Elinkeinoministeri Mika Lintilän puhe Tekoälyohjelman loppuraportin julkistamistilaisuudessa

Työ- ja elinkeinoministeriö 14.3.2019 15.42
Puhe

14.3.2019, Säätytalo

Hyvät kuulijat,

Tekoäly on strateginen tulevaisuuden kilpailukyvyn ja taloudellisen kehityksen ajuri Suomessa ja kansainvälisesti. Tekoäly voi luoda talouskasvua ja sitä kautta hyvinvointia kansalaisillemme. Se muuttaa arkeamme ja yhteiskuntaa. Tekoälyn avulla voimme mahdollisesti löytää ratkaisut myös moniin ratkaisemattomiin globaaleihin ongelmiin vaikeiden sairauksien hoidosta ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen.

Suomi on niiden kansakuntien joukossa, jotka voivat olla etujoukossa etsimässä ratkaisuja, hyötymässä tästä kehityksestä ja vahvistamassa kansalaistensa hyvinvointia. Meillä on oltava rohkeutta tarttua näihin mahdollisuuksiin. Suomen elinkeinoelämän ja kansantalouden kannalta on kriittistä, että yritykset hyödyntävät tehokkaasti tekoälyn tuomat mahdollisuudet omassa liiketoiminnassaan. Tekoälyn tuoman potentiaalin hyödyntäminen kuitenkin edellyttää tietoisia päätöksiä ja tehokasta toimeenpanoa.

Käynnistin kansallisen Tekoälyohjelman toukokuussa 2017 näissä mietteissä. Miten luotsata Suomi tekoälyä soveltavien maiden kärkijoukkoon? Oli selvää, että tällaista haastetta ratkomaan on kutsuttava julkisen sektorin lisäksi yritysmaailman ja tutkimuksen edustajia. Ohjausryhmä aloitti työnsä ja Suomen tekoälyaika –raportin toimenpidesuositukset julkaistiin lokakuussa 2017. Tänään julkaistaan Tekoälyohjelman loppuraporttinakin tunnettu katsaus viimeisen lähes kahden vuoden aikana Suomessa tehtyyn tekoälytyöhön.

Tekoälytyön Suomessa ei suinkaan ole tarkoitus loppua tähän päivään. Tänään julkaistava raportti merkkaa ensimmäisen etapin valmistumista useiden vuosien yli ulottuvassa työssä viedä Suomi tekoälyaikaan. Tarkoitus on kertoa, miten Tekoälyohjelmalle asetetut tavoitteet on saatu täytettyä, mitä oppeja saimme tässä työssä ja antaa neuvoja tulevaan tekoälytekemiseen.

Kansallisen tekoälyohjelman lisäksi Suomi on vahvasti mukana rakentamassa tekoälyagendaa Euroopan tasolla. Olemme lähteneet EU:n etujoukoissa tekemään kansallista tekoälytyötä. Suomen lisäksi EU-maista Ranskalla, Ruotsilla ja Saksalla on kohdennetut tekoälystrategiat.  Loppujen maiden odotetaan julkaisevan strategiansa heinäkuuhun mennessä. Me Suomessa ehdimme siis jo julkaista kansallisen tekoälytyömme ensimmäisen vaiheen opit muiden maiden luettavaksi.

Emme kuitenkaan voi vaipua itsetyytyväisyyteen, koska kyseessä maailmanlaajuinen kisa, jossa meidän on parannettava joka päivä juoksuamme. Kapula on nyt siirtymässä vaalien jälkeen seuraavalle hallitukselle. Toivon ja uskon, ettei kapula tipu maahan vaalikauden taitteessa.

Suomi on lähtenyt kohti tekoälyaikaa paitsi etujoukoissa myös tehokkaasti. Kuluneen vuoden aikana Suomessa on esimerkiksi perustettu Tekoälykiihdyttämö, viety eduskunnalle tietopoliittinen selonteko, keskusteltu eurooppalaisesta tekoälystä komissaari- ja ministerivieraiden kanssa AI Forum –konferenssissa Espoossa, laitettu liikkeelle yritysten tekoälyn etiikkahaaste, kehitetty AI-indeksi mittaamaan tekoälyn käyttöönottoa yrityksissä ja aloitettu Business Finlandin tekoälyn sijoitusohjelma.

Tekoälystä on puhuttu viimeisten vuosien aikana paljon mutta ei ollenkaan liikaa. On selvää, että meidän on käytävä avointa keskustelua teknologisesta kehityksestä. Tekoälyohjelmassa on lähdetty ajatuksesta pitää kansalaiset keskiössä.

Keskusteluissa kansalaisten kanssa on noussut esille innostusta mutta myös huolia. Tekoälykeskustelu ei saa jäädä vain pienen piirin sisälle. Olennaista on löytää erilaisia tapoja nostaa ihmisten tietoisuutta tekoälystä, sen mahdollisuuksista, edessä olevista haasteista ja valinnoista.

Laskentakapasiteetin tehostuminen ja halventuminen, tekoälyn hyödynnettävissä olevan datan määrän valtava kasvu sekä tekoälyalgoritmien kehittyminen ovat johtaneet tekoälyn kehittämisen ja hyödyntämisen kiihtymiseen. Tekoäly on jo nyt mukana auttamassa erilaisissa tehtävissä röntgenkuvien tulkitsemisesta aina tehdasrobotteihin. Olemme kaikki kuulleet, lukeneet ja nähneet erilaisia tekoälyn käyttötapauksia. Lienee turvallista sanoa, että tulemme näkemään lukemattomia uusia esimerkkejä seuraavien vuosien ja vuosikymmenten kuluessa – useimpia niistä meidän on mahdotonta edes kuvitella vielä.

Tiedämme varmasti, että tämän hetken näkemys tulee muuttumaan ja päivittymään. Haasteena kansallisessa tekoälytyössä on, että meidän tulee miettiä samaan aikaan ajankohtaisia sekä pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia, koko yhteiskuntaan ja sen tulevaisuuteen vaikuttavia toimenpiteitä.

Tärkeintä on pitää kaikki suomalaiset mukana muutoksessa. Muutos ei ole kaikille automaattisesti mahdollisuus. Työn sisältöjen muuttuessa meidän on saatava suomalaisille sellaiset tiedot ja taidot, joiden avulla työmarkkinoilla pärjää. Muussa tapauksessa työttömyyden kova ydin vain vahvistuu.

Hyvät kuulijat,

Uudet teknologiat rakentuvat arvoille. Tekoälyn avulla voimme vahvistaa mahdollisuuksien tasa-arvoa ja lisätä demokratiaa mutta samalla sen laajamittainen käyttöönotto vaatii kansalaisten hyväksynnän ja luottamuksen tähän teknologiaan. Keskustelun ja tiedon lisäämisen lisäksi ennakoitava ja luotettava lainsäädäntöympäristö, joka tukee innovaatioita ja samalla takaa kuluttajansuojan, tietosuojan ja tietoturvan, on tärkeä.

Myös eettiset kysymykset koskien esimerkiksi algoritmien läpinäkyvyyttä tai tekoälyn tekemien päätösten vastuita ovat nousseet vahvasti esiin kuluneen vuoden aikana. Olemme vasta alussa pohtimassa näitä kysymyksiä.

Jos haluamme olla maailman kärjessä tekoälyn soveltajina, meidän on oltava valmiita omaksumaan uutta kaikissa tehtävissä ja kaikilla sektoreilla. Osaaminen on kriittinen tekijä, kun rakennamme tekoälyn avulla kilpailukykyä ja hyvinvointia. Tekoälyajassa tarvitaan uudenlaisia taitoja ja osaamista, tekoälyn kiihtyvä käyttöönotto muuttaa työtä ja sen tekemisen tapoja. Myös yhdessä toimimisen tavat on päivitettävä.  Tekoälytyön toiminta onkin ollut hyvä esimerkki uudenlaisesta joustavasta yhteistoiminnasta julkisen sektorin, yritysten ja tutkimuksen välillä.

Haluaisin esittää kiitokset Tekoälyohjelman puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilälle, ohjausryhmälle ja kaikille työssä mukana olleille.

Mika Lintilä