Meripolitiikan toimenpideohjelma painottaa merten suojelua, meriklusteria ja merellistä tuotantoa

Valtioneuvosto on tehnyt 3. maaliskuuta päätöksen Suomen meripolitiikan toimenpideohjelmasta. Ohjelma sisältää 44 konkreettista toimenpidettä kaikilta meriin liittyviltä sektoreilta. Toimenpideohjelman kärkinä ovat merten suojelu, meriklusteri ja merellinen tuotanto.

Meripolitiikan toimenpideohjelma perustuu vuonna 2019 tehtyyn valtioneuvoston periaatepäätökseen meripolitiikan linjauksista. Toimenpideohjelman laatimisen taustalla on selkeä tarve yhtenäisen kansallisen meripolitiikan kehittämiselle. Meripolitiikan linjauksilla ja toimenpideohjelmalla edistetään YK:n Agenda 2030 tavoitteiden toteuttamista ja EU:n meripolitiikan toimeenpanoa Suomessa. 

Merten suojelu

Meriympäristöön kohdistuu sekä Itämerellä että globaalisti yhä enemmän paineita: ilmastonmuutoksesta johtuva lämpeneminen ja happamoituminen, roskaantuminen, luonnon monimuotoisuuden väheneminen, öljy- ja kemikaalionnettomuudet, rehevöityminen sekä ylikalastus.

Toimenpideohjelma keskittyy valtamerten ympäristönsuojeluun liittyvän kansainvälisen oikeudellisen kehikon vahvistamiseen ja valtameriin liittyvien sopimusten toimeenpanoon. Tässä työssä tärkeää on aktiivinen ja määrätietoinen vaikuttaminen. Ohjelma painottaa merentutkimusinfrastruktuurin ja tutkimuksen valmiuksien kehittämistä maailmanlaajuisesti. Suomalaisella ratkaisuosaamisella ja palveluiden viennillä on merten suojelussa merkittävä mahdollisuus ja rooli.

Nyt julkaistu meripolitiikan toimenpideohjelma ei keskity Itämeren suojeluun. Itämerta käsitellään Suomen vesien – ja merenhoidon toimenpideohjelmissa, EU:n Itämeristrategiassa sekä Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio Itämeren suojelun toimenpideohjelmassa.

Meriklusteri 

Meriklusterilla tarkoitetaan meriteollisuudesta, merenkulkuelinkeinoista ja satamatoiminnoista koostuvaa kokonaisuutta. Se on Suomessa hyvin merkittävä taloudellinen toimija, ja sen liikevaihto oli ennen koronaviruspandemiaa vuonna 2019 yli 14 miljardia euroa.

Meriteollisuuden osalta toimenpideohjelma painottaa kestävän meriteollisuuden kehittämistä ja vaikuttamista tasavertaisen kilpailun edellytysten toteutumiseen EU:ssa sekä muilla kansainvälisesti merkittävillä foorumeilla. Tavoitteena on myös edistää kiertotaloutta parantamalla meriteollisuuden materiaalikiertoa sekä kehitetään toimia osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Tärkeää on myös huolehtia siitä, että valtiolliset alushankinnat tukevat kotimaisten yritysten kasvua sekä turvata maanpuolustuksen kannalta kriittisten teknologioiden saatavuus.

Merilogistiikan osalta toimenpideohjelma painottaa vähäpäästöisen meriliikenteen edistämistä, Itämeren ympäristökuormituksen vähentämistä ja huipputehokkaan logistiikan edellytysten edistämistä. Tärkeää on vakaiden ja ennakoitavien toimintaedellytysten luominen ja merenkulun turvallisuus.

Meriliikenne ja koko logistiikka ovat suurten muutosten edessä. Sijaintinsa takia Suomen on oltava kilpailijoitaan parempi pärjätäkseen globaalissa kilpailussa. Suomen tavaraviennistä noin 90 % ja tavaratuonnista noin 80 % kulkee meritse. Tavoitteena on, että merilogistiikka on Suomessa kasvava toimiala, joka toimii edelläkävijänä digitalisoinnissa, autonomisessa liikenteessä ja päästöjen vähentämisessä. Suomi takaa osaltaan logistiikan turvallisuuden ja sujuvuuden sekä huoltovarmuuden kaikissa olosuhteissa. 

Merellinen tuotanto 

Merellisen tuotannon osalta toimenpideohjelmassa kehitetään kestävää vesiviljelytuotantoa ja edistetään yksityisen ja julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämiskumppanuuksia. Ohjelmalla käynnistetään merellisen bioteknologian mahdollisuuksien tunnistamiseen, osaamisen kehittämiseen ja hyödyntämiseen liittyvä Foresight-tutkimus. Ohjelma myös edistää merellisen energiatuotannon rakentamisen edellytyksiä.

Valtameret ja meret tarjoavat mahdollisuuksia kestävälle ja vähähiiliselle ruoan- ja energiantuotannolle. On tärkeää, että tuotannon kestävyyttä ja vastuullisuutta edistetään merialuesuunnittelulla ja laajapohjaisella yhteistyöllä. Suomalaisella osaamisella voidaan kehittää vesiviljelyä myös maailmanlaajuisesti.

Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Jussi Soramäki, p. +358 40 7541898, valtioneuvoston kanslia