Talouspolitiikka-kirjoitussarja

Talousneuvoston Talouspolitiikka-kirjoitussarjassa neuvoston jäsenet ja asiantuntijat kirjoittavat talouden ajankohtaisista kysymyksistä sekä taustoittavat talousneuvostossa käsiteltäviä asioita. 

Uusia kirjoituksia julkaistaan jatkossa talousneuvoston kokousten yhteydessä.

Biotalous – Turva kriisissä ja voima elpymisessä

Juha Marttila Julkaisupäivä 8.5.2020 7.45 Blogit

Biotalouden pyörät ovat pyörineet poikkeusoloissa. Uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämiseen perustuvan biotalouden osuus Suomen kansantalouden tuotoksesta on 16 prosenttia. Ala tuottaa yhteiskunnan toimivuuden kannalta ratkaisevan tärkeitä hyödykkeitä, kuten ruokaa ja energiaa. Biotalouden suorituskyky on loiventanut kriisin negatiivisia talousvaikutuksia. Samalla sektori tarjoaa runsaasti potentiaalia talouden kestävään elpymiseen.

Metsäala on sopeutunut varsin menestyksekkäästi globaalin kysynnän murrokseen. Pandemia on omalta osaltaan nopeuttamassa muutosta. Toimisto ja mediapapereiden kysynnän lasku on kiihtynyt merkittävästi. Hygieniapapereiden kulutus on lisääntynyt, ja verkkokaupan kasvu lisää pakkausmateriaalien tarvetta.

Pahin kärsijä on ollut mekaaninen metsäteollisuus. Puutuotteiden hinnat ovat laskeneet merkittävästi kaikilla markkina-alueilla. Ennusteiden mukaan sahatavaran ja vanerin vienti vähenee voimakkaasti rakentamisen tyrehtyessä koronan aiheuttamien rajoitusten vuoksi.

Metsät ovat poikkeusolojen piristys sekä ihmisten hyvinvoinnin että talouden kannalta. Lakkojen ja heikon kysynnän sävyttämän alkuvuoden jälkeen puukaupan volyymit ovat kasvaneet. Metsiä hoidetaan tarmolla. Edessä on 150 miljoonaan taimen istutusurakka.

Ruokahuolto turvataan

Ruoan tarjonta on volyymeiltaan normaalitasolla, joskin jakelukanavia ja valikoimia on jouduttu sopeuttamaan. Ravintolamyynnin ehtyminen ja vähittäiskaupan volyymien kasvu ovat muuttaneet kysynnän rakenteita, ja tarjonta on joustanut. Ruokaviennissä on ongelmia varsinkin maitojalosteiden kohdalla.

Matkailu- ja ravintola-alan pysähtyminen tyhjensi tilauskirjat monelta maatilayrittäjältä. Yritystoimintaa harjoitetaan yleisesti maatalouden liitännäisenä. Poikkeustila paljasti taas kerran Suomen yritystukijärjestelmän heikkouden. Se ei ole yritysmuotoneutraali, joten ”väärin” organisoidut yritykset jäivät pelastuspakettien ulkopuolelle.

Korona iski juuri uuden satokauden kynnyksellä. Maatilayrittäjien, ruokateollisuuden työntekijöiden ja koko ruokaverkoston henkilöstön terveyteen on kiinnitetty runsaasti huomiota. Vahva bioturvallisuuden kulttuuri on auttanut tässä työssä.

Taudin leviämisen kannalta kriittisin pullonkaula on ruokateollisuus. Maailmalla on lukuisia esimerkkejä siitä, että taudin isku toimipisteeseen vaarantaa ruokahuollon. Kun rajoitteita puretaan, ruoka-alan kriittinen rooli on otettava erityisesti huomioon.

Ihmisten liikkuvuuden rajoittaminen on vaikeuttanut maatalouden kausityövoiman rekrytointia. Normaalikesänä maassa työskentelee noin 16 000 ulkomaalaista työntekijää lähinnä vihannes- ja marjatiloilla. Tämä vastaa kuutta prosenttia maatalouden vuotuisesta työvoimatarpeesta. Korvaavan kotimaisen työvoiman tarjonta on suurempi kuin normaalivuosina. Kohtaanto-ongelma on silti todellinen. Ongelman lievittämiseksi tarvitaan työttömyysturvan joustoja ja palkkatukea.

On todennäköistä, että koronakriisin kielteiset vaikutukset iskevät yrityksiin useassa aallossa. Ruoka-alan yhteisen arvion mukaan kotimaisen ostovoiman hiipuminen ja maailmankaupan häiriöt aiheuttavat vakavia kannattavuusongelmia syksyn ja talven aikana. Valtion pelastustyökalut eivät saa tylsyä matkan varrella. Ruokamarkkinoiden toimintaa on seurattava tarkoin, ja huoltovarmuutta vaarantaviin kauppatapoihin on puututtava jämerästi.

Vihreän elvytyksen kulmakivi

Kotimaan sekä EU:n finanssipolitiikassa siirrytään asteittain talouden ja yritysten pelastusohjelmista kohti elvytystä ja talouden kestävyyden varmistamista.

Euroopan komissio valmistelee talouden elvytyksen tiekarttaa, jossa bio- ja kiertotalouden rooli tulee olemaan merkittävä. Suomen on tärkeä varmistaa, että uusiutuvien luonnonvarojen kestävälle käytölle luodaan kasvutilaa myös EU-tason sääntelyllä ja rahoituksella. Ajopuuksi ei saa heittäytyä. Loistavaa potentiaalia tarjoavat esimerkiksi puurakentaminen sekä puukuituun perustuvat tuoteinnovaatiot.

Korona jättää jälkensä EU:n maatalouspolitiikan uudistukseen, joka viivästyy ainakin kaksi vuotta aikataulustaan. Maatalousjärjestelmä selvinnee kriisistä horjuen, mutta parsimisen paikkoja on. Ruoantuotannon riittävä hajauttaminen on ratkaisevan tärkeää kriisinkestävyyden kannalta. Jokaisen maan on kyettävä huolehtimaan ruokaturvastaan.

Suomen biotalousstrategia on julkaistu vuonna 2014, eikä se vastaa täysin tämän hetken tarpeisiin. Strategian päivittäminen on tehtävä ripeästi, jotta kestävän biotalouden koko potentiaali on hyödynnettävissä talouden elvyttämisessä.

Hallituksen hiilineutraalisuustavoite ei ole este, vaan mahdollisuus biotalouden kasvulle. Tuottavuuden nosto pelloilla ja metsissä antaa nopeaa lisäpotentiaalia sekä taloudelle että hiilensidonnalle.

Investointi biotalouteen ja sitä tukevaan kysyntään on investointi kotimaiseen työhön ja talouteen.

Juha Marttila on MTK:n puheenjohtaja