Alueellistamispolitiikka ja -periaatteet 2020-luvulla –selvityshenkilöhankkeen foorumi Lahdessa
Työn murros avaa uusia mahdollisuuksia keskushallinnon sijoittumiseen ja järjestämiseen

Valtiovarainministeriö 22.1.2019 12.00
Tiedote

Valtiovarainministeriö järjestää Alueellistamispolitiikka ja –periaatteet 2020-luvulla –foorumin tiistaina 22.1.2019 klo 12.00–15.45 Lahden Sibelius-talossa. Seminaariin osallistuu noin sata henkilöä ministeriöiden, maakuntien liittojen, kaupunkien ja virastojen edustajia joko paikan päällä tai verkon välityksellä. Foorumissa käsitellään alueellistamisen uudistamista, tulevaisuuden työtä ja esitellään alustavia selvitystyön ehdotuksia. Mukana keskustelemassa on myös kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen. Päivän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Jari Partanen.

Tilaisuutta voi seurata suorana lähetyksenä:
Seminaarin katselulinkki

Helpot ratkaisut on jo tehty, on aika ajatella uudella tavalla

Yksittäisten virastojen ja toimintojen sijoittaminen alueille oli 2000-luvun alun alueellistamispolitiikan pääasiallisin toteuttamistapa. Hallinnon rakenteet ovat kuitenkin muuttuneet, suurin eläköitymisaalto ohitettu ja niin sanotut helpot ratkaisut on jo tehty.

”Aluepolitiikassa valtiolla tulee olla strateginen tahtotila. Valtion yksiköillä ja työpaikoilla on maakunnissa isompi merkitys kuin Helsingissä. On uskallettava ajatella nykyistä avarammin ja rohkeammin. Työn muutoksen ja digitalisaation myötä työn tekemisen fyysisellä paikalla on vähemmän merkitystä. Valtion yksiköiden ja virastojen alueellistamisen sijaan 2020-luvulla tulee siirtyä kohti monipaikkaista työtä. Voimme ottaa mallia sekä Virosta että Pohjoismaista,” ministeri Vehviläinen sanoo avauspuheenvuorossaan.

”Olemme kuulleet syksyn aikana lukuisia eri sidosryhmiä ja teettäneet laajan kyselyn. Keskusteluissa ja kuulemisissa on yhtäältä nähty, että nykyinen alueellistamispolitiikka on tullut tiensä päähän, mutta toisaalta korostettu valtion läsnäolon tarvetta alueilla jatkossakin”, kertoo valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen. ”Huomio on käännettävä virastotasolta tekijöiden ja ihmisten tasolle ja tunnistettava valtion tehtävien erilaisuus. Niillä on paitsi työpaikkavaikutusta, valtio tuo poliiseineen alueille turvallisuutta ja parhaimmillaan tukee asiantuntijoillaan osaamiskeskittymien kehittymistä. Asiakaspalveluissa tarvitsemme valtion, kuntien ja muiden vero­rahoitteisten toimijoiden sekä yksityisen sektorin kesken ennakkoluulottomien yhteispalvelumallien käyttöönottoa”, Ikonen jatkaa.

”Valtion alueellista toimintaa ja läsnäoloa tarvitaan jatkossakin, mutta sitä on toteutettava uusilla tavoilla. Tähän työn murros, digitalisaatio ja paikkariippumattomuus antavat mahdollisuuksia, kun niihin tartutaan tavoitteellisesti. Toisaalta alueiden, kaupunkien tai kuntien menestys ei voi perustua valtion työpaikkoihin, mutta niiden merkitystä ei voi myöskään unohtaa”, toteaavaratoimitusjohtaja Timo Reina.

Tilaisuudessa kommenttipuheenvuorot pitävät Turun kaupunginjohtaja Minna Arve, Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen ja JUKOn neuvottelupäällikkö Markku Nieminen.

Alueellistamisen koordinaatioryhmällä on ollut tärkeä arviointirooli

Alueellistamisasetuksessa määrätään, että ministeriön on aina selvitettävä valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamismahdollisuudet pääkaupunkiseudun sijasta maan muihin osiin, kun perustetaan uusi yksikkö tai joko laajennetaan tai organisoidaan olemassa olevaa toimintaa merkittävästi uudelleen. Alueellistamisen koordinaatioryhmä valmistelee alueellistamista koskevat asiat. Ryhmän puheenjohtajana on tällä hallituskaudella toiminut valtiosihteeri Jari Partanen.

”Nykymuotoisen alueellistamisen koordinaatioryhmän toiminta perustuu 2000-luvun alussa säädettyyn alueellistamislainsäädäntöön. Alueellistamisratkaisujen tavoitteena on turvata työvoiman saantia valtion tehtäviin ja niiden tuloksellista hoitamista, edistää maan tasapainosta alueellista kehitystä sekä tukea työllisyyttä maan eri osissa. Päätösvalta valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamisesta on hallinnonaloittain aina kussakin ministeriössä. Koordinaatioryhmä antaa ennen varsinaista päätöksentekoa sille tarkkaan säädetyn toimivaltansa puitteissa lausunnon. Lausunnoissa olemme kiinnittäneet eritystä huomiota ministeriön päätösesityksen toiminnallisiin, taloudellisiin, alueellisiin ja henkilöstövaikutuksiin”, muistuttaa valtiosihteeri Partanen. 

Alueellistamispolitiikka ja periaatteet 2020-luvulla –selvityshanke

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen asetti selvityshenkilöhankkeen (1.8.2018 – 31.1.2019) selvittämään alueellistamispolitiikan ja ‑periaatteiden uudistamista. Selvityshenkilöiksi kutsuttiin valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen ja Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

Selvityshenkilöt tekevät selvitystyöhön pohjautuen ehdotuksia alueellistamisen toimintatapojen ja lainsäädännön uudistamiseksi. Ehdotukset koskevat valtion budjettitalouden piirissä olevaa hallintoa. Ehdotuksissa otetaan huomioon myös perustettavat maakunnat. Selvityshenkilöt luovuttavat raporttinsa toimenpide-ehdotuksineen kunta- ja uudistusministeri Vehviläiselle 12.2.2019.

Alueellistamispolitiikka ja periaatteet 2020-luvulla –hanke (Hankeikkuna)

vm.fi/alueellistaminen

Lisätietoja:

kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen erityisavustaja Matias Hilden, etunimi.sukunimi(at)vm.fi, p. 050 911 9947
valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen, puh. 02955 30524, etunimi.sukunimi(at)vm.fi
varatoimitusjohtaja Timo Reina, puh. 09 771 2700, etunimi.sukunimi(at)kuntaliitto.fi

Anu Vehviläinen Hallintopolitiikka VM107:00/2018 Valtio työnantajana Valtiovarainministeriö