Talouspolitiikka-kirjoitussarja

Talousneuvoston Talouspolitiikka-kirjoitussarjassa neuvoston jäsenet ja asiantuntijat kirjoittavat talouden ajankohtaisista kysymyksistä sekä taustoittavat talousneuvostossa käsiteltäviä asioita. 

Uusia kirjoituksia julkaistaan jatkossa talousneuvoston kokousten yhteydessä.

Talouspolitiikkaa-kirjoitussarja
Ministeri Skinnari: Ukrainan sodalla laajoja vaikutuksia kansainväliseen kauppaan

5.5.2022 10.59
VNK
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut valtavan humanitäärisen kriisin ja vakavaa vaaraa globaalille turvallisuudelle, mutta sodalla on myös laajoja vaikutuksia maailmantalouteen ja -kauppaan.

Talouspolitiikka-kirjoitussarja
Ministeri Saarikko: EU:n talouspolitiikan tavoitteena velkakestävyys sekä kasvun vauhdittaminen

2.2.2022 15.13
VNK
Valtiovarainministeri Saarikko
Koronakriisi pysäytti EU:n finanssipoliittisten sääntöjen uudistamisen prosessin keväällä 2020. Jatkamme työtä EU:n valtiovarainministereiden talous- ja rahoitusasioiden neuvostossa tänä keväänä uusissa olosuhteissa.

Talouspolitiikka-kirjoitussarja
Ministeri Tuppurainen: Uudesta ilmastopolitiikasta synergiaa kestävään talouspolitiikkaan

13.12.2021 10.52
VNK
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tuppurainen
Ilmastonmuutoksen ja maapallon keskilämpötilan kasvun hillitsemiseksi EU on terävöittänyt ilmastopoliittista linjaansa. Komissio on antanut ehdotuksia mm. päästökaupan laajentamisesta, hiilitullimekanismista ja energiaverotuksesta. Samaan aikaan EU:ssa pohditaan, miten vakaus- ja kasvusopimusta tulisi päivittää vastaamaan tämän päivän ja etenkin huomispäivien haasteisiin.

Euroopan keskuspankin uusi rahapolitiikan strategia

Olli Rehn Julkaisupäivä 22.9.2021 10.53 Blogit

Euroopan keskuspankin neuvosto päätti rahapolitiikan strategian uudistamisesta heinäkuussa 2021. Tärkein syy strategiauudistukselle oli rahapolitiikan toimintaympäristön muuttuminen sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto uudisti strategiaansa edellisen kerran vuonna 2003.

Toimintaympäristön suurin muutos on talouden luonnollisen korkotason aleneminen rakenteellisista syistä, sekä euroalueella että globaalisti. Luonnollisella korkotasolla tarkoitetaan reaalista tasapainokorkoa, jonka vallitessa talouden resurssit ovat täyskäytössä ja inflaatio tavoitteessaan.

Mitä merkitystä ”luomukoron” pitkäaikaisella alenemisella on rahapolitiikan ja siten reaalitalouden kannalta? Silloin, kun keskuspankki pyrkii elvyttämään talouskasvua ja työllisyyttä sekä nopeuttamaan inflaatiota, sen pitää pystyä painamaan rahapoliittisilla toimillaan reaalinen korkotaso luonnollisen korkotason alapuolelle. Siksi luomukoron pitkäaikainen aleneminen on merkittävä muutos keskuspankin toimintaympäristössä.
Luonnollisen korkotason laskun yksi keskeinen syy on ollut demografinen muutos. Väestön ikääntyminen on lisännyt säästämistä ja likviditeetin kysyntää laskien siten luonnollista korkotasoa.

Ikääntyminen on myös heikentänyt talouskasvun edellytyksiä. Tuottavuuden ja investointien kasvu on hidastunut. Kun näihin trendeihin on liittynyt luottojen kysynnän väheneminen, on sekin osaltaan painanut luonnollista korkotasoa.

Inflaatio on jo pitkään ollut EKP:n hintavakaustavoitetta hitaampaa. Hyvin hitaan inflaation ja negatiivisten rahapolitiikkakorkojen ajanjakso on kestänyt yli 10 vuotta. Tämä on laskenut inflaatio-odotuksia, jotka eivät ole enää ankkuroituneet hintavakaustavoitteeseen yhtä vahvasti kuin ennen.

Euroalueella tätä deflatorista kehitystä ovat voimistaneet useat samanaikaiset vastatuulet. Globaalin finanssikriisin ja euroalueen valtioiden velkakriisin seurauksena inflaatio hidastui. Globalisaatio ja digitaalisen teknologian käyttöönotto ovat puolestaan vaikuttaneet tavara- ja palvelutuotannon rakenteisiin, työmarkkinoihin ja ilmeisesti hidastaneet inflaatiota. Samaan suuntaan on voinut vaikuttaa väestön ikääntyminen.

Nämä muutokset ovat kaventaneet EKP:n mahdollisuuksia reagoida suhdannekehityksen heikkenemiseen keventämällä rahapolitiikkaa tavanomaisilla välineillä. Korkotasoa ei voi painaa paljon nollan alapuolelle. Tilannetta on vaikeuttanut myös velkakriisistä jyrkentynyt euroalueen talouksien eriytyminen ja se, että rahapolitiikka ei ole välittynyt yhtä vahvasti kaikkiin euroalueen maihin.

Rahapolitiikan uusi strategia auttaa liian hitaan inflaation torjumisessa. Merkittävin muutos rahapolitiikan strategiassa on inflaatiotavoitteen uusi määritelmä ja se, miten sovellamme tavoitetta päätöksenteossa.

Vanha inflaatiotavoite ”alle mutta lähellä 2 %” tulkittiin usein katoksi, ylärajaksi. Tämä vaikeutti riittävää talouden elvytystä erityisesti, kun talous on nollakorkorajalla, jolloin vaaditaan pitkäaikaisempaa elvytystä. 

Uuden strategian mukaan hintavakaus voidaan parhaiten pitää yllä tavoittelemalla symmetrisesti kahden prosentin inflaatiota keskipitkällä aikavälillä. Sekä tavoitetta hitaampaa että nopeampaa inflaatiota pidetään yhtä kielteisenä. Inflaatio voi väliaikaisesti olla myös tavoitetta jonkin verran nopeampaa. Se, että inflaatio-odotukset eivät asetu liian matalalle tasolle, auttaa inflaatiotavoitteen saavuttamisessa.

Uusi strategia tukee sitä, että inflaatio ei palaa takaisin pitkään jatkuneeseen liian hitaaseen vauhtiin. Keskipitkälle aikavälille määritelty symmetrinen inflaatiotavoite mahdollistaa aiempaa paremmin myös kestävän kasvun ja täystyöllisyyden painottamisen päätöksenteossa, toki hintavakautta vaarantamatta.

Uuden strategian pohjalta rahapolitiikan linjaa on viime kuukausina jatkettu vahvasti talouskasvua tukevana. Tämä on mahdollistanut myös sen, että finanssipolitiikka ja rahapolitiikka ovat vaikuttaneet euroalueella samaan elvyttävän suuntaan koronakriisin yhä painaessa talouksia.

Strategia nojaa EU:n perussopimukseen, jonka mukaan eurojärjestelmän tehtävänä on pitää yllä hintavakautta. Perussopimuksen mukaisesti EKP tukee myös muita EU:n yhteisiä tavoitteita kuten kestävää kasvua ja korkeaa työllisyyttä, hintavakautta vaarantamatta.
Rahapolitiikan strategiauudistus pohjautuu suureen määrään tutkimustyötä, jota on tehty eurojärjestelmän puitteissa. Suomen Pankin asiantuntijat ovat osallistuneet laajasti tähän työhön.

Strategiauudistusta on valmisteltu kansalaisten ja sidosryhmien näkemyksiä kuuntelemalla. Kuulemistilaisuuksien avulla olemme voineet muodostaa paremman käsityksen kansalaisten odotuksista.

Strategiaa uudistaessaan EKP:n neuvosto päätti myös toimintasuunnitelmasta ilmastonmuutoksen huomioimiseksi rahapolitiikan strategiassa. EKP:n neuvosto on sitoutunut ottamaan systemaattisesti huomioon ympäristön kestävyyteen liittyvät seikat rahapolitiikassaan.

Ilmastonmuutos on globaali haaste ja yksi Euroopan unionin politiikan painopisteistä. Hallituksilla ja parlamenteilla on ensisijainen vastuu ilmastotavoitteista. EKP edistää niitä mandaattinsa puitteissa. 

EKP syventää ilmastokysymysten käsittelyä taloudellisissa malleissaan. Ilmastonmuutokseen liittyvien riskien mittaamista ja raportointia edistetään. Tämän työn nojalla EKP on jo päättänyt toimenpiteistä, joilla se ottaa ilmastonäkökohtia huomioon riskienhallinnassa, sijoitustoiminnassa ja rahapolitiikan operaatioissa.

EKP:n strategiarevisio 2020-21 ei jää viimeiseksi lajissaan. Päätimme uuden strategian hyväksymisen yhteydessä tehdä vastaavan harjoituksen säännöllisesti. Seuraava strategiarevisio on edessä todennäköisesti viiden vuoden päästä eli vuonna 2025. 

Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki