Hoppa till innehåll
Media
Valtioneuvoston kanslia framsida

Pääministeri Sanna Marin
Pääministerin ilmoitus arktisen politiikan strategiasta

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 15.9.2021 14.07
Pääministerin ilmoitus

Pääministerin ilmoitus arktisesta strategiasta eduskunnan täysistunnossa 15.9.

Muutosvarauksin

Arvoisa puhemies,

Suomi on arktinen maa. Suomen arktiset intressit ja osaaminen koskettavat siten koko maata. Suomen arktinen osaaminen on myös keskeinen osa Suomen arktista profiilia.

Arktisena maana olemme osaltamme vastuussa alueen säilymisestä elinkelpoisena myös tuleville sukupolville. Kaiken toiminnan tulee perustua luonnon kantokykyyn, ilmaston suojelemiseen ja kestävän kehityksen periaatteisiin sekä alkuperäiskansojen oikeuksien kunnioittamiseen. 

Arktisen politiikan strategian laatiminen on keskeinen osa Suomen arktista politiikkaa. Strategia on laadittu hallitusohjelman mukaisesti ja kattaa noin kaksi vaalikautta. Sen tavoitteet ulottuvat vuoteen 2030 asti.

Strategia hyväksyttiin 17.6. periaatepäätöksenä valtioneuvoston istunnossa. 

Arvoisa puhemies,

Edellinen Suomen Arktinen strategia on vuodelta 2013. Strategiaa on päivitetty vuonna 2016.

Edellisen strategian julkaisun jälkeen ilmastonmuutos on edennyt globaalisti ja arktisella alueella paljon oletettua nopeammin. Myös kansainvälisessä toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Lisäksi koronapandemian suorat ja välilliset vaikutukset näkyvät arktisessa yhteistyössä ja alueella. 

Tarve uudelle strategialle on ilmeinen. Strategian valmistelutyötä on ohjannut Arktisen politiikan strategian ohjausryhmä, jossa on edustus kaikista ministeriöistä. Päävastuu strategian laatimisesta on ollut valtioneuvoston kanslialla. Myös Suomen arktista osaamista monipuolisesti edustava Arktinen neuvottelukunta on osaltaan työllään tukenut uuden strategian valmistelua.
Halusimme kuulla strategian valmistelussa koko prosessin ajan laajasti sidosryhmiä ja asiantuntijoita. Saadun palautteen perusteella valmisteltu strategialuonnos lähetettiin julkiselle lausuntokierrokselle helmikuussa. Saimme lausuntokierrokselta yli 60 lausuntoa, jotka huomioimme jatkovalmistelussa. 

Strategia on julkaistu kuudella kielellä, nyt myös kaikilla kolmella saamen kielellä.

Arvoisa puhemies,

Strategian alussa esitellään arktisen alueen kansainvälistä toimintaympäristöä ja turvallisuuskysymyksiä. Strategiassa korostetaan kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä.  Arktinen neuvosto ja arktiset valtiot, Suomi mukaan lukien, ovat yhteistyön ytimessä.

Strategiassa tunnistetaan alueen kasvava turvallisuuspoliittinen merkitys. Kansainvälinen turvallisuustilanne Suomen ja Euroopan lähialueilla on epävakaa ja vaikeasti ennakoitava. Sen muutokset heijastuvat suoraan arktiselle alueelle. 

Arktisen politiikan strategia perustuu ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon toimintaympäristön analyysille ja tilannekuvalle. Myös arktisen strategian lähtökohtana on, että Pohjois-Euroopan turvallisuus on yhä selkeämmin yksi kokonaisuus. Turvallisuustilanteen muutokset Suomen lähialueilla sekä Pohjois-Atlantilla kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. 

Suomen tavoitteena on rauhanomainen ja rakentavan yhteistyön arktinen alue. Suomi voi omalta osaltaan tukea maailmaa, jossa asiat ratkaistaan kansainvälisellä yhteistyöllä. 

Suomi on pitänyt esillä ajatusta huippukokouksesta, jossa voisimme käsitellä turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä myös arktisen alueen maiden kesken.

Arvoisa puhemies,

Strategiassa priorisoidaan neljää painopistealuetta. Ensimmäinen näistä on ilmastonmuutos, toisaalta sen hillintä mutta myös siihen sopeutuminen. Toinen painopiste on asukkaat, näiden hyvinvoinnin edistäminen ja alkuperäiskansa saamelaisten oikeudet. Strategian kolmas painopiste on arktisessa osaamisessa, niin elinkeinojen kuin huippuluokan tutkimuksen näkökulmasta. Neljäntenä painopisteenä strategiassa käsitellään infrastruktuuria ja logistiikkaa.

Strategian painopistealueissa on esitelty lyhyesti painopistealueen tilannekuva, tavoiteltu kehitys ja painopistealueen keskeisimmät strategiset toimenpiteet. 

Arvoisa puhemies,

Uusi strategia nostaa ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen sopeutumisen Suomen arktisen politiikan keskiöön. Sille on hyvät perustelut, koska uusimmat tiedot arktisen alueen ilmastonmuutoksesta kertovat, että ilmasto lämpenee jopa paljon ennakoitua nopeammin. 

Strategian lähtökohtana on arktisen alueen asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen ja osallistaminen. Monipuolinen elinkeinorakenne ja hyvät pysyväisluonteiset työllistymismahdollisuudet samoin kuin tasapuoliset koulutusmahdollisuudet syrjäisillä alueilla ovat edellytys arktisen alueen asukkaiden hyvinvoinnille. 

Alkuperäiskansa saamelaisten osallistuminen Suomen arktiseen yhteistyöhön ja politiikkaan on tärkeä osa kokonaisuutta. Toivon, että hallitusohjelmassa mainittu Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio pääsee aloittamaan tärkeän työnsä mahdollisimman pian.

Kaikessa taloudellisessa toiminnassa arktisella alueella tulee huomioida luonnon monimuotoisuus ja kantokyky, ilmaston ja ympäristönsuojelu ja kestävän kehityksen periaatteet. Kiertotalous ja muut uudet taloudellisen toiminnan periaatteet sekä teknologiset ratkaisut voivat luoda kokonaan uusia liiketoiminnallisia mahdollisuuksia. 

Suomessa on runsaasti arktiseen tutkimukseen liittyvää korkeatasoista osaamista ja toimijoita koko maassa. Tutkimustyötä tehdään useissa korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa sekä yksityisellä sektorilla ja myös kolmannella sektorilla. Tutkimuksella on tärkeä rooli laadukkaan ja oikea-aikaisen päätöksenteon ja politiikan tukena. Tutkimus edistää myös uusia innovaatioita elinkeinoelämässä eri sektoreilla ja aloilla.

Myös infrastruktuurin kehittämisessä Suomi haluaa edistää yleisiä tavoitteita, joiden keskiössä on ilmastonmuutoksen hillintä. Arktisen politiikan strategian infrastruktuuri ja logistiikka –painopistealuetta koskevat linjaukset ovat yhteneväisiä valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman kanssa. Se ulottuu vuoteen 2032 saakka.

Arvoisa puhemies,

Suomen uusi Arktisen politiikan strategia määrittelee arktisen politiikkamme tavoitteet vuoteen 2030 asti. Nyt kun tavoitteemme ovat selvillä, alkaa varsinainen työ – on strategian toteuttamisen aika. 

Koska kyseessä on valtioneuvoston periaatepäätös, on ministeriöillä keskeinen rooli strategian toteuttamisen vastuutahoina. Arktisten vastuuvirkamiesten työryhmä vastaa omien hallinnonalojensa näkökulmien huomioimisesta strategian tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamisessa. Arktinen neuvottelukunta on mukana tukemassa tätä työtä.

Tavoitteisiin pääseminen edellyttää myös muiden tahojen, kuten esimerkiksi kuntien ja yritysten sitoutumista. Meidän kaikkien panosta tarvitaan, jotta arktinen alue säilyy arktisena myös tulevaisuudessa.