Valtioneuvoston verkkosivusto uudistuu. Sivustolla saattaa tilapäisesti olla toimimattomia linkkejä, häiriöitä ja puutteita.
Istunnot
Valtioneuvoston yleisistunto
Valtioneuvoston yleisistunto pidetään yleensä torstaisin kello 13 valtioneuvoston istuntosalissa. Puheenjohtajana on pääministeri tai tarvittaessa hänen sijaisensa. Jos tämäkin on estynyt, puheenjohtajana toimii virkaiältään vanhin ministeri.
Pääministerin ja ministereiden lisäksi valtioneuvoston yleisistuntoon osallistuu oikeuskansleri. Helsingin yliopistoa koskevia asioita käsiteltäessä myös yliopiston kanslerilla on oikeus osallistua istuntoon.
Yleisistunto on päätösvaltainen, kun vähintään viisi ministeriä osallistuu istuntoon.
Pääministeri määrää valtioneuvoston yleisistuntojen esittelyjärjestyksen. Valtioneuvoston esittelijät esittelevät asiat. Esittelijän paikallaoloa ei kuitenkaan vaadita asiassa, joka ratkaistaan ilman keskustelua esittelijän kirjallisen esityksen mukaisesti. Esittelijä kutsutaan yleisistuntoon silloin, kun häneltä halutaan lisätietoa, esitykseen halutaan muutoksia tai siitä halutaan keskustella.
Yleisistunnossa käsiteltävät asiat
Valtioneuvoston yleisistunnossa ratkaistaan laajakantoiset ja periaatteellisesti tärkeät asiat sekä tasavallan presidentille tehtävät ratkaisuehdotukset. Yleisistunnossa ratkaistaan muun muassa eduskunnalle annettavat hallituksen esitykset, kertomukset ja kirjelmät, valtioneuvoston tiedonannot, selonteot ja kirjelmät sekä valtioneuvoston asetukset. Vuosittain valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellään noin tuhat asiaa.
Valtioneuvoston ratkaisuvallan jakaantumisesta hallitus- ja hallintoasioissa valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden kesken säädetään perustuslaissa ja valtioneuvostolaissa. Tarkemmin ratkaisuvallan jaosta säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä.
Asian käsittely yleisistunnossa
Asian käsittely yleisistunnossa perustuu esittelylistaan, joka sisältää esittelijän päätösehdotuksen. Esittely tapahtuu valtioneuvostolaissa määrätyssä ministeriöjärjestyksessä.
Päätöslistamenettelyssä käsitellään asiat, joihin esittelijää ei ole kutsuttu paikalle. Päätöslistalla olevat asiat hyväksytään yleensä sellaisenaan. Ministerillä on oikeus poistaa asia käsittelystä tai pyytää asiakirjat itselleen tarkempaa tutustumista varten. Valtioneuvostolla on myös oikeus jättää asia pöydälle.
Esittelymenettelyssä esittelijä on paikalla esittelemässä asiaa. Myös esittelymenettelyssä ministeri voi pyytää asiakirjat itselleen tai poistaa asia käsittelystä. Valtioneuvostolla on myös oikeus jättää asia pöydälle. Päätöslistamenettelystä poiketen esittelymenettelyssä käsiteltävän asian sisältöä voidaan kuitenkin myös muuttaa ennen päätöksentekoa.
Äänestysmenettely
Valtioneuvoston istunnossa ministerillä on oikeus esittää asiassa oma ratkaisuehdotuksensa. Jos asian käsittelyn aikana on tullut esille useampia ehdotuksia, niistä on äänestettävä. Ministerien ehdotuksia ei tarvitse kannattaa, jotta ne otettaisiin äänestykseen. Esittelijän ehdotusta, johon ei yksikään ministeri ole yhtynyt, ei oteta äänestykseen.
Valtioneuvostossa noudatetaan kollegiaalista äänestysmenettelyä, jossa kaikki äänestyksen kohteena olevat ehdotukset ratkaistaan yhdessä äänestyksessä. Ensimmäisenä mielipiteensä kertoo virkaiältään nuorin ministeri ja sen jälkeen muut ministerit virkaikäjärjestyksessä. Viimeiseksi kantansa esittää puheenjohtaja. Eniten ääniä saanut ehdotus on lopullinen päätös. Jos äänet menevät tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee.
Jos ministeri haluaa ilmaista poikkeavan kantansa asioista, mutta ei halua esittää vastaehdotusta tai eriävää mielipidettä, hänellä on oikeus jättää lausuma valtioneuvoston pöytäkirjaan.
Vastuu
Kaikki istuntoon osallistuneet ministerit ovat yhdessä esittelijän kanssa vastuussa valtioneuvoston yleisistunnon päätöksistä. Vastuusta voi kuitenkin vapautua esittämällä eriävän mielipiteensä pöytäkirjaan merkittäväksi.
Ministerin vastuu ilmenee sekä poliittisena että oikeudellisena vastuuna. Poliittinen vastuu ja valvonta toteutuvat eduskunnan ja hallituksen välillä muun muassa kansanedustajien esittämien kysymysten ja välikysymysten avulla sekä hallituksen esittämien tiedonantojen ja selontekojen kautta. Ministerin toiminnan lainmukaisuus on mahdollista tutkia valtakunnanoikeudessa.
Esittely tasavallan presidentille
Esittely tasavallan presidentille pidetään yleensä joka toinen perjantai klo 11. Tasavallan presidentti tekee päätöksensä valtioneuvostossa sen ministerin esittelystä, jonka toimialaan asia kuuluu. Esittelyjärjestys presidentin esittelyssä on sama kuin valtioneuvoston yleisistunnossa. Puhetta esittelyssä johtaa presidentti.
Presidentti hoitaa hänelle perustuslaissa tai muussa laissa erikseen säädetyt tehtävät. Valtioneuvostolla on esityksentekovelvollisuus tasavallan presidentille esiteltävässä asiassa. Yleisistunto voi tarvittaessa määritellä kantansa äänestämällä. Esittelevä ministeri on tällöin velvollinen esittelemään asian presidentille valtioneuvoston enemmistön kannan mukaisesti.
Esittelyyn osallistuvat kaikki ministerit. Päätösvaltaisuuden edellytyksenä on, että presidentin lisäksi vähintään viisi valtioneuvoston jäsentä on läsnä. Lisäksi esittelyssä on läsnä oikeuskansleri.
Koska tasavallan presidentti tekee esittelyssä yksin päätökset, asioista ei äänestetä. Ministeri voi kuitenkin lausua eriävän mielipiteensä pöytäkirjaan vapautuakseen vastuusta. Presidentti voi pyytää asiakirjat tarkempaa tutustumista varten.
Helsingin yliopistoa koskevia asioita käsiteltäessä yliopiston kansleri voi olla esittelyssä läsnä näiden asioiden käsittelyn ajan. Sama koskee puolustusvoimien komentajaa silloin, kun presidentti on siirtänyt sotilaskäskyasian päätettäväkseen valtioneuvostossa. Ministeriön kansliapäällikkö tai sijainen on läsnä oman ministeriön asioita käsiteltäessä.
Kesäaikana esittelyt voidaan pitää Naantalin Kultarannassa. Ministeriöiden kansliapäälliköiden sijasta läsnä on valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri.