Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvoston kanslia etusivu

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen:
Eduskunnan ajankohtaiskeskustelu Suomen aluekehityksestä, kaupunki- ja maaseutupolitiikasta sekä seutukuntien mahdollisuuksista

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 21.3.2018 14.36
Uutinen

(Muutosvarauksin) Onko eduskunnalla yhteistä näkemystä Suomen kehittämiseen? Vai ajattelemmeko, että jokainen meistä on oman vaalipiirinsä edustaja ja mahdollisesti ennakkoasenteidensa vanki asettaen jopa vastakkain kaupunkeja ja maaseutua? Tämä keskustelu on hyvä paikka peilata yhteisesti ajatuksiamme. Esittelen tässä puheenvuorossa hallituksen yhteisiä toimia.

Olemme laatineet kansallisen kestävän kaupunkikehityksen ohjelman. Taustalla ovat YK:n Uusi kaupunkikehitysohjelma ja YK:n Kestävän kehityksen tavoiteohjelma. Kestävä kaupunkikehitys on vähähiilisyyttä, älykästä liikennettä ja sosiaalista eheyttä.

Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt poikkihallinnollisen kaupunkiohjelman valmistelun. Tämä suurten kaupunkien ohjelma täydentää kestävän kaupunkikehityksen ohjelmaa. Nyt myös seutukaupunkien merkitystä pohditaan tarkemmin ja laaditaan ensimmäistä kertaa erillinen seutukaupunkiohjelma.

Valtion ja kaupunkien väliset kasvusopimukset on solmittu pääkaupunkiseudun, Lappeenranta-Imatran, Oulun, Joensuun, Tampereen, Turun ja Vaasan kanssa.

Maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimukset on laadittu Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kanssa.

Myös uudenlainen ajattelu on tarpeen. Selvitysmies Ahon raportin mukaisesti Lounais-Suomen kanssa on tarkoitus kokeilla niin sanottua siltasopimusta. Siltasopimusideaa voisi ajatella laajennettavan muihinkin maakuntiin.

Valtiovarainministeriö käynnistää uudistamistyön alueellistamispolitiikasta. Arvioimme vuodelta 2002 peräisin olevan alueellistamislainsäädännön uudistamistarpeita. Kysymys kuuluu, voisimmeko digitalisoituvassa Suomessa hoitaa valtionhallinnon tehtäviä nykyistä enemmän pääkaupunkiseudun ulkopuolella?

Maakuntauudistus tarjoaa aluekehitystyöhön uuden kansanvaltaisen ja digitaalisen alustan. Osana uudistusta eduskunta saa käsiteltäväkseen kasvupalvelulain. Se uudistaa aluekehitys-, työvoima- ja yrityspalvelut. Maakuntien ja kuntien yhteisiä tavoitteita ja resursseja voidaan koota yhteen allianssimallin avulla.

Hallitus on satsannut biotalouteen ja puhtaisiin ratkaisuihin, jotka tuovat työtä maaseudulle. Puu on saatu metsistä liikkeelle ja ruuan vientiä edistetty. Normeja on purettu. Tiestön korjausvelkaa on vähennetty ja laajakaistahankkeiden tukikelpoisuutta on parannettu.

Itä- ja Pohjois-Suomelle EU:n aluekehitysrahoitus on tärkeää. Sen avulla tähdätään työllisyyden, korkean osaamisen ja innovaatioperusteisen kasvun vahvistamiseen. Maaseudun kehittämistyössä on olennainen EU-osarahoitteinen maaseutuohjelma. Se tarjoaa pk-yrityksille ja paikallisyhteisöille mahdollisuuden yritystoiminnan tai elinympäristön kehittämiseen. Hallitus on perustanut harvaan asutun maaseudun parlamentaarisen työryhmän.

Hyvä aluepolitiikka on hyvää talouspolitiikkaa. Alueilla on omia kirkkaita vahvuuksia, joiden päälle kasvu rakentuu. Esimerkiksi Lapissa korostuu matkailu, Pohjanmaalla energiaklusteri, Itä-Suomessa terveysteknologia ja biotalous.

Suomen tasapainoiselle kehitykselle on olennaista, että osaavaa ja työelämän tarpeita vastaavaa työvoimaa on saatavilla koko maassa. Koulutuksen järjestäjien, kuntien ja elinkeinoelämän yhteisvoimin tulee rakentaa osaamisen ja kasvun ekosysteemejä. Ammattikorkeakoulujen yhteistyö työelämän kanssa luo uusia mahdollisuuksia. Yliopistoilla on suuri merkitys alueiden menestykselle ja vetovoimalle.

Meidän eduskunnassa on näytettävä osviittaa siitä, miten yhteistä ja elinvoimaista Suomea rakennetaan. Vastakkain asettelu ei vie eteenpäin. Tarvitsemme aluekehitystä, joissa eri alueet, kaupungit ja maaseutu tukevat toisiaan.

Anu Vehviläinen

Kunta- ja uudistusministeri>/p>

Anu Vehviläinen Hallintopolitiikka Kunta-asiat alueuudistus-arkisto