Hoppa till innehåll
Statsrådet och ministerierna Media

Pääministerin ilmoitus koronakriisin hoidosta

Valtioneuvoston viestintäosasto 29.4.2020 14.04
Pääministerin ilmoitus 292/2020
Pääministeri Sanna Marin eduskunnassa. Arkistokuva: Hanne Salonen/Eduskunta
Pääministeri Sanna Marin eduskunnassa. Arkistokuva: Hanne Salonen/Eduskunta

Pääministeri Sanna Marin antoi keskiviikkona 29.4.2020 eduskunnalle pääministerin ilmoituksen koronakriisin hoidosta. Pääministerin puhe muutosvarauksin:

Arvoisa puhemies,

Maailmanlaajuinen COVID19-koronaviruspandemia on ajanut yhteiskunnat poikkeuksellisen vakavaan kriisiin niin terveydellisesti kuin taloudellisesti. Vielä alkuvuodesta emme osanneet aavistaa, että kriisistä tulisi näin syvä ja vakava. Vaikka Suomen varautuminen erilaisiin tilanteisiin on moniin muihin maihin verrattuna hyvä, on epidemia ja sen yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset yllättäneet myös meidät.

Suomi on ottanut käyttöön poikkeuksellisen laajoja ja kovia yhteiskunnallisia rajoitustoimia jo hyvin varhaisessa vaiheessa epidemiaa. Rajoitustoimilla on pyritty estämään taudin etenemistä väestön keskuudessa, turvaamaan terveydenhuoltomme kantokyky kaikissa tilanteissa ja suojelemaan erityisesti niiden riskiryhmiin kuuluvien ihmisten henkeä ja terveyttä, joille tauti voi olla hyvin vakava. 

Olemme myös onnistuneet hidastamaan taudin etenemistä ja kyenneet mukauttamaan toimintaamme muuttuneeseen tilanteeseen. Esimerkiksi terveydenhuollon varautumistasoa on nostettu ja tehohoitokapasiteettia lisätty.

Vaikka tautilanne on onneksi pysynyt rajoitustoimien ansiosta Suomessa maltillisena, emme voi huokaista helpotuksesta. Tilanne on yhä vakava. Tauti on arvaamaton ja on vielä paljon sellaista, jota emme koronaviruksesta tiedä.

Arvoisa puhemies,

Valtioneuvoston linjaukset rajoitustoimista ja muista toimenpiteistä ovat pohjautuneet käytettävissä olevaan viimeisimpään tietoon ja asiantuntijoiden arvioihin epidemian etenemisestä. Koska virus on uusi ja se on levinnyt nopeasti eri maissa, olemme joutuneet tekemään päätöksiä epävarmuuden ja kovan aikapaineen keskellä.

On ollut arvokasta, että Suomessa on kyetty laajaan yhteistyöhön kaikkien eduskuntapuolueiden välillä, jotta rajoitustoimia on voitu ottaa käyttöön nopeasti. Kiitän erityisesti oppositiopuolueita rakentavasta yhteistyöstä tässä kansallisessa kriisissä. Hallitus on pyrkinyt pitämään eduskuntaryhmät informoituna ja kaikkien ryhmien kanssa on keskusteltu tilanteesta ja toimista säännöllisesti. Tätä haluamme myös jatkaa.

Hallitus on myös toiminut koronakriisin ajan tiiviissä yhteistyössä Euroopan unionin jäsenmaiden ja instituutioiden kanssa. Olemme pitäneet ministeri- ja pääministeritasolla tiivistä yhteyttä etenkin naapurimaihimme Viroon ja Ruotsiin. Eurooppa-neuvosto on kokoontunut etäyhteyden avulla neljä kertaa käsittelemään niin terveydenhuollon toimia, rajoitustoimia kuin koronakriisin talousvaikutusten aiheuttamia toimenpiteitä. On ensiarvoisen tärkeää, että Eurooppa etsii ratkaisuja kriisiin yhdessä. Tarvitsemme yhteistä koordinaatiota ja yhteisiä toimia. 

Tarvitsemme myös laajempaa monenkeskistä yhteistyötä globaalin pandemian kukistamiseksi, rokotteen kehittämiseksi ja sen saatavuuden takaamiseksi. Siksi Suomi on päättänyt kasvattaa Maailman terveysjärjestö WHO:n vapaaehtoisrahoitustaan 5,5 miljoonaan euroon. Suomi on myös sitoutunut kansainväliseen rokotetutkimukseen koronavirusrokotteen kehittämiseksi ja rahoittaa rokotekehitystä viidellä miljoonalla eurolla.

Arvoisa puhemies,

Emme olisi onnistuneet hillitsemään epidemian etenemistä Suomessa ilman kansalaisten sitoutumista rajoitustoimien noudattamiseen. Ihmiset ovat toimineet vastuullisesti ja suhtautuneet tilanteeseen sen vaatimalla vakavuudella. Siitä kiitos jokaiselle teistä!

Kiitos myös niille lukuisille terveydenhuollon työntekijöille, opettajille, siivoojille, poliiseille, joukkoliikenteen kuljettajille, kaupanalan ja ruokahuollon työntekijöille ja lukuisille muille ammattiryhmille sekä suomalaisille yrityksille, jotka huolehtivat yhteiskunnan toimivuudesta kriisin keskellä. 

Arvoisa puhemies,

Poikkeusolot ja rajoitustoimet ovat raskaita meille kaikille. Epävarmuuden sietäminen, normaalista poikkeava arki, perheenjäsenten ja ystävien kaipaus sekä taudin aiheuttama huoli omasta ja läheisten terveydestä kuormittavat ihmisten mieliä ja hyvinvointia. Osa on myös huolissaan työstään ja toimeentulostaan.

Hallitus on päättänyt lukuisista toimista, joilla pyrimme turvaamaan työpaikkoja ja ihmisten toimeentuloa sekä helpottamaan yritysten tilannetta kriisin keskellä. Myös työmarkkinajärjestöt ovat tehneet arvokasta työtä ratkaisujen löytämiseksi. On tärkeää, että vaikeina aikoina kykenemme laajaan yhteistyöhön ja haemme ratkaisuja yhdessä.

Moni suomalainen varmasti kysyy, milloin rajoitustoimista voidaan luopua ja palata normaaliin elämään. Kysymys on ymmärrettävä ja mielelläni antaisin siihen selkeän ja yksiselitteisen vastauksen. Totuus on kuitenkin se, ettemme vielä tiedä kuinka kauan tilanne jatkuu ja milloin voimme taas palata tavanomaiseen elämään. Vaikka onnistuisimmekin tukahduttamaan taudin Suomesta, on mahdollista, että se palaisi taas myöhemmin takaisin. Tavalla tai toisella meidän on toistaiseksi opittava elämään viruksen kanssa.

On selvää, ettemme selviä kriisistä vaurioitta. Epidemialla on vakavia vaikutuksia ihmisten terveyteen, hyvinvointiin ja talouteen. Pyrimme toimimaan niin, että vauriot olisivat mahdollisimman pienet. Ne jättävät kuitenkin väistämättä jälkensä.

On tärkeää, että kriisin aiheuttama taakka jaetaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla sekä oikeudenmukaisesti sukupolvien välillä.

Arvoisa puhemies,

Hallitus päivitti Suomen koronavirusstrategiaa 22. huhtikuuta kuultuaan asiantuntijoiden arviot tilanteesta. Tavoitteenamme on yhä estää viruksen leviämistä, turvata terveydenhuoltomme kantokyky ja suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä. 

Epidemian etenemisen hillitsemisessä on Suomessa onnistuttu toistaiseksi hyvin. Hallitus arvioi sen vuoksi, että Suomessa on mahdollista siirtyä asteittain ja hallitusti laajoista yhteiskunnallisista rajoitustoimista tartuntatautilain mukaiseen tehostettuun epidemian hallintaan. Kaikista rajoitustoimista ei voida kuitenkaan luopua kerralla, sillä tilanne on yhä vakava.

Suomen hybridistrategia nojaa rajoitustoimien hallitun purkamisen ohella testaa, jäljitä, eristä ja hoida -ajatteluun. Siinä laaja testaus, tehokas tunnistettujen tautitapausten ja -ketjujen jäljittäminen, sairastuneiden eristäminen sekä altistuneiden karanteeni estävät taudin etenemistä.

Osana hybridistrategiaa hallitus jatkaa epidemian hallinnassa käytettävän mobiilisovelluksen käyttöönoton valmistelua. Sovelluksen reunaehtona on vapaaehtoisuuteen perustuva ja yksilön tietosuojaa kunnioittava malli.

Valtioneuvoston kanslian asettama valtiosihteeri Martti Hetemäen johtama valmisteluryhmä tekee 1. toukokuuta mennessä suunnitelman rajoitustoimenpiteistä irtaantumiseksi oikea-aikaisesti ja siirtymiseksi kohti taudin etenemisen hillinnän seuraavaa vaihetta. Hallituksen neuvottelu asiasta järjestetään tämän viikon sunnuntaina 3. toukokuuta. Hallituksen neuvottelu varhaiskasvatuksen ja koulutuksen osalta käydään kuitenkin jo tänään, jotta koulutuksen järjestäjät ehtivät tarvittaessa varautua lähiopetuksen järjestämiseen.

Hallitus seuraa tarkasti tehtyjen päätösten vaikutuksia taudin etenemiseen. Olemme myös valmiita muuttamaan päätöksiämme ja korjaamaan linjauksiamme aina uuden tiedon valossa.

Arvoisa puhemies,

Hallitus on myös tehnyt virheitä kriisin keskellä. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentän liian pitkään jatkunut epäselvä tilanne olisi pitänyt kyetä ratkaisemaan nopeammin.

Kun virheitä tehdään, ne on selvitettävä ja niistä on otettava opiksi. Helsinki-Vantaan tilanne korjattiin. Yritystukien kohdentumista selvitetään ja ratkaisuja etsitään työ- ja elinkeinoministeriössä. Suojavarusteiden ja terveydenhuollon välineistön saamisessa on yhä haasteita, ei vain Suomella vaan myös monilla muilla mailla, mutta tähänkin kokonaisuuteen etsitään ratkaisuja.

On aivan varmaa, että virheitä tullaan myös tulevaisuudessa tekemään. Tämä johtuu siitä, ettei kaikkea tiedetä ja pystytä tai osata ennakoida. Ihmiset myös epäonnistuvat ja tekevät virheitä inhimillisistä syistä.

On tavattoman tärkeää, että keräämme tämän kriisin kokemukset talteen. Kriisistä on syytä oppia, ja akuutin tilanteen väistyttyä valtionhallintomme toimivuutta, eri viranomaisten yhteistyötä sekä kansallista varautumista poikkeustilanteisiin on syytä arvioida tarkasti. Voin jo tähänastisen kokemuksen perusteella todeta, että meiltä on puuttunut kriisiajan välineitä, joita olemme joutuneet matkan varrella luomaan aivan liian kiireisellä valmisteluaikataululla.

Valmiuslainsäädäntömme on arvioitava huolellisesti ja se on uudistettava yhteistyössä kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa. Lainsäädäntöä on kokonaisuudessaan syytä tarkistaa varautumisen näkökulmasta, jotta olisimme tulevaisuudessa entistä paremmin valmistautuneita mahdollisiin kriiseihin.

Arvoisa puhemies,

”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.”

Nämä presidentti Mauno Koiviston sanat sopivat myös hyvin tähän hetkeen. Tulevaisuuden näkymiin liittyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta. Kuljemme sumussa ja meidän on vaikea nähdä eteemme. Silti meidän on kuljettava eteenpäin ja luotettava siihen, että löydämme tien ulos kriisistä yhdessä.

Olemme kansakuntana selvinneet monista koettelemuksista historian saatossa. Kyllä me selviämme tästäkin.