”Eurooppa olemme me” -tapahtumasarjan yhteenveto
Suomalaisministerit kiersivät syksyn 2021 ja alkuvuoden 2022 aikana ympäri Suomea kuuntelemassa suomalaisten ajatuksia ja toiveita Euroopan tulevaisuudesta. Tapahtumasarja on osa Euroopan tulevaisuuskonferenssia ja tapahtumasarjan puitteissa on järjestetty 19 tapahtumaa ympäri maata. Kansalaisten viestit viedään osaksi EU-tason pohdintaa siitä, millaista Eurooppaa haluamme rakentaa.
- Yhteenvetoraportti ”Eurooppa olemme me” -tapahtumasarjasta
- Euroopan tulevaisuuskonferenssin loppuraportti | europa.eu
Eniten keskustelua herättäneet aiheet
Kansalaiskeskusteluun kuuluvat erilaiset mielipiteet ja näkökulmat. Myös tapahtumien luonteet ja teemat sekä osallistujien määrä ja aktiivisuus vaihtelivat, joten kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä on vaikea tehdä. Keskusteluissa painottuivat kuitenkin seuraavat teemat:
Vahvimmin keskusteluissa esille noussut teema oli ilmastonmuutos. Keskusteluissa korostettiin eri politiikkasektorit läpileikkaavan, johdonmukaisen ja kunnianhimoisen ilmastopolitiikan tarvetta niin EU:n sisällä kuin globaalilla tasolla. EU:n haluttiin toimivan ilmastoasioissa globaalina suunnannäyttäjänä. Ilmastonmuutoksen aiheuttama ahdistus, erityisesti nuorten keskuudessa, nousi esiin useassa keskustelussa. Myös ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutukset nousivat keskusteluissa esiin. Toisaalta keskusteluissa tuotiin esille myös uskoa siihen, että yhdessä toimimalla ja kunnianhimoisella politiikalla ilmaston lämpenemistä voidaan hillitä.
Taloudelliset näkökohdat ja elinkeinopolitiikka kytkettiin usein kysymykseen ilmastonmuutoksesta. Ilmastonmuutoksen torjunta haluttiin kääntää mahdollisuudeksi suuntaamalla EU:n rahoitusta tutkimukseen, uusiin teknologioihin ja innovaatioihin. Tärkeänä pidettiin myös panostamista inhimilliseen pääomaan ja laaja-alaiseen hyvinvointipolitiikkaan. Toisaalta useassa keskustelussa korostettiin tarvetta huomioida ilmastotoimien vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin. Etenkin metsien käyttö nousi esille. Myös erilaisten alueellisten lähtökohtien huomioimista toivottiin. Esimerkiksi pitkien etäisyyksien haja-asutusalueilla henkilöautoilun vähentäminen on vaikeampaa kuin kaupungeissa.
Suomalaiset haluavat EU:lta enemmän turvallisuutta ja kriisinkestävyyttä. Erityisesti EU-valmistelujaostojen tulevaisuuspäivänä temaattisia keskusteluja yhdistävänä punaisena lankana korostui EU:n kriisivalmiuden ja kriisinkestävyyden (resilienssi) laaja-alainen vahvistaminen. Resilienssin merkitys on korostunut myös Covid-19-pandemian johdosta. Myös perinteinen turvallisuus ja EU:n puolustusyhteistyö nousivat keskeisiksi teemoiksi, erityisesti kiertueen ennakkokyselyssä. Keskusteluissa painotettiin laajaa turvallisuuskäsitettä, mukaan lukien erilaiset hybridi- ja kyberuhat. Toisaalta kiristyneen maailmanpoliittisen tilanteen katsottiin korostaneen myös perinteisen kovan turvallisuuden ja vahvan EU:n puolustusyhteistyön kehittämisen merkitystä.
EU:n yhteiset arvot – kuten demokratia, oikeusvaltioperiaate, perusoikeudet, tasa-arvo sekä vähemmistöjen oikeudet – olivat vahvasti esillä monissa keskustelutilaisuuksissa. Keskusteluissa korostettiin EU:ta yhteisille arvoille rakentuvana arvoyhteisönä, jonka tulee aktiivisesti edistää ja puolustaa arvojaan sekä unionin sisällä että ulkosuhteissa. Ajankohtaisiin haasteisiin (kuten ilmastonmuutos, digitalisaatio, muuttoliike ja turvallisuus) on haettava EU:n arvojen mukaisia ratkaisuja. Vähemmistöjen asemaa tulee vahvistaa, ja myös heidän äänensä on saatava kuuluviin EU-asioissa. Esimerkkeinä nostettiin esille muun muassa seksuaalivähemmistöt ja saamelaiset.
Useammassa keskustelussa nousi esiin EU:n yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan tarve. Esille tuotiin myös laillisen maahanmuuton merkitys EU:n kilpailukyvylle sekä työvoima- ja osaamisvajeen vähentämiselle.
Suomalaiset pitävät tärkeänä, että kansalaisille tarjotaan EU-asioissa laajasti mahdollisuutta tulla kuulluksi, ja että kansalaisille on monenlaisia vaikutuskanavia, joiden kautta tuoda omia ajatuksiaan ja ideoitaan esiin. Tietoisuutta osallistumis- ja vaikuttamistyökaluista tulee edistää ja osallistumiskynnystä entisestään madaltaa. Erityisesti nuoret kokivat, että heillä on halua vaikuttaa ja he toivoivat lisää heille luontaisten kanavien ja osallistumistapojen hyödyntämistä, joilla saada omat viestinsä esiin. Ymmärrystä EU:sta ja sen päätöksenteosta tulisi edistää lisäämällä avoimuutta ja selkeyttämällä EU-instituutioiden viestintää. Esille nostettiin myös demokratiakasvatuksen merkitys.
EU:n nuorille tarjoamia mahdollisuuksia opiskella ja tehdä töitä unionin alueella pidettiin erittäin tärkeinä. Uuden Alma-ohjelman, jonka kohderyhmänä ovat heikossa asemassa olevat nuoret, katsottiin lisäävän yhdenvertaisuutta näiden mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Nuoret kiinnittivät keskusteluissa huomiota myös mielenterveyteen ja toivoivat mielenterveyspalvelujen saatavuuden parantamisesta, myös pandemia-ajan myötä lisääntyneen ahdistuneisuuden vuoksi.
Keskusteluissa toivottiin myös pohdintaa siitä, missä asioissa päätöksenteon tulisi säilyä kansallisella tasolla (esimerkiksi metsäpolitiikka) ja missä asioissa on järkevää syventää EU-yhteistyötä. Esimerkiksi terveyssektorilla EU:n toimet eivät voi korvata kansallista varautumista, mutta ne voivat tukea sitä. Keskusteluissa kiinnitettiin huomiota myös jäsenvaltioiden tasavertaisuuteen EU:n päätöksenteossa. Esille tuotiin myös, että integraatiosta ja sen suunnasta pitäisi keskustella avoimemmin ja strategisemmin.
Kiertueen tapahtumissa ja sen aikana toteutetuissa kyselyissä esille nousseet teemat heijastelevat pitkälti viimeisimpien Eurobarometri-tutkimusten tuloksia. Vaikka talousteemat eivät tällä keskustelukiertueella nousseet vahvasti esille, on syytä huomioida, että EU:n elpymispaketista ja siihen liittyvästä lainan otosta käytiin Suomessa vuosina 2020 ja 2021 hyvin vilkasta ja kriittistä kansalaiskeskustelua. Suomalaiset ovat olleet Eurobarometri-tutkimuksissa muita eurooppalaisia huolestuneempia EU-jäsenvaltioiden julkisesta velasta, ja heille on tärkeää, että kukin jäsenvaltio kantaa vastuun omasta taloudestaan ja veloistaan. Suomalaisille on tärkeää myös EU-varojen käytön läpinäkyvyys ja tehokas valvonta sekä se, että EU-varoja saavat maat kunnioittavat oikeusvaltioperiaatetta, perus- ja ihmisoikeuksia sekä demokratiaa.
Institutionaaliset kysymykset eivät herättäneet keskustelukiertueen aikana erityistä kiinnostusta. Kevään 2021 Eurobarometri-tutkimuksen mukaan 57 % suomalaisista ei tue ajatusta ylikansallisista vaalilistoista Euroopan parlamentin vaaleissa.
Mikä Eurooppa olemme me –tapahtumasarja?
Tapahtumasarjan puitteissa on järjestetty helmikuuhun 2022 mennessä 19 keskustelutapahtumaa eri puolilla Suomea. Jokaiseen tapahtumaan on osallistunut ministeri. Tapahtumia on järjestetty yhteistyössä mm. kaupunkien, oppilaitosten, Erätaukosäätiön, Eurooppalainen Suomi ry:n, Eurooppatiedotuksen, Euroopan parlamentin Suomen toimiston, Euroopan komission Suomen toimiston ja eduskunnan kanssa.
Kiertueen tapahtumat ovat olleet avoimia kansalaisille, ja niitä on markkinoitu niin yhteistyötahojen kautta kuin perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa. Tavoitteena on ollut kansalaisten ja heidän näkemystensä nostaminen tapahtumien keskiöön.
Keskustelutilaisuuksien ilmapiiri oli positiivinen. Moni piti tilaisuutta osallistua keskusteluun EU:n tulevaisuudesta erittäin tervetulleena. Kansalaisten tavoittaminen ja innostaminen EU-aiheisiin tapahtumiin oli kuitenkin ajoittain haastavaa. Pandemia-aikakin saattoi vaikuttaa siihen, että erilaisiin kyselyihin vastaaminen tuntui joistakin luontevammalta kuin tilaisuuksiin osallistuminen.
Joissakin tapahtumissa kansalaiskeskustelun kannustamiseksi käytettiin niin sanottua erätaukomenetelmää. Osa tapahtumista keskittyi tiettyyn teemaan, mutta kansalaisilla on aina ollut mahdollisuus nostaa esille muitakin aiheita. Osa tapahtumista oli kaksikielisiä (suomen ja ruotsin kielet). EU:n pohjoisimmassa tapahtumassa Utsjoella keskustelua käytiin suomeksi ja saameksi. Joihinkin kiertueen keskusteluihin oli järjestetty myös viittomakielen tulkkaus. Valtaosa tapahtumista lähetettiin myös suorana verkossa.
Kaikista tapahtumasarjan tilaisuuksista on julkaistu yhteenveto konferenssin yhteisellä verkkoalustalla sekä tapahtumasarjan verkkosivulla.
Mikä tulevaisuuskonferenssi?
Toukokuussa 2021 käynnistyneen Euroopan tulevaisuuskonferenssin (Conference on the Future of Europe) tavoitteena on kansalaisten nostaminen EU:n tulevaisuuskeskustelun keskiöön. EU-tasolla toteutettujen eurooppalaisten kansalaispaneelien lisäksi jäsenvaltioissa on järjestetty laaja kirjo kansalaiskeskusteluja. Keskustelujen toteutus on vaihdellut kansallisten erityispiirteiden mukaisesti. Kansalaiset ovat voineet jakaa ajatuksiaan ja lähettää ehdotuksiaan myös konferenssin yhteisellä verkkoalustalla.
Konferenssin täysistunnon ja puheenjohtajiston on tarkoitus julkaista raportti kansalaisia puhuttaneista teemoista ja esiin nousseista ideoista Eurooppa-päivänä 9.5.2022. Tämän jälkeen EU:n jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio tarkastelevat konkreettisia jatkotoimia EU:n toiminnan kehittämiseksi.
