Pääministeri Paavo Lipponen Palkansaajien tutkimuslaitoksen 30-vuotisjuhlaseminaarissa 20.9.2001
(Muutosvarauksin)
Terrorismin torjunta on koko kansainvälisen yhteisön yhteisellä vastuulla. Suomi osallistuu Yhdistyneiden kansankuntien ja Euroopan unionin jäsenenä terrorisminvastaiseen yhteistyöhön ja tietojenvaihtoon. Euroopan solidaarisuus Yhdysvaltojen ja Yhdysvaltain kansan kanssa on nyt tärkeämpää kuin koskaan. New Yorkin ja Washingtonin traagisten tapahtumien seurauksista vastaavat muutkin kuin Yhdysvallat. YK:n puitteissa on syntynyt hyvä yhteistyö.
EU-maiden valtion- ja hallitusten päämiehet kokoontuvat huomenna Brysselissä ylimääräiseen huippukokoukseen. Kokouksessa tullaan antamaan selkeä tuki Yhdysvalloille ja identifioimaan EU:n jatkotoimet terrorisminvastaisessa taistelussa. Tulen Brysselissä korostamaan mm Suomen puheenjohtajakaudella pidetyn sisä- ja oikeusasioihin keskittyneen Tampereen huippukokouksen tulosten seurannan merkitystä. Yhteinen eurooppalainen oikeusalue on nyt entistäkin ajankohtaisempi.
Viime viikolla tapahtuneella terrori-iskulla on myös taloudellisia seurauksia.
On pelätty, että tapahtumat käynnistävät kierteen missä epävarmuus synnyttää varovaisuutta ja varovaisuus heijastuu kulutukseen ja investointeihin. Tämänkaltainen kierre voisi levitä mantereelta toiselle.
Maailmantalouden tilanne oli ennen viime viikon tapahtumia haavoittuvainen. Huolet eivät ole perusteettomia.
The recent tragedy in the United States may also bear economic consequences.
It is too early to evaluate the implications of the atrocities or estimate the total economic impact at the present. However, there are several encouraging signs. Market reactions have been relatively calm. The dollar depreciated to a certain extent and the stock markets experienced a downward movement.
It is important to note that general confidence in the markets remains still strong.
Terrori-iskun seuraukset selviävät ajan kanssa. Paljon riippuu siitä miten tapahtumien jälkipyykki hoidetaan. Kuitenkin jo nyt olemme nähneet paljon rohkaisevia merkkejä.
Ensinnäkin rahoitusmarkkinat ovat käyttäytyneet huomiota herättävän rauhallisesti. Dollari on heikentynyt, mutta kuitenkin vain rajallisesti.
Heikentymisen vastapuolena euro on vahvistunut - tämä ei ole yksinomaan kielteinen kehityskulku.
Osakekurssit ovat laskeneet, mutta eivät romahtaneet.
Tukea Yhdysvalloille on annettu ja annetaan myös talouspolitiikan alalla. Euroopan keskuspankki päätyi laskemaan ohjauskorkoaan puolella prosenttiyksiköllä viime maanantaina. Tämä historiallinen päätös tehtiin telekonferenssissa, jota pääjohtaja Duisenberg johti Helsingissä Suomen Pankin tiloista käsin.
Yhdysvaltojen keskuspankin FEDin koronlaskupäätöstä seurannut EKP:n päätös estää Euroopan ja Yhdysvaltojen korkotasojen ajautumisen liian kauas toisistaan.
EKP:n päätös tukee osaltaan kasvua Euroopassa.
The political unanimity across the Atlantic Ocean is one of the positive signs that maintain hope in this dark moment. Almost a simultaneous move by the FED and the European Central Bank this week is a clear sign. Europe is ready to shoulder its responsibilities.
From the Finnish point of view it was remarkable that the historical ECB decision was made while President Duisenberg visited Finland, via a modern teleconferencing system of the Bank of Finland.
European governments can not expect the European Central Bank to solve their problems. After the ECB's rate cut, the primary responsibility is in the hands of national policy makers and the European Union.
Vastuu maailman talouskasvusta on nyt pitkälti Euroopan varassa. Se ei voi kuitenkaan merkitä, että vastuu on yksin Euroopan keskuspankin harteilla.
EKP on toiminut, pallo on nyt hallituksilla.
Kasvun pohja on tuottavuuskehityksessä. Tuottavuuden parantuminen perustuu tekniseen kehitykseen, innovaatioihin. Kuten tunnettua, Suomi on panostanut paljon tähän.
Euroopan tasolla on tärkeää huolehtia markkinoiden toiminnasta. Olemme nostaneet voimakkaasti esiin kysymyksen eurooppalaisten sähkömarkkinoiden luomisesta.
Varoitin alkuvuodesta kasvun mahdollisesta hidastumisesta myös Suomessa. Vientisuhdanteen heikentyminen suorastaa supistaa Suomen metsäteollisuuden vientiä ja muilla tuotantosektoreilla kasvuluvut jäävät tänä vuonna pieniksi.
Synkkiä tulevaisuuden näkymiä Suomelle maalailevilta näyttää kuitenkin unohtuneen yksi keskeinen tosiseikka. Yksikään kotimainen tekijä ei nyt ole pitkittämässä hitaan kasvun kautta. Kun ulkomaankauppa taas elpyy, kiihtyy kasvu Suomessakin. Kilpailukykymme on kunnossa.
Kotitalouksien reaaliansioiden kasvu ja alentuneet korot pitävät kotimaista kysyntää yllä. Kansalaiset ovat yhä varsin luottavaisia oman taloudellisen tilanteensa suhteen.
Lomautusten ja epätyypillisten työsuhteiden väheneminen tukee luottamuksen säilymistä vahvana. Ja kun luottamus säilyy, kotimainen kysyntä pitää kasvua yllä, vaikka vienti ja teollisuustuotanto ovat notkahtaneet.
Liialliseen pessimismiin ei ole mitään syytä. On kysymys hitaamman kasvun kaudesta, ei lamasta.
Kasvu näyttää jäävän loppuvuoden aikana varsin vähäiseksi ja työllisyystilanteen parantuminen siten rajalliseksi. Työttömyys koko vuoden tasolla tarkasteltuna kuitenkin laskee lähes prosenttiyksiköllä viimevuotisesta.
Tuoreet tilastotiedot elokuulta osoittavat työllisyyskehityksen säilyneen edelleen hyvänä. Työministeriön tilastoimien työttömien määrä on vähentynyt edelleen kaikkien TE-keskusten alueilla.
Uskoa tulevaisuuteen vahvistaa tieto, jonka mukaan Pk-yritykset uskovat edelleen lisäävänsä työpaikkoja.
Monet ennustajat - viimeksi Suomen Pankki toissapäivänä - ovat laskeneet kasvuarvioitaan viime viikkoina.
Jään kiinnostuneena seuraamaan millaiseen arvioon Palkansaajien tutkimuslaitos päätyy lokakuun puolivälissä julkaistavassa ennusteessa. Sen sisältöä en osaa ennakoida, mutta olen varma sen tarkkuudesta ja terävyydestä. Totuttuun tapaan.
Hallitus seuraa tilannetta ja arvio tilannetta uudelleen marraskuussa. Jos tilanne sitä vaatii, eduskunnalle annettua talousarvioesitystä korjataan.
Tarkoituksena on samalla sopia toimista joilla työllisyyskehitys saadaan takaisin nousevalle uralle. Tässä haetaan kokonaisuutta jossa toisaalta ratkaistaan rakenteellisia ongelmia ja toisaalta varmistetaan, että resurssit työllisyyden hoidossa riittävät talven ja ensi kevään aikana.
Hallituksen tarkoituksena on omalta osaltaan varmistaa, että työmarkkinoilla voidaan toimia vakaissa oloissa. Reaaliansiokehitystä on syytä hakea jatkossakin varovaisten ansiokorotusten kautta.
Heikentyneet talousnäkymät eivät vaadi poikkeamaa talouspolitiikan linjasta. Työllisyyden parantumisen uhatessa hidastua on entistä tärkeämpää varmistua, että palkkakehitys pysyy talouden kestokyvyn puitteissa. Tämähän on ollut linjamme.
Määrätietoinen linja valtion velan supistamiseksi sallii meille nyt sellaisen ylellisyyden, että talouskasvun heikentyminen saa supistaa budjettiylijäämäämme. Tämä tukee työllisyyttä. Vielä muutama vuosi sitten tämä olisi ollut mahdotonta.
Valtion velkaantuneisuutta kuitenkin on pystyttävä supistamaan ennenkuin väestön ikääntymisestä koituvat kulut tulevat koko mitallaan maksettavaksi.
Talouden kääntyessä taas uuteen nousuun - tapahtuu se sitten ensi keväällä tai myöhemmin - edessä on velkataakan lyhentäminen nopeammin kuin tällä hetkellä pystytään. Tähän on sitouduttava.
The main goal of the Finnish Government is lower unemployment and higher employment. The recent swings in the international economy do not make this particularly easy task. Our commitment remains strong. Positive employment development is based on stability on the labour markets, solid public finances and growth promoting policies. This is the Finnish model of economic policy.
On taas kerran kysymys kasvupolitiikasta. Hallitus pysyy valitsemallaan työlinjalla. Osaamisen kehittäminen on nyt entistä tärkeämpää. Edellytykset uuteen nopeamman kasvun kauteen ovat olemassa. Niitä ei pidä vaarantaa poukkoilulla. Opposition maltillinen esiintyminen eduskunnassa talousarvioesityksen lähetekeskustelussa on hyvä enne tässä suhteessa.