Hoppa till innehåll
Media
Valtioneuvoston kanslia framsida

Suomalaiset pitävät selvityksen perusteella edelleen tärkeänä suojata itseään ja muita, lähikontaktien välttely koetaan raskaaksi

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 29.12.2021 9.33
Tiedote 757/2021

Valtioneuvoston kanslian KETTU-työryhmä (Käyttäytymistieteellinen ennakointi ja tieto tulevaisuuden hallinnossa) on julkaissut muistion koronakestävyydestä ja suojautumisen ylläpitämisestä. Muistio pohjautuu valtioneuvoston kanslian tilaamaan Kansalaispulssi-kyselyyn ja nuorten aikuisten kansalaishaastatteluihin loppusyksystä 2021.

Kyselyssä ja haastatteluissa selvitettiin, miten vastaajat kokevat omaehtoiset suojautumistoimenpiteet, kuten maskien käytön ja kontaktien rajoittamisen. Vastausten perusteella 89 prosenttia suomalaisista pitää edelleen tarpeellisena suojella itseään ja muita koronaviruksen leviämiseltä myös kahden rokotteen jälkeen. Erilaiset suojautumiskeinot koetaan eri tavoin, ja vain osa keinoista lisää vastaajien kokemaa koronaväsymystä. 

Monilla vastaajilla käsitys tehokkaista suojaustoimenpiteistä ja koronan leviämisestä on rakentunut epidemian alkuvaiheilta, kun koronaan liittyviä uutisia seurattiin ahkerammin. Alussa paljon uutisoidut toimenpiteet, kuten käsihygienia ja maskien käyttö ovat jääneet parhaiten mieleen ja niistä on jo muodostunut uusia rutiineja. Uusi tutkimustieto koronaviruksen pääasiallisesta leviämismekanismista ei puolestaan ole tavoittanut suurta osaa vastaajista. Ilmanpuhdistus ja tuulettaminen koetaan merkitykseltään vähäisempinä suojautumiskeinoina.
 
Muistiossa todetaan, että omaehtoinen suojautuminen antaa lisäapua pandemian hallintaan. Moniin tilanteisiin voidaan antaa yleinen suositus tai määräys suojauskeinoista, mutta lisäksi on paljon arjen tilanteita, joihin yleispätevää suositusta ei voida antaa. Ajankohtainen tieto tartuntamääristä, viruksen leviämistavasta ja tehokkaista suojauskeinoista voikin tukea omaehtoisessa suojautumisessa.

”Tieto siitä, että voimme itse tehdä paljonkin, on tärkeä myös henkisen kriisinkestävyyden kannalta. Omasta tartunnasta kannattaa kertoa viipymättä niille, joiden kanssa on ollut lähikontaktissa. Maskin käyttö on jo monelle rutiini, jota kannattaa pitää yllä, ja tutkimustieto puoltaa FFP2- tai FFP3-tason suojainten käyttöönottoa. Kotitestit ovat myös hyödyllisiä ja riittävän luotettavia monessa tilanteessa”, sanoo KETTU-työryhmän jäsen, tutkija Matti Heino Helsingin yliopistosta.

Läheisten tapaaminen terveysturvallisesti tukee mielenterveyttä ja hyvinvointia 
 

Huoli omista läheisistä motivoi monia vastaajia välttelemään sosiaalisia kontakteja, mutta pitkäaikaista eristäytymistä voi olla vaikea ylläpitää. 

”Vastaajat kokevat eristäytymisen raskaaksi, ja se voi pidemmän päälle heikentää hyvinvointia.
Läheisimpien ihmisten terveysturvallinen tapaaminen voi tukea mielenterveyttä, ja samalla voi karsia kaukaisempia kontakteja”, sanoo Käyttäytymistieteellinen neuvonanto -hankkeen projektipäällikkö, erityisasiantuntija Maarit Lassander valtioneuvoston kansliasta.

Käyttäytymistieteellinen neuvonanto -hanke edistää tietopohjaisen käyttäytymistieteellisen ymmärryksen soveltamista koronakriisin hoidossa. Hankkeen KETTU-työryhmään kuuluvat Matti Heino, Markus Kanerva, Maarit Lassander, Ville Ojanen, Lauri Sääksvuori ja Henriikka Tammes. Muistion voi kokonaisuudessaan lukea Käyttäytymistieteellinen neuvonanto -hankkeen sivulta.

Lisätietoja: Käyttäytymistieteellinen neuvonanto -hankkeen projektipäällikkö, erityisasiantuntija Maarit Lassander, p. 0295 160 037, [email protected], valtioneuvoston kanslia