Parlamentaarinen TKI-työryhmä – mitä ja miksi?

Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi perustuvat osaamiselle, tutkimukselle ja innovaatioille. Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla on ratkaiseva merkitys tuottavuuden kasvussa, elinkeinoelämän uudistumisessa ja hyvinvoinnin luomisessa. Tutkimus ja innovaatiotoiminta luovat myös ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Panostukset tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin ovat Suomessa laskeneet, ja Suomi on jäänyt jälkeen Euroopan ja maailman kärjestä.

Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä hallitusohjelman ja tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tiekartan mukaisesti.

Saman tavoitteen asetti tutkimus- ja innovaationeuvosto jo edellisellä vaalikaudella vuonna 2017. Vuonna 2019 t&k-intensiteetti oli 2,8 prosenttia ja julkisen sektorin osuus t&k-rahoituksesta oli 30 prosenttia. Tavoitteen saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä tarkoittaisi karkeasti arvioiden keskimäärin lähes 600 miljoonan euron vuosittaisia lisäpanostuksia. Tästä yksityistä rahoitusta olisi noin 400 miljoonaa euroa ja julkisen sektorin rahoitusta noin 200 miljoonaa euroa, jos julkisen sektorin t&k-rahoituksen osuus pysyisi samana.

Tavoitteen toteutuminen edellyttää yhteistä näkemystä ja missioita, kunnianhimoisempaa TKI-toimintaa sekä investointeja niin julkiselta kuin yksityiseltä sektorilta. Ilman yksityisen sektorin investointien merkittävää kasvua tavoite ei voi toteutua.

Pääministeri Sanna Marinin hallitus päätti huhtikuussa 2021 parlamentaarisen työryhmän perustamisesta Suomen TKI-tavoitteen edistämiseksi. Valtioneuvoston kanslian asettama työryhmä toimii 18.6.–31.12.2021.

Työryhmän tehtävänä on selvittää keinoja, joilla sitoudutaan julkisen sektorin t&k-rahoituksen kasvuun vuosikymmenen loppuun asti. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi pitkäjänteinen suunnittelu budjettiprosessin kautta, monivuotinen budjetointi tai talousarvion ulkopuolisen rahaston perustaminen. Työryhmän tehtävänä on kattavasti arvioida vaihtoehtojen vaikutuksia t&k-rahoitukseen, julkisen sektorin alijäämään, julkisen sektorin velkaantumiseen ja eduskunnan budjettivaltaan sekä yritysten TKI-toiminnan volyymiin.