Kuntien rahoitusjärjestelmän painopisteitä ja kokonaisuutta on kehitettävä vastaamaan nykyisiin ja tuleviin haasteisiin

Valtiovarainministeriön toteuttaman kuntien rahoitusjärjestelmän sidosryhmäselvityksen mukaan rahoitusjärjestelmä toimii varsin hyvin kunnissa, joissa väestömäärä ja -rakenne eivät ole nopeassa muutoksessa. Järjestelmän heikkoudet korostuvat pienissä ja supistuvissa kunnissa sekä suurissa ja kasvavissa kaupungeissa. Rahoitusjärjestelmä kaipaakin kokonaisvaltaista uudistamista, joka ottaa huomioon myös muun talouspolitiikan kokonaisuuden.

Raportin mukaan kuntien rahoitus ja tehtävät ovat epätasapainossa. Eriytymiskehitys haastaa kuntien rahoitusjärjestelmän erityisesti kuntakentän ääripäissä – voimakkaasti kasvavissa suurissa kunnissa ja väestöään menettävissä pienissä kunnissa. Näitä haasteita ei välttämättä ratkaista rahoitusjärjestelmän muutoksilla, vaan selvityksessä nousi esille myös kuntien tehtävien eriyttäminen ja kuntarakenteen uudistaminen.

”Selvityksen mukaan osa kunnista kokee kuntien nykyisen rahoitusjärjestelmän toimivaksi, mutta erityisesti voimakkaasti kasvavissa kaupungeissa ja toisaalta väestöään menettävissä kunnissa rahoitusjärjestelmän toimivuus tulevaisuudessa huolestuttaa”, toteavat selvityksen tekijät johtava erityisasiantuntija Markus Syrjänen ja finanssiasiantuntija Tom-Henrik Sirviö valtiovarainministeriöstä. 

Rahoitusjärjestelmän osissa on kehitettävää

Valtionosuusjärjestelmää on kehitettävä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen mukanaan tuomien mittavien muutoksien jälkeen. Uudistuksen jälkeen peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmällä rahoitetaan ennen kaikkea varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tehtäviä. 

Selvityksen tulosten mukaan valtionosuusjärjestelmän kriteeristöä olisikin edelleen kehitettävä tosiasiallisiin palvelujen järjestämisen laskennallisiin kustannuseroihin perustavaksi. Lisäksi hyvinvointialueiden ja kuntien rahoituksen kokonaisuutta olisi arvioitava yhdessä ja kehittää edistämään hallinnontasojen yhteistyötä. 

Erillisten valtionavustusten haasteista kuntatoimijoilla oli yhtenäinen näkemys. Valtionavustusten kokonaisuus on hajanainen, tehoton ja kuntien johtamista häiritsevä. Kokonaisuuden ohjauksen kehittäminen ja erillisavustusten määrän vähentäminen koetaan tarpeelliseksi. 

Myös kuntien verojärjestelmä herätti keskustelua sidosryhmäselvityksessä. Kuntien eriytymisen katsotaan näkyvän myös erilaisten kuntien veropohjissa. Toisaalta näkemyksiä jakoi yhteisöveron rooli osana kuntien rahoitusta. 

Suuret kaupungit tavoittelevat uudenlaista yhteistyötä valtion kanssa

Suurten kaupunkien muusta kuntakentästä poikkeava tilanne nousi selvityksessä esiin. Kaupungit kasvavat kansainvälisen ja kansallisen muuttoliikkeen seurauksena, ja niiden rooli elinkeinoelämän keskuksina korostuu. Kasvu haastaa suuria kaupunkeja, joissa on erityinen huoli investointikyvystä sote-uudistuksen jälkeen. Suuret kaupungit kaipaavat erityispiirteidensä tunnistamista ja kokonaisuutena uudenlaista yhteistyötä valtion kanssa. 

Kuntien rahoitusjärjestelmää koskeva tietopohja kaipaa vahvistamista. Monista rahoitusjärjestelmän kokonaisuuteen ja yksityiskohtiin liittyvistä teemoista puuttuu tutkimukseen perustuva tietoa. Toisaalta kunnilla on peruspalvelujen järjestämisen lisäksi keskeisenä tehtävänä edistää alueensa elinvoimaa, ja erityisesti se kaipaa vahvempaa tietopohjaa ja näkemyksien yhteensovittamista eri toimijoiden kesken.

Kuntien rahoitusjärjestelmän sidosryhmäselvitys tehtiin kevään ja kesän 2021 aikana. Työssä selvitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen jälkeisen kunnan rahoitusjärjestelmän toimivuutta ja kehittämistä teemahaastatteluin ja sidosryhmäkuulemisin. Haastattelujen antia analysoitiin laadullisen tutkimuksen menetelmin. 

Selvitys oli osa valtiovarainministeriössä käynnissä olevaa kuntapolitiikan tulevaisuustyötä. Kuntapolitiikan tulevaisuustyön taustamateriaaliksi on toteutettu erillisselvityksiä. OTT, työelämäprofessori Timo Viherkenttä tarkasteli alkusyksystä julkaisussa selvityksessään kuntien verotulorahoituksen kehittämistä. 

Lisätietoja:
Johtava erityisasiantuntija Markus Syrjänen, puh. 02955 30491, markus.syrjanen(at)gov.fi
Finanssiasiantuntija Tom-Henrik Sirviö, puh. 02955 30154, tom-henrik.sirvio(at)gov.fi