Hoppa till innehåll
Media
Valtioneuvoston kanslia framsida

Pääministeri Juha Sipilä
Talouskasvu on paras keino Euroopan sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamiseksi

statsrådets kommunikationsavdelning
Julkaisuajankohta 27.4.2017 9.36
Kolumni

Julkaistu Lännen Mediassa 27.4.

Euroopan komission julkaisi eilen (26.4.) ehdotuksensa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariksi sekä keskustelupaperin Euroopan sosiaalisen ulottuvuuden kehittämisestä. Keskustelupaperissa pohditaan, mitä EU:n eri tulevaisuusvaihtoehdot tarkoittaisivat sosiaalisen ulottuvuuden näkökulmasta. Tämä esitys on ensimmäinen viidestä komission kesään mennessä julkaisemista EU.n tulevaisuutta luotsaavista paperista. Kansallisesti olemme ennakkovaikuttaneet komission linjauksiin ja tehneet yhteistyötä eri jäsenvaltioiden kanssa. 

Talouskriisin myötä monissa Euroopan maissa työttömyys, köyhyys ja syrjäytyminen ovat edelleen korkealla tasolla. Teknologian kehitys ja globalisaatio haastavat samaan aikaan vanhat työn tekemisen muodot ja perinteisen työnantajan ja työntekijän välisen suhteen. Nämä haasteet ovat yhteisiä kaikille jäsenmaille. Sosiaalinen Eurooppa nostettiinkin keskeiseksi tavoitteeksi, kun sovimme EU-jäsenmaiden päämiesten kesken unionin kehittämisen suuntaviivoista maaliskuussa hyväksytyssä Rooman julistuksessa.

Jäsenmaiden kansalaisille on tärkeää, että unioni tarttuu sosiaalisiin kysymyksiin ja tulevaisuuden haasteisiin. Samaan aikaan on kuitenkin muistettava, että EU:n toimivalta sosiaalisissa kysymyksissä on rajallinen ja EU:n sosiaalisektorin rahoitus on vain noin 0,3 prosenttia jäsenmaiden yhteenlasketusta sosiaalisektorin rahoituksesta. Näkemyksemme mukaan olisi harhaanjohtavaa antaa kansalaisille sellainen kuva, että unionin olisi mahdollista ratkaista kysymyksiä, jotka kuuluvat jäsenmaiden toimivaltaan.

 Jäsenmaiden omat toimet ja sitoutuminen ovat keskeisiä sosiaalisen tilanteen ja työllisyyden parantamisessa. EU voi tukea vertaisoppimista ja luoda painetta jäsenmaiden suuntaan. Sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen ei edellytä esimerkiksi uusia sitovia ja yhtenäisiä minimistandardeja. Uusia tulonsiirtomekanismeja jäsenmaiden välille ei myöskään pidä luoda. Suomen lähtökohtana on, että jokainen jäsenvaltio kantaa vastuun omasta talouspolitiikastaan ja omista veloistaan. EU-maiden sosiaaliturvajärjestelmissä on merkittäviä eroja, mutta Euroopan sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen ei edellytä työllisyys- ja sosiaalipoliittisten rakenteiden ja toimintatapojen harmonisointia.

Kun unionin toimivalta ja resurssit ovat rajalliset, on EU-tasolla keskityttävä olennaiseen: kasvun, työllisyyden sekä sisämarkkinoiden oikeudenmukaisuuden edistämiseen. Tämän lisäksi EU:n ja jäsenmaiden tulee jatkaa toimia työelämän tasa-arvon, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen sekä palkkatasa-arvon edistämiseksi. On kuitenkin syytä ottaa riittävästi huomioon jäsenvaltioiden väliset erot koskien esimerkiksi vanhempainvapaasääntelyä. Sukupuoli- ja tasa-arvonäkökulman tulisi olla Euroopan sosiaalisen ulottuvuuden poikkileikkaava teema.

Uudet työnteon muodot ovat muuttaneet työnantajan ja työntekijän perinteistä suhdetta. Niille ovat ominaisia myös epätyypilliset työn tekemistavat tai työn epäsäännöllisyys. Tästä syystä sekä EU- että kansallisella tasolla tulisi tarkastella ja tarvittaessa uudistaa työ- ja sosiaaliturvalainsäädäntöä. Samalla tulee kuitenkin kunnioittaa kansallisia järjestelmiä ja sosiaalisia malleja sekä työmarkkinaosapuolten roolia.

Sisämarkkinoiden syventäminen oikeudenmukaisella tavalla on mielestäni yksi keskeisimmistä Euroopan unionin tehtävistä tulevien vuosien aikana. Oikeudenmukaisuudella tarkoitan yritysten tasapuolisia kilpailuolosuhteita ja yhtäläistä kohtelua kaikille EU-kansalaisille. Sisämarkkinoilla tulee vallita korkeat sosiaaliset standardit, jotka estävät sosiaalisten oikeuksien polkemista.

Keskustelu sosiaalisen ulottuvuuden ympärillä jatkuu aktiivisena. Tältä osin linjamme on kansallisesti hyvin selkeä, sitä tulemme edistämään.

Juha Sipilä
Pääministeri