Alivaltiosihteerin virallinen EU-blogi

Jori Arvonen

EU-asioiden alivaltiosihteeri Jori Arvosen blogin tarkoitus on – ei välttämättä aina niin virallisesti - kertoa Suomen EU-puheenjohtajuudesta 1.7.–31.12.2019.

Blogissaan hän kuvaa ajankohtaisia EU-asioita ja valottaa niiden taustoja Helsingin näkökulmasta. Puheenjohtajuuden jälkeen on tarkoitus vielä arvioida sitä, miten Suomi ja EU onnistuivat yhteisten asioiden hoidossa.


Jori Arvonen on työskennellyt EU-asioiden alivaltiosihteerinä valtioneuvoston EU-sihteeristössä vuodesta 2011. EU-sihteeristö vastaa Suomen EU-politiikan koordinaatiosta, avustaa pääministeriä EU-politiikan johtamisessa, antaa toimintaohjeet Suomen pysyvälle edustustolle EU:ssa ja edustaa Suomea muiden jäsenmaiden ja unionin toimielinten suuntaan omalla tasollaan.

Kirjoitukset

12 vuorokautta – kuva Suomen kaudesta tarkentuu huippukokouksessa

Jori Arvonen Julkaisupäivä 18.6.2019 12.52 Blogit

Antti Rinteen hallitus on nopeassa tahdissa käynnistänyt oman valmistautumisensa puolen vuoden mittaiseen tehtäväänsä Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana. Moni uusi ministerimme on myös jo ehtinyt osallistua kokouksiin Luxembourgissa.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen tapasi komissaari Günther Öttingerin yleisten asioiden neuvostossa Brysselissä 18. kesäkuuta 2019.

Tänään reissussa on eurooppaministeri Tytti Tuppurainen, joka alkaa pian johtaa yleisten asioiden neuvostoa. Ministerin mukana Luxemburgiin neuvoston kokoukseen matkusti kova joukko suomalaista virkamiesosaamista. Heidän joukossaan EU-erityisasiantuntija Heli Siivola, jolle yleisten asioiden neuvosto on tullut tutuksi jo monen ministerin ajalta.

Yleisten asioiden neuvoston kokous on Suomen EU-vaikuttamisen kannalta tärkeä vaihe ennen Eurooppa-neuvostoja. Silloin noustaan virkamiesvalmistelusta poliittiselle tasolle. Tapahtumat etenevät usein nopeasti, kun jäsenmaiden kannat ja neuvoston sihteeristön esitykset tarkentuvat aivan kokouksen alla. Silloin on monesti tarvittu Helin nopeaa reagointia ja yhteydenpitoa Helsingin kanssa.

Huippukokous ratkoo Suomen kauden tärkeitä kysymyksiä

Romanian kauden viimeisessä kokouksessaan yleisten asioiden neuvosto valmistelee loppuviikon Eurooppa-neuvostoa, jossa ratkotaan monia Suomen puheenjohtajakauden kannalta keskeisiä kysymyksiä.

Päämiesten on tarkoitus hyväksyä unionille seuraavat viisi vuotta kattava strateginen ohjelma. Sen on tarkoitus toimia ohjeistuksena EU:n toimielinten työskentelylle. Suomi on ensimmäinen puheenjohtajamaa, joka käynnistää uuden ohjelman pohjalta tehtävän työn neuvostossa. Unionissa on tilaus strategiselle keskustelulle, joka parhaimmillaan auttaa jäsenmaita yhteisen tilannekuvan, tavoitteiden ja keinojen määrittelyssä.

Eurooppa-neuvosto keskustelee etenemisestä unionin monivuotisten rahoituskehysten neuvotteluissa. Suomi on valmis viemään neuvottelut siihen pisteeseen, että Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja voisi yrittää ratkaisua huippukokouksessa vielä tämän vuoden aikana.

Myös ilmastomuutoksen torjumisen osalta päämiehet keskustelevat aikataulusta. Taustalla on kuitenkin merkittävä poliittinen linjavalinta. Kyse on muun muassa siitä, onnistuuko EU sopimaan tämän vuoden loppuun mennessä, että tavoitteenamme on hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Suomi pitää tätä tärkeänä.

Edistämme puheenjohtajakaudellamme unionin varautumista hybridiuhkiin. Loppuviikon huippukokouksessa päämiehet saavat selvityksen disinformaatiosta ja vaalivaikuttamisesta sekä antavat ohjeistusta jatkotyölle. Suomi on korostanut, että hybridiuhkia tulee käsitellä koordinoidusti ja kokonaisvaltaisesti: EU:n toimielimet eivät ole vielä järjestäneet toimintaansa hybridiuhkien edellyttämällä tavalla. Suomalainen lähestymistapa, jossa koko yhteiskunnan kriisinsietokykyä ja erilaisten uhkien torjuntaan tarvittavia keinoja kehitetään kokonaisvaltaisesti, on erityisen tärkeää alati muuttuviin hybridiuhkiin varauduttaessa.

EU:n huipputehtävien nimitykset vaativat neuvotteluja

Mediaa Eurooppa-neuvostossa.Samassa yhteydessä järjestetään myös kaksi muuta päämieskokousta. Eurohuippukokouksen asialistalla on EMU:n kehittäminen. Keskustelu kulminoituu kysymykseen euroalueen talousarviovälineestä. Niin sanotussa artikla 50 huippukokouksessa käsitellään Britannian eroa. Pallo on nyt niin vahvasti brittipäädyssä, että odotettavissa on lähinnä tilannekatsaus.

Huippukokouksen mediaseksikkäin aihe on epäilemättä kysymys siitä, keitä esitetään keskeisiin tehtäviin komission ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajiksi, EU:n korkeaksi edustajaksi sekä Euroopan keskuspankin pääjohtajaksi. Valmistelu etenee nyt Euroopan tason poliittisten puolueiden nimeämien edustajien kesken. Ratkaisu on aiemminkin edellyttänyt useita yrityksiä, ja nyt haasteena on vielä hajanaisempi Euroopan parlamentti, jolla on myös sanansa sanottavana komission nimittämisestä.

Muun Suomen keskittyessä juhannussalkojen koristeluun ja saunan lämmitykseen, matkustamme siis pääministerin kanssa Brysseliin. Silloin ratkeaa se, mistä lähtökohdista Suomi alkaa yhteisiä asioita edistää ja ketkä ovat jatkossa yhteistyökumppaneitamme avainpaikoilla unionin toimielimissä.

Lue lisää: 

Kommentit
Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita