valtion omaisuuden myynnistä saadut tulot ohjataan valtion budjettiin, josta vastaa valtiovarainministeriö.
-
Valtiolla on osakeomistuksia 69 merkittävässä yhtiössä. Näistä 12 yhtiössä (Anora Group, Elisa, Kemira, Konecranes, Metso Outotec, Nokia, Nokian Renkaat, Outokumpu, Sampo, Stora Enso, TietoEVRY ja Valmet) valtio on omistajana kokonaan omistamansa Solidium Oy:n kautta.
-
Hallintoneuvosto on kaikkiaan 9 valtioenemmistöisessä yhtiössä. Nämä ovat Alko Oy, Finnvera Oyj, Kemijoki Oy, Neova Oy, Posti Group Oyj, Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund), Oy Veikkaus Ab, VR-yhtymä Oy ja Yleisradio Oy. Lisäksi neuvottelukunta on Patria Oyj:ssä. Sijoittajien neuvottelukunta on Fortum Oyj:ssä ja Neste Oyj:ssä.
-
Valtiolla on suoria osakeomistuksia neljässä pörssinoteeratussa yhtiössä. Nämä ovat Finnair Oyj, Fortum Oyj, Neste Oyj ja SSAB.
Lisäksi valtio omistaa kokonaan omistamansa Solidium Oy:n kautta osakkeita Anora Group Oyj:ssä, Elisa Oyj:ssä, Kemira Oyj:ssä, Konecranes Oyj:ssä, Metso Outotec Oyj:ssä, Nokia Oyj:ssä, Nokian Renkaat Oyj:ssä, Outokumpu Oyj:ssä, Sampo Oyj:ssä, Stora Enso Oyj:ssä, TietoEVRY Oyj:ssä ja Valmet Oyj:ssä.
-
Ei. Syksystä 2017 alkaen omistajaohjausosasto ei julkista valtio-omisteisten yhtiöiden palkitsemistietoja. EU:n Shareholders rights -direktiivi ja omistajapoliittinen periaatepäätös 8.4.2020 edelleen vahvistavat yhtiöiden hallitusten velvollisuutta palkitsemistietojen julkistamiseen. Tämän vuoksi ei ole perusteltua, että yksittäinen osakkeenomistaja julkistaa palkitsemistiedot erikseen.
Omistajapoliittisen periaatepäätöksen mukaisesti valtio-omistaja odottaa, että yhtiöiden hallitukset kuvaavat yhtiökokouksissa yhtiökohtaisen palkitsemispolitiikan ja perustelevat toimitusjohtajan toteutuneen tulospalkitsemisen sekä yhtenä kokonaisuutena johtoryhmän toteutuneen tulospalkitsemisen.