Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen puhe Ilmastonmuutos ja maailmanrauha symposiumissa 23.8.2019

Valtioneuvoston viestintäosasto 23.8.2019 15.26
Puhe

Hyvät ystävät! Ihanaa nähdä teidät kaikki täällä kotikaupungissani Oulussa.

(muutosvarauksin)

Me oululaiset olemme tunnetusti idearikasta väkeä, mistä tämä nyt jo yli 20 vuotta järjestetty ilmakitaransoiton MM-kilpailu on todellisesti siitä osoitus. Mutta mitä mahtavin idea on ollut myös tämä toista kertaa järjestettävä ilmastonmuutos- ja maailmanrauha symposium. Kulttuuri, taide, tiede ja politiikka - ne kuuluvat mitä kiinteimmin yhteen ja on minulle oululaisena kunnia päästä puhumaan teille tästä tärkeästä aiheesta.


Hyvät kuulijat,

Maapallon lämpiäminen ihmisen toiminnan seurauksena on koko ihmiskunnan olemassaoloa uhkaava kehitys. Ilmastonmuutoksesta puhutaan niin paljon nykyään, että on hyvä pysähtyä hetki miettimään, kuinka vakavasta asiasta oikeasti on kysymys. Kyseessä on todellakin ei paitsi elintapojamme, vaan itse elämää haastava ja uhkaava muutos.

Me ihmiset olemme nauttineet mahtavasta matkasta köyhyydestä kohti sitä henkistä ja materiaalista hyvinvointia, jota suomalainen hyvinvointi parhaimmillaan tarjoaa. Suomi oli vielä toisen maailmansodan jälkeen yksi maailman köyhimmistä valtioista, mutta teollistumalla ja panostamalla kasvun hedelmät yhteiseen hyvinvointiin meistä on tullut maailman kärkeä lähes jokaisella mittarilla.

Mutta tämä tuhkimotarina ei ole tapahtunut ilmaiseksi. Suomikin on nauttinut halvan fossiilisen energian mahdollistamasta kasvusta. Meidän onnemme on, että olemme tarpeeksi vauraassa tilanteessa, jotta voimme tehdä asialle jotain ja muuttaa taloutemme ja yhteiskuntamme pois fossiilisista polttoaineista.
 

Hyvät kuulijat,

Paljon on puhuttu ilmastoahdistuksesta. Siitä ahdistuksesta, että ei tiedä onko tällä maailmalla pidemmän päälle tulevaisuutta. Tai siitä ahdistuksesta, että omat lempiruoat tai asiat näyttävätkin lisäävän ilmaston lämpenemistä. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran tällä viikolla julkaiseman tutkimuksen mukaan joka neljäs suomalainen kokee ilmastoahdistusta. Muissa ihmisissä ilmastoahdistusta on nähnyt jo joka toinen.

Ahdistumisen tunne tulevaisuuden edessä on ymmärrettävää. Tulevaisuus on aina pelottavan epävarma ja ilmastonmuutoksen kaltainen asia tuntuu sellaiselta, johon ei voi itse mitenkään vaikuttaa. 

Ahdistukseen on kuitenkin kaksi ratkaisua. Ahdistus voi johtaa pelkoon, pelko johtaa vihaan ja viha väkivaltaan. Tai ahdistus voi johtaa toimintaan paremman maailman puolesta. Tämä jälkimmäinen vaihtoehto kuitenkin tarvitsee tuekseen toivoa. Ilmastoahdistus ilman toivoa paremmasta tulevaisuudesta tukahduttaa mahdollisuutemme ratkaista ilmastonmuutos. 

Siksi meidän on tarjottava toisillemme toivoa. Toivoa saamme siitä, kun näemme uusia teknologisia ratkaisuja, joissa vaatteita tehdään muovikuitujen sijaan puukuidusta. Tai toivoa saamme siitä, kun näemme ystäviemme ja tuttujen osallistuvan ilmastomarssille.

Me poliitikot haluamme myös tarjota toivoa tekojemme kautta. Me olemme ottaneet ilmastonmuutoksen haasteen tosissaan, kuulleet viestin ja tarttuneet toimeen.

Hyvät kuulijat,

Suomen kesäkuussa virkaansa astunut hallitus päätti kirjoittaa ohjelmansa ensimmäiseksi sanaksi “ilmastonmuutos”. Moni on tuota valintaa hieman ihmetellytkin, mutta pääministeri Antti Rinteellä on ollut siihen oiva vastaus: ilmastonmuutos on kaiken alku, jotta se ei olisi kaiken loppu.

Hallituksen tavoitteena on tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Se tarkoittaa, että meidän pitää vähentää 15 vuodessa päästöjämme niin paljon, että metsämme ja maaperämme sitouttavat loputkin päästöt ilmasta. Ja meidän pitää mennä siitä vielä pidemmälle - päästä tilanteeseen, jossa sidomme enemmän hiiltä ilmasta kuin sitä sinne päästämme.

Tavoite hiilineutraaliudesta vuonna 2035 on yksi maailman kunnianhimoisimmista. Tällä Suomen hallitus haluaa viestittää, että “hei me täällä Suomessa osaamme ja voimme tehdä tällaisen päätöksen, kyllä tekin voitte!” Meillä on Suomessa paljon hiiltä sitovaa metsää, meille hiilineutraaliuden saavuttaminen on hieman helpompaa kuin joillekin muille maille. Mutta me haluamme olla kannustamassa esimerkin voimalla muitakin maita muuttamaan toimintaansa. Suomi ei yksin ratkaise ilmastonmuutosta, mutta jos kukaan ei ole valmis olemaan se ensimmäinen, mikään ei ikinä muutu. Mitä pienempi jalanjälki meillä on, sen suurempi kädenjälki meillä voi olla maailmalla.

Hyvät ystävät,

Tarkoittaako ilmastonmuutoksen torjunta sitä, että me joudumme muuttamaan kaikki elämäntapamme? Itse ajattelen niin, että yksilöiden tekemät valinnat kaupan kassalla tai bensapumpulla ovat tärkeitä, mutta että ne eivät ratkaise kaikkea. Politiikalla ja etsimällä kokonaisvaltaisesti ne parhaat ja tehokkaimmat ratkaisut, ehkäisemme ilmastonmuutosta niin, että koko yhteiskunta pysyy mukana.

Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tämä hallitus laatii yhdessä jokaisen teollisuudenalan kanssa alakohtaiset suunnitelmat siitä, miten juuri sillä alalla päästään vähäpäästöisyyteen. Se tarkoittaa myös sitä, että biopolttoaineiden osuutta kasvattamalla saadaan liikenteen päästöjä alas heti eikä muutosta juuri bensapumpulla huomaa. Ja se tarkoittaa myös sitä, että verotuksella voimme ohjata tuotteiden hintoja hieman niin, että ympäristöystävälliset tuotteet olisivat vähän kilpailukykyisempiä kuin nyt ja että ekologinen elämäntapa olisi mahdollista kaikille.

Vaikka nyt jotkut muutokset, vaikkapa autoilun suhteen, tuntuvat radikaaleilta, väitän hyvät ystävät, että jos kutsutte minut tänne symposiumiin vielä viiden vuoden kuluttua, näemme jo silloin miten maailma on alkanut muuttua. Kun muutos pääsee vauhtiin, se vauhti tulee meidät yllättämään. Energiaa tuotetaan jo nyt Suomessa yli 80 prosenttisesti päästöttömästi ja viime vuonna tuulivoimasta on tullut halvimpia energiamuotoja tuottaa. Sähköautot maksavat vielä nyt reippaasti enemmän kuin tavalliset eikä niiden toimintasäde välttämättä riitä täällä pohjoisen pitkillä taipaleilla, mutta kehitys on niin nopeaa, että autovalmistajat tarjoavat uusissa malleissaan jo nyt perusvaihtoehtona hybridiä.

Hyvät ystävät,

Ilmastonmuutoksen torjunnan avain on kuitenkin kansainvälinen yhteistyö. Valtaosa lainsäädäntöä, jolla esimerkiksi energiamarkkinoitamme säädellään, tehdään muiden EU-maiden kanssa yhteistyössä. Samoin uusien autojen päästörajoista päätetään yhdessä EU:ssa.

Jos haluamme torjua ilmastonmuutosta, meidän on tehtävä se vahvalla eurooppalaisella yhteistyöllä. Suomi on juuri nyt EU:n puheenjohtajamaa ja me olemme pitäneet ilmastoagendaa vahvasti esillä. Toiveemme on, että EU-jäsenmaat voisivat päättää tavoitteesta tehdä EU hiilineutraaliksi 2050 mennessä jo nyt Suomen puheenjohtajuuskaudella.

Minä olen varma, että EU-maat ovat valmiita tarttumaan tähän haasteeseen. Belgiassa yli sata tuhatta ihmistä marssi joka perjantai monta viikkoa putkeen mieltään ilmastopolitiikan vuoksi. Ruotsista lähteneet koululakot ovat toistuneet mielenilmauksina ja tuenosoituksena Saksassa, Italiassa ja Portugalissa. Kansalaisten viesti on selvä.

Meidän on kuitenkin löydettävä ratkaisut siten, että koko yhteiskunta ja kaikki jäsenmaat pysyvät mukana. Toisille fossiilisesta energiasta luopuminen on hieman helpompaa kuin toisille ja meidän on oltava valmiita tukemaan niitä, joiden taakka on raskaampi. Kunhan kaikki sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen ja tekevät osansa, me olemme tähän valmiita.

Hyvät ystävät,

Lopuksi haluaisin sanoa, että vaikka aihe on vakava toivon, että lähdette täältä tänään toivo sydämessänne. 

Ilmastonmuutos on vakava uhka, mutta se on ratkaistavissa. Meillä on jo iso osa siitä teknologiasta, tiedosta ja taidosta, jolla voimme vähentää päästöjämme. Eikä meidän tarvitse ripotella tuhkaa päällemme - Oulun seudun esimerkki näyttää, että tietoon ja teknologiaan pohjautuva uusi talous ja teollisuus voi tuottaa entistäkin enemmän hyvinvointia samalla kun käytetyn energian määrä pienenee.

Ja tiedättekö ystävät, mikä on todella materiaalitehokas harrastus - no tietysti ilmakitaran soitto. Siihen ei paljoa luonnonvaroja tuhlaudu ja silti on hauskaa.

Kiitos.

Tytti Tuppurainen